Vastavalmistuneet usein ilmaisissa töissä

Akateemisten vastavalmistuneiden huono työllisyystilanne ajaa maistereita työelämävalmennukseen eli työhallinnon tai Kelan tarjoamaan työnantajille ilmaiseen työharjoitteluun.

Pirkanmaalla viime keväänä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 66 on työttömänä, mikä tarkoittaa 7,9 prosenttia vastavalmistuneista.

"Yliopistosta vastikään valmistuneet käyttävät paljon työelämävalmennusta. Tällä hetkellä meillä on noin 20 työelämävalmennuksessa olevaa akateemista harjoittelijaa. Lisäksi osa maistereista käyttää muiden työvoimatoimistojen palveluja kuin akateemisten palvelupistettä tai lähtee harjoitteluun pääkaupunkiseudulle", akateemisten palvelupisteen korkeakouluneuvoja Jukka Tanhua sanoo.

Korkeasti koulutettujen ammattiliitto Akavan viimekeväisen arvion mukaan noin neljä prosenttia kaikista korkeasti koulutetuista on työttömiä ja työttömyys on useimmilla aloilla jopa noussut viime vuosina. Pirkanmaalaisten akateemisten työttömyysprosentti on 4,3 prosenttia.

"Pirkanmaalla akateeminen työttömyys on selvästi kasvanut viimeisten vuosien aikana", erikoistutkija Juhani Turtiainen Pirkanmaan TE-keskuksesta kertoo.

TE-keskuksen tilastojen mukaan vuonna 2001 Pirkanmaalla oli 679 työtöntä ylemmän tason korkeakoulutettua ja viime vuonna heitä oli 836.

Kaikki eivät työllisty omalle alalle

Neljän prosentin työttömyysaste ei kerro kaikkea, sillä taideteolliselta, maatalous-metsätieteelliseltä ja humanistiselta koulutusalalta viiden vuoden sisällä valmistuneiden keskuudessa työttömänä olleiden osuus on yli 40 prosenttia.

"Omalle alalle työllistymättömyys voi aiheuttaa ilmaisiin harjoitteluihin hakeutumista", Akavan koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen arvelee.

"Voi olla tilanteita, joissa työelämävalmennus on hyvä vaihtoehto. Lähtökohtaisesti valmistuneen pitäisi kuitenkin voida työllistyä. Akateemisten työelämävalmennus on oire siitä, että työelämävalmiuksia ei tule koulutuksessa tarpeeksi. Koulutusmäärien pitäisi olla sellaisia, että ihmiset työllistyvät tarkoituksenmukaisiin töihin", Pöyhönen sanoo.

Pöyhösen mielestä harjoittelun pitäisi sijoittua jo opiskeluaikaan, koska se parantaisi valmistumisen jälkeistä työtilannetta.

"Harjoittelussa alan työkenttä voi hahmottua. Esimerkiksi yhteiskuntatieteilijöille tämä on tärkeää, koska oma ala voi olla epäselvä vielä opintojen loppupuolellakin", Pöyhönen sanoo.

Harjoittelijat työllistyvät hyvin

Työelämävalmennusta suositellaan työttömille, joilla ei ole juurikaan työkokemusta.

"Harjoittelupaikka kannattaa miettiä tarkkaan, jotta siitä on hyötyä työllistymisen kannalta", Tanhua sanoo.

Akateemisten suosimia työelämävalmennuspaikkoja ovat kuntien eri yksiköt, lääninhallitus, järjestöt, yritykset ja ministeriöt.

Harjoittelijoiden tekemän ilmaisen työn takia palkallisia työntekijöitä ei välttämättä tarvita yhtä paljon.

"Ulkoministeriössä on paljon harjoittelijoita, eikä virkoja ole laitettu hakuun. Tosin en ole perehtynyt tilanteeseen niin hyvin, että osaisin sanoa, olisiko niitä laitettu hakuun muutenkaan. Tampereella ei ole paikkaa, missä olisi paljon harjoittelijoita, joten vastaavia epäkohtia ei ole ilmennyt", Tanhua sanoo.

Työelämävalmennuksen alkuperäinen idea on, että kun työnantaja saa hyvän harjoittelijan, hän palkkaa harjoittelijan harjoittelun loputtua. Harjoittelijaa ei ole kuitenkaan pakko palkata.

"Hyvin moni työelämävalmennettava työllistyy harjoittelupaikkaansa. Tai ainakin harjoittelussa keräämänsä työkokemuksen jälkeen toisaalle", Tanhua rohkaisee.

"Harjoittelut ennen työllistymistä tuntuvat itsestään selviltä"

Laura Jalasjoki, 27, valmistui viime toukokuussa kansainvälisestä politiikasta yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Kun työtä ei ollut löytynyt heinäkuuhun mennessä, hän hakeutui työelämävalmennukseen ulkoministeriön kehityspoliittiselle osastolle.

"Olin ollut harjoittelussa viimeisenä opiskelutalvena ulkoministeriössä korkeakouluharjoittelijana. Minua pyydettiin tulemaan uudestaan, jos en saa töitä. Hain tosi paljon töitä ja olin varma, että pääsen."

Lauran puolen vuoden harjoittelu loppui tällä viikolla ja hän on menossa helmikuussa Cimon harjoitteluun Suomen Nicaraguan lähetystöön. Harjoittelusta saatu korvaus nousee noin 700 eurosta 840 euroon.

"Harjoittelun saa keskeyttää, jos saa töitä. Tuntuu uskomattomalta, etten saanut puolen vuoden aikana töitä."

Lauran opiskelukavereista useat ovat olleet valmistuttuaan harjoittelussa.

"Varmaan alle puolet kansainvälisen politiikan opiskelijoista saa heti alan töitä. Tuntuu jotenkin itsestään selvältä, että joutuu olemaan vaikka kuinka monessa harjoittelussa, ennen kuin työllistyy. Opiskeluaikainen harjoittelu pitäisi mahdollistaa kaikille opiskelijoille ja sen pitäisi olla pidempi."

Lauralla ei ollut ennen harjoitteluja alan työkokemusta.

"Asiantuntijuuteni on kasvanut paljon kehitysyhteistyöstä."

Hän haluaisikin tulevaisuudessa nimenomaan kehityskysymyksiin liittyvän työn.

"Alussa työni oli liian laaja-alaista. Valitin, joten työnkuvaani muutettiin. Työnkuva pitää määritellä harjoittelussa hyvin, eli pitää itsekin huolehtia, ettei vain tuhlaa aikaansa."