Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Suomalainen jörrikkä on uhanalainen laji

Suomalaisilla miehillä on pupujen kanssa sopimus. Suomalaisilla miehillä on sepeliä valtimoissa. Ilo ilman viinaa on teeskentelyä ja suru viinan puuttumisesta aitoa paatosta. Suomalaiset miehet kuolevat nuorina ja jättävät tyttäret, pojat ja vaimot suremaan.

Vanhempamme alkavat olla kohtalokkaassa iässä. Monien isät päätyvät prosenteiksi siihen tilastoon, joka kertoo sepelvaltimotaudin, eli kansanomaisemmin ilmaistuna sydänveritulpan olevan suurin suomalaisia miehiä kaatava kuolinsyy.

Ennenaikainen kuolema on aina traaginen asia. Kun kyseessä on edes epäsuorasti elämäntapojen aiheuttama poismeno, surun ohella kehään astuu puhdas vitutus.

Kuolema toki tulee itse kullekin silloin kun kuoleman aika on. Elintasosairauksien kohdalla ei vain voi olla ajattelematta, että elämäntapojen rukkaaminen lisäisi elämänarvoisia elinvuosia huomattavasti.

Vinoutuneet elämäntavat tuottavat Suomeen enemmän isättömiä lapsia kuin sodat konsanaan.

Suurta turhuutta on, että peräti joka kolmas keski-iässä menehtyvä suomalaismies kuolee viinaan. Kolmannes alkoholikuolemista johtuu alkoholimyrkytyksestä, loput alkoholin aiheuttamista sairauksista.

Valistus ei
uppoa

Kansanterveyslaitos tutkii suomalaisten terveydentilaa ja ruokavaliota säännöllisesti. EU:n kehotuksesta Suomessa kartoitetaan muun muassa sitä, miten tiettyjen ravintoaineiden saantiin liittyvät ohjearvot toteutuvat.

Puoli kiloa päivässä -kampanjat sun muut ruokavalioaiheiset tempaukset eivät juuri ole purreet suomalaisiin. Valistus ei kohtaa maskuliinisten miesten järjenjuoksua, vaan se kuitataan "makkarahan on vihannes" -tyyppisellä kuivankälpäkällä vitsailulla.

Kansanterveyslaitoksen tuoreen raportin mukaan täkäläiset miehet syövät edelleen liian vähän kasviksia ja saavat ravinnostaan liikaa tyydyttyneitä rasvoja ja suolaa.
Kolesteroliarvot, verenpaine ja elopaino ovat miehillä liian korkeita.

Kuudella kymmenestä 15-64-vuotiaasta suomalaismiehestä vaaÂ’an viisari värähtää ylipainon puolelle.

Kyse ei ole siitä, etteivätkö miehet tietäisi, miten heidän pitäisi elämäntapojaan petrata. Päätekijä lienee puhdas välinpitämättömyys ja käsitys siitä, että terveellinen elämä on tylsää.

Vanhemmiten kehittyvä vatsakumpu ei ole statussymboli, vaan merkki vatsaontelon sisään kertyneestä rasvasta. Vyötärölihavuus on merkittävä terveysriski etenkin, jos liikunta ei omenavartaloiselle maistu.

Oman tilanteensa voi helposti kartoittaa itse: jos miehen vyötärön ympärysmitta on enemmän kuin 90 prosenttia lantion ympärysmitasta, kannattaa harkita toimenpiteitä elämäntapojen muuttamiseksi. Naisilla vastaava suhde on 80 prosenttia.

Kuilu
kasvaa

Uudessa Kansanterveys-lehdessä johtaja Tapani Melkas sosiaali- ja terveysministeriöstä puhuu solidaarisemman yhteiskunnan puolesta. Hänen mukaansa väestöryhmien väliset erot ovat viime vuosina kärjistyneet.

Negatiivisesta kehityksestä hän syyttää kilpailuhenkistä yhteiskuntapolitiikkaa, jonka seurauksena vahvat porskuttavat ja heikoilla menee entistä huonommin.

Sairaimpia väestöryhmiä ovat vähiten koulutetut ja pienituloiset. Kuten tasavallan presidentti Tarja Halonen uudenvuodenpuheessaan mainitsi, syrjäytyminen on 2000-luvun Suomessa vakava ongelma.

Sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseksi perustettu Kansanterveyslaitoksen TEROKA-hanke pyrkii muun muassa kehittämään työpajatoimintaa ja lisäämään alueellisten ja valtakunnallisten terveysohjelmien yhteistyötä.

Kuinkahan käy. Ammattilaisetkin myöntävät terveyspolitiikan olevan vaikea sarka, jonka tulokset ovat laihoja.

Muutokseen tarvittaisiin syvä muutos asenneilmapiirissä. Saa nähdä, auttaako esimerkiksi kansainvälistyminen.

Oma osansa on jörrikkäkulttuurilla. Jostain syystä maassamme arvostetaan vähäpuheisuutta, vaikka asioiden patoaminen oman pään sisään lisää pahoinvointia.

Lähteet: www.ktl.f, www.tilastokeskus.fi ja Terveyttä edistävä ruokavalio, lihavuus ja seerumin kolesteroli karttoina. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B20/2005.

Tiina Ahokas

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto