Tm on arkistosivu.
Voit siirty Aviisin uudelle sivustolle tst.
Hae Aviisin arkistosta.
 

TIEDE VS. ARKIJÄRKI

Nykytiede ei usko yksioikoiseen rotuun, sukupuoleen eikä kansalaisuuteen

Ennen tämän lehtijutun kirjoittamista luulin olevani valkoinen, suomalainen nainen. Enää en ole niin varma, tai ainakin olen jotain muutakin. Kun arkisia perusjaotteluja tutkii tieteessä lähemmin, ne osoittautuvat kiistanalaisiksi, jolleivät vääriksi.

Eriväriset ihmiset eivät ole eri rotua

"Ihmisroduista ei pitäisi puhua, koska ihmisten mielissä ne perustuvat virheellisesti vieläkin ihonväriin. Nykytieteen käsityksen mukaan Afrikassa on joitain kymmeniä rotuja ja kaikki Afrikan ulkopuoliset ihmiset ovat samaa rotua", Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius sanoo.

Rotu-sanaa tulisi Forteliuksen mukaan välttää tieteen lisäksi myös arkikäytössä.

"Rotu-sanaa voi ihmisistä käyttää vain lainausmerkeissä, koska eivät nämä populaatioiden väliset erot koskaan isoja ole yksilöiden väliseen eroavuuteen verrattuna. Kouluissakaan ei pitäisi enää opettaa vanhoja rotuja", Fortelius sanoo.

"Ihmisen ja simpanssien DNA on 99 prosenttisesti samaa, joten ihmisten väliset erot ovat pieniä. Eri väestöryhmistä käytetään tieteessä kyllä rotuun viittaavia sanoja kuten musta, valkoinen, afroamerikkalainen tai kaukaasialainen, koska sanat ovat käytännöllisiä", Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen yliopistonlehtori Katarina Pelin sanoo.

Kaikki ihmiset ovat Afrikasta kotoisin, joten siellä eroavuuksia on edelleen enemmän olemassa. "Ihmisrotuja" eivät ole musta, valkoinen ja keltainen, vaan eri osissa Afrikkaa on "erirotuisia" ihmisiä. Esimerkiksi eteläisen Afrikan nykyisten kansojen vanhimmat asukkaat, bushmannit muodostavat oman "rotunsa".

Miten mustista ihmisistä sitten pitäisi puhua?

"Ei pitäisi puhua! Viimeinen asia, mihin ihmisessä pitäisi kiinnittää huomiota on ihonväri. Jos kuitenkin haluaa jotain nimitystä käyttää, niin voi sanoa mustaihoinen, mutta se on vain ulkonäköä kuvaava sana", Fortelius sanoo.

Rotu-keskustelussa kummittelevat taustalla myös vanhat poliittisesti epäkorrektit käsitykset, joiden mukaan rotu määrittää myös luonnetta ja älykkyyttä.

"Roduista puhumisesta ei ole mitään hyötyä, koska se aiheuttaa väärinkäsityksiä. Lisäksi yksi merkittävä syy roduista vaikenemiseen ovat tietenkin poliittiset syyt", Fortelius myöntää.


Sukupuoli ei määräydy anatomian mukaan

"Vain kahteen sukupuoleen uskominen vaatii silmien sulkemista biologisilta tosiasioilta", naistutkimuksen laitoksen tutkija Tuula Juvonen lainaa saksalaista biologian professoria Kerstin Palmia.

Perinteisesti ajatellaan, että sukupuolen tunnistaa ihmisen ruumiista ja erityisesti sukupuolielimistä. Genitaalien muodostumista säätelevät hormonit ja kromosomit kertovat myös sukupuolen.

"Kaikki nämä kriteerit voidaan kyseenalaistaa nykytieteessä", Juvonen sanoo.

Vuosittain syntyy vauvoja, joilla on syntyessään osia molemmista sukupuolielimistä. Lisäksi ihmisellä voi olla kromosomit, jotka eivät vastaa kumpaakaan perinteistä sukupuolta. Sukupuolien väliin jää siis ihmisiä, joiden hormonit, kromosomit ja anatomia eivät vastaa toisiaan. Joillekin tämä paljastuu vasta murrosiässä tai jopa aikuisiällä.

