|
Työhaastattelussa voi nykyisin olla samaan aikaan vaikka kymmenen työnhakijaa, jolloin ei auta kuin erottua. Haastattelun lomassa voidaan testata mitä mielikuvituksellisempia asioita.
Esimerkiksi Aamulehden kesätoimittajille järjestetään vuosittain päivänmittainen pääsykoe, jossa on edellisinä vuosina kysytty muun muassa maidon litrahintaa ja pyydetty tunnistamaan kaura-kasvi kuvasta.
Mitä tahansa ei saa kysyä
Työntekijää ei lain mukaan voi pompotella miten tahansa, mutta mitä oikeuksia työnhakijalla on?
"Työnhakutilanteessa saa kyllä olla erilaisia testejä. Kysymysten ja testien pitää olla olennaisia haetun työn kannalta. Esimerkiksi kummin kaiman harrastuksia ei saa kysyä. Valinnan pitää tapahtua pätevyyden perusteella ja epätasa-arvoisesta valinnasta voi tehdä valituksen tasa-arvovaltuutetulle", Tampereen työsuojelupiirin juristi Jouni Kallioluoma kertoo.
Haastattelemalleni työnhakijalle jäi Turun kaupunginorkesterin tiedottaja-markkinoijan paikan hausta sellainen kuva, että ketään ei aiottukaan palkata.
"En usko, että kukaan kutsuu huvikseen ketään työhaastatteluun. Tilanteet voivat muuttua yrityksessä nopeastikin esimerkiksi Kiinan taloustilanteen muututtua. Mutta jos kiusantekona tai huvikseen kutsuu ihmisiä työhaastatteluun, kyseessä voi olla petos. Samoin, jos paikka on jo luvattu, eikä siihen pääsekään", Kallioluoma miettii.
Kallioluoma alkaa nauraa, kun kerron Iltalehden toimittaja Sanni Grahnin työhaastattelusta, jossa häntä pyydettiin laulamaan.
"Ei ole laitonta pyytää laulamaan, mutta laulamattomuus ei voi olla syy olla valitsematta pätevämpää hakijaa. Tässä mitataan varmaan nöyryyttä, tai mitä lie huumoria."
Asevelvollisuudesta ei tarvitse mainita ilman syytä
Tampereen työsuojelupiiriin ei ole valitettu viime aikoina juurikaan työntekijän valintaprosessista.
"Lähinnä kansalaisaktiivisuuden perusteella olemme saaneet tietoa työpaikkailmoituksista, joissa kysellään asevelvollisuuden suoritusastetta ilman asiallisia perusteita."
Hakijalta ei saa kysyä asevelvollisuuden suorittamisen lisäksi sitä, onko hän raskaana tai aikooko hän hankkia lähiaikoina lapsia.
Liikkuvuusavustusta voi saada kesätyönhakuun
Opiskelijan oikeudet työnhakijana ovat muuten samoja kuin muillakin työtä vailla olevilla, mutta opiskelija voi saada vain poikkeustapauksissa työttömyystukea.
"Työvoimatoimikunta päättää siitä, missä erityistapauksissa opiskelija voi saada työttömyystukea tapauskohtaisesti. Opiskelun pitää olla sivutoimista. Pelkkä opintojen keskeyttäminen tai kesä ja opintojen vähyys eivät riitä syyksi", Tampereen työvoimatoimiston akateemisten palvelupisteen korkeakouluneuvoja Lotta Lammi kertoo.
Päätoiminenkin opiskelija voi ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi niin sanotuksi työvoiman ulkopuoliseksi hakijaksi. Korkeasti koulutetuille on oma akateemisten palvelupiste Tampereen yliopiston Ura- ja rekrytointipalvelujen yhteydessä.
"Asiakkaamme ovat valmistuneita, opintonsa keskeyttäneitä, työmarkkinoille siirtyviä ja jatko-opiskelijoita. Palveluitamme voi käyttää, jos on opiskellut tiedekorkeakoulussa", Lammi kertoo.
Opiskelijalle käytännöllisiä palveluja ovat työvoimatoimiston nettisivuilta löytyvät CV-netti ja paikkavahti.
"Työnhakijaksikin voi nykyisin ilmoittautua netissä", Lammi muistuttaa.
Opiskelijakin voi saada korvauksia työnhausta aiheutuviin kustannuksiin, jos haettu työ ei tapahdu opiskelun kanssa päällekkäin eli sijoittuu esimerkiksi kesäaikaan tai alkaa, kun opiskelija on valmistumassa.
Liikkuvuusavustus on 0,21 euroa kilometriä kohden, eikä majoittumista työnhakumatkalla korvata erikseen.
"Liikkuvuusavustusta voi saada työhaastattelun matkojen korvaamista varten, jos tulee ennen työhaastattelua käymään työvoimatoimistossa henkilökohtaisesti. Haetussa työssä on oltava työtunteja vähintään 18 tuntia viikossa ja työn on kestettävä vähintään kaksi viikkoa. Lisäksi kyseessä on oltava tietty työpaikka, eikä pelkkä henkilöstövuokrausfirmaan ilmoittautuminen", Lammi sanoo.
Valmistuneen kannattaa ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi heti, kun tutkintotodistus on voimassa.
"Kun kaikki opinnot kypsyyskokeineen on suoritettu, voidaan selvittää mahdollisuutta työttömyystukeen", Lammi sanoo.
"Haastattelija testasi laululla varmaankin spontaaniutta ja heittäytymistä"
Palkattiinko yhtään ketään?
"Hain pari vuotta sitten Turun kaupunginorkesterin tiedottaja-markkinoijan paikkaa. Kaiken kaikkiaan visiitissä meni noin 4-5 tuntia haastateltavien odotteluineen, kun mukaan lasketaan paikkojen esittelyä ja jutustelua. Itselläni aikaa meni vielä enemmän, koska jouduin raahautumaan Turkuun aamuksi Jyväskylästä.
Kypsytti, kun haastattelun jälkeen ei kuulunut pitkään aikaan mitään. Lopulta tuli kirje, että neljä hakijaa oli kutsuttu vielä antamaan työnäyte, mutta ketään ei ollut palkattu.Tässä meni työnhakijoilla aikaa aivan hukkaan. Ja osa kutsuttiin Turkuun peräti kaksi kertaa. Mielestäni ylipäänsä, jos pätevyys ei riitä, sen näkee jo CV:stä, joten on ihan turha kutsua edes työhaastatteluun.
Tapahtumien myöhemmästä kulusta ei ilmoiteltu kovin tarkkaan, ja minulle jäi sellainen mielikuva, että ketään ei valittu ja ihmisiä pompoteltiin turhaan."
Filosofian maisteri,
pääaine musiikkitiede, 30
Turun filharmonisen orkesterin apulaisintendentti Tuulikki Lehtinen vastaa:
"Vuonna 2004 haussa oli kaksi hakukierrosta, koska ketään tarpeeksi pätevää hakijaa ei ollut ensimmäisellä kierroksella. Osaaminen ja alantunteminen oli ensimmäisen kierroksen hakijoilla puutteellinen, mikä paljastui vasta paikan päällä.
Kukin ensimmäisen päivän haastattelu kesti 20 minuuttia, eikä kenelläkään ollut tarvetta tulla aikaisemmin paikalle odottamaan. Emme korvanneet matkakuluja, hakijat joutuivat tulemaan omalla kustannuksella haastatteluihimme."
Ryhmähaastattelusta jäi epävarma olo
"Hain Lasten Kesä ry:n lastenleirille ohjaajaksi. Haastateltavia oli varmaan yli sata. Haastattelu oli kokonaisuudessaan ryhmähaastattelu. Yhdessä ryhmässä oli kymmenen haastateltavaa. Meidän piti suunnitella yhden päivän leiriohjelma ja loppuaika oli ryhmäkeskustelua.
Haastattelutilanteesta tuli mieleen
OKL:n pääsykoe. Haastattelun jälkeen tuntui, että oli vain jutellut mukavia. Jäi myös epäselväksi, miksi en päässyt, koska mitään selkeitä kriteerejä pääsylle ei ollut.
Hämeenlinnan luokanopettajakoulutuksesta ei päässyt kukaan leirille. "
Luokanopettajaopiskelija
Lasten kesä ry:n toiminnanjohtaja Petri Paju vastaa:
"Meille tuli leirinohjaajaksi noin kolmesataa hakemusta, joista haastattelimme noin sata. Otimme noin 25 uutta ohjaajaa mutta peruutusten takia tarjosimme noin 30 paikkaa, joten haastateltujen määrä oli mielestäni kohtuullinen.
Halusimme haastatella näin monta hakijaa, koska emme halunneet ihmisten lähettävän hakemuksiaan turhaan. Liikumme mieluummin itse kuin hyppyytämme hakijoita, joten haastatteluja järjestettiin eri paikkakunnilla.
Haastatteluihin olisi mennyt kauan, jos emme olisi käyttäneet ryhmähaastatteluita.
Viime vuonna oli yksi toiminnallinen tehtävä, josta hakijalle on voinut tulla mieleen pääsykokeet. Tehtävä ei toiminut kovin hyvin, joten luovuimme siitä.
Jos Hämeenlinnan OKL:stä ei jonain vuonna valita uusia ohjaajia, se ei ole varsinainen ihme, koska alan ihmisiä koulutetaan kymmenissä paikoissa.
Jos uusia työntekijöitä tarvitsee palkata tänä vuonna vähän, emme järjestä näin massiivista hakuprosessia."
Laulaminen mittasi spontaaniutta
"Olin merkinnyt Iltalehden työhakemukseen, että harrastan laulamista. Työhaastattelussa minua pyydettiin laulamaan. Olin aluksi aika hämmentynyt.
Kun olin jo laulanut, haastattelija vitsaili: "Odota vähän, minä haen kitaran". Nauroimme. Lauluvalintani oli ehkä vähän nolo eli Mamban Älä jätä minua.
Haastattelija testasi laululla varmaankin spontaaniutta ja heittäytymistä. Jälkeenpäin ajateltuna se oli hyvä juttu. Iltapäivälehden toimittajan työssä tarvitaan rohkeutta ja ihmisläheisyyttä, mitä erikoinen haastattelu pystyi mittaamaan."
Sanni Grahn, 23, Iltalehden toimittaja ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan opiskelija
Iltalehden toimituspäällikkö Reijo Ruokanen vastaa:
"Normaalissa haastattelutilanteessa sain hetken mielijohteen pyytää Sannia laulamaan, koska hän oli merkinnyt laulamisen harrastuksekseen.
Mittasimme rohkeutta, koska kyseessä oli huomattavan nuori hakija, joten pelkäämättömyys ei ollut itsestään selvää.
Sanni lauloi oikein hyvin. Jos hän olisi laulanut yhtä huonosti kuin Idolsin koelaulajat, se olisi ollut lähinnä noloa.
Emme mitanneet hakijan tylsyyttä. Työnhakijoiden erot ovat pieniä ja laulaminen oli yksi keino erottua.
Sannilla ei ollut siis juurikaan hävittävää, mutta paljon voitettavaa. En pyytäisi ketään laulamaan, joka ei ole kirjoittanut hakemukseensa laulua."
Opiskelijan unelmissa siintää Nokia, kesäleiri tai oma laitos
Opiskelijoiden työllistymisnäkymät vaihtelevat huomattavasti aloittain.
"Varsinkaan kesällä filosofeille ei ole oman alan töitä tarjolla. Sivuaine vaikuttaa paljon työllistymiseen eli moni työllistyy periaatteessa omalle alalleen, mutta harva filosofian avulla. Talvella on opettajan sijaisuuksia", filosofian opiskelijoiden ainejärjestön Aatoksen puheenjohtaja Sanna Rinkinen sanoo.
Joidenkin alojen opiskelijoiden hyvässä työllistymisessä avittavat oma ammattijärjestö ja ainejärjestö. Viime vuonna Ekonomiliitto postitti kaikille opiskelijajäsenilleen työnhakuoppaan.
"Kylterin työnhakuoppaan saivat lähes kaikki kauppatieteiden opiskelijat, sillä kaikki ainejärjestömme Boomin jäsenet ovat suoraan myös Ekonomiliiton jäseniä. Kesällä varmaan 99 prosenttia alamme opiskelijoista on töissä ja talvellakin noin puolet. Opiskelu kestää keskimäärin viisi ja puoli vuotta, joten siinä on aikaa verkostoitua. On itsestä kiinni, miten työllistyy", Boomin viimevuotinen puheenjohtaja Jarkko Forsberg arvioi.
Alan töiden tekeminen voi sijoittua myös valmistumisen jälkeiseen aikaan.
"Oman alan töiden löytäminen on tuurista kiinni, eli miten sattuu saamaan kontakteja. Työtilanteemme on kuitenkin melko hyvä ja aika moni valmistunut pääsee heti töihin. Muutama vastavalmistunut saa virkojakin", luokanopettajaksi opiskelevien OKA:n puheenjohtaja Noora Grönroos sanoo.
Matka unelmatyöpaikalle ei ole välttämättä pitkä.
"Suurin osa opiskelijoistamme jää tutkijoiksi laitokselle, joten tutkimusapulaisten paikat ovat haluttuja. Meidän koulutuksemme on niin uutta, että siitä ei edes tiedetä vielä kunnolla muualla kuin tutkimuslaitoksilla. Monella opiskelijoistamme on jo jokin terveydenhuoltoalan pohjakoulutus ja siihen liittyvä päivätyö", kansanterveystieteilijöiden ainejärjestön Prevalenssin ex-puheenjohtaja Maria Kaaja sanoo.
Kilpailu kiristyy lähes joka alalla
"Filosofian laitoksen harjoittelupaikkoihin ovat päässeet kaikki tuttuni, joiden tiedän hakeneen", Rinkinen sanoo.
Kauppatieteilijät yrittävät päästä isoihin pörssiyhtiöihin kuten Nokialle tai Koneeseen jo opiskeluaikana.
"Välttämättä niihin ei pääse. Kilpailu kesätöistä on kova. Toisaalta terve kilpailu kuuluu tähän alaan. Tampereella ei ole kovin paljon työnantajia, joten moni lähtee pääkaupunkiseudulle", Forsberg kertoo.
Opettajille on huonosti työtä tarjolla kesällä, mikä aiheuttaa kilpailua.
"Monet hakevat lasten kesäleireille ohjaajiksi, mutta kilpailu kesätöistä on kovaa. Kaikki kasvatukselliset työt ovat haluttuja. Oman alan töiden uupuessa tehdään työtä kuin työtä", Grönroos sanoo.
Kilpailun edessä työnhakija on kovilla.
"Työilmoittelussa alkaa olla tosi paljon eri kanavia: internet, lehtiä ja epävirallisia kanavia, joten ilmoituksia alkaa olla hankala löytää. Vaatimuksetkin ovat kovia. Pitää esimerkiksi osata puhua viittä eri kieltä", Forsberg sanoo.
Hertta-Mari Kaukonen
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen