Perkele! Kirjoituksia Tamysta

Ylioppilasliike rehki viime vuonna opintorahan korotuksen puolesta ja lukukausimaksuja vastaan. Tuloksia saavutettiin, vaikka läpimurtoja ei nähtykään. Pääministeri Matti Vanhasen vuodenvaihteessa esittelemät koulutusteesit varmistivat, että tekemistä riittää myös tänä vuonna.

Näissä ja monissa muissa opiskelijoiden ja valtiovallan kamppailuissa vastapuolen argumenteista kaikkein massiivisin ja masentavin on ollut sama. Sen nimi on tehokkuus. Olipa kyse opintoaikojen rajaamisesta, korkeakoulujen yhdistämisestä tai ulkopuolisten hallitusten tuomisesta yliopistoihin, tavoitteena on tappavan tehokas ja hyötysuhteeltaan ylivertainen järjestelmä.

Se ei tee ylimääräisiä liikkeitä. Se ei pysähdy miettimään. Se tuottaa määräajassa virheettömiä nuoria maistereita tarkoin rajattuihin työelämän tarpeisiin. Opintorahan korotus on sille täyttä turhuutta, koska mitä lujempaa opiskelijaa piiskaa, sitä tehokkaammin hän valmistuu.

Vaikka unohdettaisiin, että yllämainitut keinot tuskin ovat järin toimivia välineitä tuollaisen systeemin aikaansaamiseksi, jokin tässä ajattelussa tökkii pahasti. Tiukasti kvantifioitaviin hyötyihin ja ankariin numerotavoitteisiin sidottu ajattelu ei jätä tilaa epämääräisyydelle (paitsi kun peräänkuulutetaan "huippuosaajia", mutta ei nyt mennä siihen) tai vapaudelle.

Tämä aliarvioi pahasti vapauden merkitystä. Vapaus on monesti synonyymi luovuudelle. Vapaus rohkaisee toimimaan eri tavalla kuin odotetaan ja tekemään epätavallisia ratkaisuja.

Opiskelijalle vapaus saattaa pitää sisällään töitä, lasten hankkimista tai uuden sivuaineen, jota lukiessa tutkinnon ohjekoko ylittyy reilusti. Nämä eivät varmasti mahdu virkamiestyönä valmisteltuihin optimipuitteisiin.

Silti on paikallaan olla rohkea ja haistella vapauden tuulia. Joskus pitää valita pari kurssia yleissivistyksen kannalta, miettiä ulkomaille lähtöä ja kyseenalaistaa selvinä pitämiään ratkaisuja. Sellainen päätös voi osoittautua hyvin arvokkaaksi yksilön ja ympäröivän yhteiskunnan kannalta. Aikaakaan se ei syö enempää kuin sille on valmis antamaan.

Rahtusen vapautta tarjoavat myös Tamy ja sen piirissä toimivat järjestöt. Kannattaa vierailla ylioppilaskunnan jaostoissa tai ainejärjestön hallituksen kokouksessa ja tutustua toimintaan. On aina parempi tulla maisteriputkesta näkemyksiä ja kokemuksia rikkaampana, vaikka tehokkuus vähän kärsisikin. Vuosi 2007 voisi olla vuosi, jolloin tehokkuuden mahtipontinen jalusta horjuu. Auta tekemään siitä sellainen. Osallistu, kysy ja tutki. Ja äänestä.

Simo Autio
Tamyn hallituksen puheenjohtaja