"Jos tytölle ei tule kuukautisia, hänellä ei välttämättä ole kohtua, vaan ruumiin sisälle jääneet kivekset. Tämä ei välttämättä näy ulkoisena poikkeavuutena. Tällainen tyttö voi olla geneettisesti poika. Urheilijoille on joskus tehty sukupuolen varmistamiseksi geneettisiä testejä, joiden tulokset ovat yllättäneet."

Biologian kriittinen sukupuolitutkimus ei ole vielä rantautunut Suomeen. Sukupuolta tutkitaan kuitenkin kriittisesti naistutkimuksen laitoksella.

"Kriittisessä sukupuolentutkimuksessa ei uskota, että sukupuoli määrittyy anatomian mukaan. Tutkimussuuntauksessa ihmisten jakamista sukupuoliin ei pidetä tavoiteltavana, vaan pakottavana asiana", Juvonen sanoo.

Sukupuoli on myös kulttuurinen, sosiaalinen ja juridinen luokka. Mikään näistäkään ei ole pysyvä, sillä Suomessa voi vaihtaa sukupuolta.

"Koska yksiselitteistä sukupuolta ei voi päätellä mistään, ihmisen pitäisi saada itse määritellä sukupuolensa sen mukaan, mitä kokee olevansa."


EU-valtiosta puuttuu vain johto

Euroopan unionissa on hyvin paljon valtiomaisia piirteitä: raha, lippu, passit, rajat, laki, poliittiset päätöksentekoelimet, kansalaisuus ja orastava puolustus. Mitä instituutioita enää puuttuu, jotta EU voisi olla valtio?

"Vain johtaja ja hallitus. Lisäksi tarvitaan kansalaisten yhteenkuuluvuudentunne ja kansainvälisen yhteisön hyväksyntä", Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio sanoo.

Valtion vallan pitää ulottua koko valtion alueelle.

"EU ei ole juridisesti valtio, vaan valta on vain lainassa jäsenvaltioilta. Kuitenkin 1990-luvun alusta asti EU:n luonne on muuttunut taloudellisesta yhteistyöstä valtiolliseen suuntaan. Tiivistäen voisi sanoa, että EU toimii valtiomaisesti olematta valtio", Raunio sanoo.

Kansalaisuus ilman valtiota kuulostaa jonkinlaiselta välivaiheelta.

"Eurooppalainen identiteetti ei hyvin pitkään aikaan tule sivuuttamaan suomalaisuutta. EU:n valtioksi muuttuminen ei automaattisesti olisi hyvä tai huono asia. Tulos riippuu siitä, millaisesta valtiosta puhutaan ja pystyisikö EU säilyttämään monimuotoisuuden", Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Teija Tiilikainen sanoo.

EU-kansalaisuus ei pohjaudu yhteenkuuluvuudentunteeseen.

"Identiteettiin kuuluu aina poissulkeminen. Jos alkaisimme ajatella olevamme ensisijaisesti eurooppalaisia, siitä seuraisi ikäviä vastakkainasetteluja kuten että emme ole esimerkiksi afrikkalaisia tai emme kuulu yhteen Lähi-idän kanssa", Raunio sanoo.

EU-kansalaisuuteen kuuluu oikeus äänestää, liikkua ja työskennellä koko unionin alueella sekä mahdollisuus valittaa huonosta hallinnosta EU:n oikeusasiamiehelle.

"EU-kansalaisuuden mukanaan tuomista oikeuksista on tiedotettu hyvin vähän. Suomessa tunnutaan ajateltavan, että kansalaiset ottavat itse selvää. EU-tietoisuuden kehittymiseen tulee menemään yhden tai jopa kahden sukupolven verran aikaa", Raunio sanoo.

Hertta-Mari Kaukonen


| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Tyt kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitteriss
Tampereen yliopisto