|
Valtiovarainministeriö julkaisi marraskuun lopussa tiedotteen, jossa sanotaan, että työvoiman tarjonnan lisäämiseksi nuorten on tultava työelämään nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.
Opintotuen jäljeenjääneisyys heijastuu työmarkkinoihin selvästi. Kun tuki on jätetty tasolle, joka pakottaa työntekoon, ei aikaa opintoihin ole niin paljon, joka taas aiheuttaa opintojen pitkittymisen ja siirtymisen työelämään entistä myöhemmin.
Tämä on yhteiskunnalle merkittävä taloudellinen tappio ja pitkällä aikavälillä kestämätön yhtälö.
Opiskelujen pitkittyminen vaikuttaa aina eläkkeensaajiin asti, joista nimen omaan pitää pitää huolta. Juurikin meidän koulutusjärjestelmämme ansiosta Suomi on yltänyt kilpailukykymittauksissa mitaleille jo pidemmän aikaa.
Jotta Suomi pysyy mukaka globaalissa kilpailussa, meidän pitää alkaa panostamaan opiskelijoihimme niin, että heillä on mahdollisuus keskittyä heidän työhönsä, opiskeluun.
Syksyllä keskustan Antti Kaikkonen teki aloitteen opintotuen nostamisesta ja äänesti sitten itse aloitettaan vastaan.
Pitää kuitenkin muistaa, että meitä opiskelijoita on niin paljon, että jos äänestäisimme, voisimme vaihtaa kaikki eduskunnan päättäjät.
Nyt alle kolmekymppisiä ei Arkadianmäellä juurikaan näy. Ei mikään ihme, että opiskelijoiden asiat eivät mene eteenpäin.
Mitä tehdä silloin, kun joukkue pelaa huonosti - vaihdetaan kenttää. Hiljainen opiskelija on köyhä opiskelija. Katsokaamme siis peiliin.
Joonas Lepistö
kaupunginvaltuutettu (sd)
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen