Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Nainen menneestä maailmasta

Miss Marple - Murhamysteerejä, osa 1 (1984-1987). Neljä levyä, neljä elokuvaa: Ruumis kirjastossa, Kuolema ilmoittaa lehdessä, Bertramin hotellissa ja 4,50 Paddingtonista. Kesto yli 10 tuntia.

Viikon toinen nostalgia-paketti on BBC:n julkaisema neljän tv-elokuvan Neiti Marple -boksi. Elokuvien lisäksi kokoelmalla ei ole juuri mitään annettavaa; pakkauskin on tökerön näköinen ja epäkäytännöllinen.

Mutta kun Neiti Marplen haikea, hailakoilla piirroksilla kuvitettu tunnussävelmä lähtee pyörimään, jokin värähtää sisimmässä.

1980-luvulla tehdyt, Suomessa kahdessa osassa lauantai-iltaisin esitetyt elokuvat edustavat sitä ihannoitua kuvaa brittiyhteiskunnasta, mikä Suomessakin pitkään oli vallalla: teekutsuja, junamatkoja, vanhoja kartanoita ja moitteetonta käytöstä.

Tässä maailmassa kaikki tietävät paikkansa, ja omasta lokerosta poikkeaminen on usein kohtalokasta.

Neiti Marplen edustama konservatiivisuus on silti edelleen sympaattista, koska sen pohjalla on ymmärrys siitä, että maailma ei pysy entisellään edes Bertramin hotellissa.

Brittien tekemän viihteen tempo ei ole kasvanut viime vuosina aivan yhtä kiivaasti kuin Yhdysvalloissa, mutta nykypäivän standardeilla 80-luvun Marplet etenevät todella hitaasti.

Hakkaavaan rytmiin leikattujen CSI:n ja 24:n aikakaudella se tuntuu hyvältä. Neiti Marplen tutkimuksia seuratessa alkaa itsestäkin tuntua siltä, kuin ei olisi kiire mihinkään.

Silti elokuvat ovat mukaansatempaavia. Murha saattaa tapahtua heti tarinan aluksi, mutta jännite syntyy pikkuhiljaa ihmisten välillä.

Rikoksen toteutus on monesti monimutkainen ja tekninen, mutta lopulta syyllisen paljastaa Marplen kivenkova ihmistuntemus.

Joan Hickson on mainio Jane Marplena, joka sattuu aina osumaan rikospaikalle. Hän on hillitty, mutta hieman nenäkäs tarkkailija - ei ikinä toimija.

Hickson on hienovaraisempi kuin uusissa, vastikään Ylellä näytetyissä versioissa pääosaa esittävä Geraldine
McEwan, joka on tehnyt Marplesta hieman inhimillisemmän ja humoristisemman.

Molemmat on silti helppo hyväksyä Agatha Christien perinteen jatkajiksi.

Tuomo Tamminen
| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto