Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Ylenpalttisen tarkistelun ja tautipelon takana voi olla vakava sairaus

Pakkoajatukset ovat toistuvia kielteisiä ajatuksia tai mielikuvia, jotka aiheuttavat ahdistusta. Ahdistusta vähentääkseen OCD:stä kärsivät ihmiset ovat oppineet toistamaan joitakin toimintoja yhä uudelleen ja uudelleen, minkä seurauksena olo hetkellisesti helpottaa.

"Nämä pakkotoiminnot ja rituaalit eivät kuitenkaan pitemmän päälle auta, koska pakkoajatukset toistuvat, mikä taas laukaisee pakkotoiminnot uudelleen. Mielikuvat ovat niin voimakkaita, että niitä on vaikea vastustaa, mikä saa aikaan kierteen", kertoo kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutti Irmeli Uurasjärvi Suomen Käyttäytymistieteellisestä Tutkimuslaitoksesta.

Ahdistusta lievitetään
rituaaleilla

Ongelmana on, että pakko-oireinen on oppinut, että ahdistus ei laske ilman pakkotoimintoja ja rituaalien täydellistä suorittamista. Jos tällainen ihminen pelkää jättäneensä lieden päälle, hän ei toimi normaali-ihmisen tavoin.

"Pakko-oireista kärsivälle ei riitä, että hän tarkistaa kerran ja rauhoittuu sen jälkeen, vaan hän tarkistaa asian erittäin monta kertaa ja tarkistaminen tapahtuu vielä aivan tietyllä tavalla", Uurasjärvi korostaa.

Esimerkiksi hellan levyjä pitää katsoa kerran myötä- ja pari kertaa vastapäivään ja nappuloita pitää kokeilla, että ne ovat millilleen oikeassa asennossa.

"Tällaiset pakkoajatukset johtavat siis toistettaviin toimintaketjuihin ja tarkistamisiin. Ajatuksiin liittyy myös katastrofimielikuvia seurauksista, jos pakkotoimintoja ei suoriteta. Ja tämä ahdistus helpottaa vasta, kun rituaaleja on toistettu riittävästi."

Pakko-oireista häiriötä on olemassa seitsemää eri tyyppiä: pesemis- ja siivoamis-, tarkistamis-, toistamis-, järjestämis- ja keräämispakko, ajatteluritualisointi sekä huolestuminen ja puhtaat pakkomielteet.

Asiantuntijat ovat vuosia arvioineet, että vain puoli prosenttia väestöstä kärsisi OCD:stä, mutta uusimpien tutkimusten pohjalta arvio on noussut 2,5 prosenttiin.

Ainoa terapiamuoto, jonka on tieteellisesti todistettu tehoavan OCD:hen, on kognitiivinen käyttäytymisterapia.

"Siinä pakko-oireinen altistetaan niille ajatuksille tai tilanteille, joita hän pelkää, ja ahdistuksen helpottamiseksi tehtävä ritualisointi estetään. Vähitellen henkilö oppii, että ahdistuksen taso laskee ilman pakkotoimintojen tekemistä", Uurasjärvi selittää.

Terapia auttaa
lääkehoitoa paremmin

Hoidon apuna voidaan käyttää lääkitystä, joka helpottaa ahdistaviin tilanteisiin menemistä etukäteen.

"Osa pakko-oireisista parantuu hoidon ansiosta kokonaan, osalle jää jossain määrin oireita, mutta heidänkin elämänlaatunsa paranee terapian ansiosta huomattavasti. Pelkällä lääkehoidolla ei saada yhtä kestäviä tuloksia", Uurasjärvi korostaa.

Silti OCD on edelleen yksi vaikeimmin hoidettavissa olevista mielen sairauksista. Sen syntysyytäkään ei tiedetä.

"Hoitaminen on vaikeaa, koska oireisiin liittyvä ahdistus on niin suurta. Lisäksi terapian onnistuminen vaatii paljon itsekuria ja rohkeutta potilaalta ja pitkäjaksoista suunnittelua terapeutilta. Potilaan oma rohkeus kohdata ahdistavia tilanteita terapiaistuntojen jälkeen on erityisen ratkaisevaa."

Tällä häiriöllä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä todellisuuden tajun menettämisen kanssa.

"Kaikki pakko-oireiset ovat fiksuja ja älykkäitä ihmisiä, jotka tietävät tasan tarkkaan, että heidän pelkonsa ovat järjettömiä ja epärealistisia, mutta he eivät pysty järkeilyllä estämään ajatuksia tulemasta. Parantumisen edellytyksenä on pakkoajatusten ja -toimintojen välisen yhteyden katkaiseminen terapiassa, jolloin pakko-oireinen oppii uudelleen normaalin tavan toimia ahdistavissa tilanteissa", Uurasjärvi painottaa.

Suvi Mensalo

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto