Pääaineiden tilalle tullee schooleja

Tampereen yliopisto on todennäköisesti siirtymässä oppiainevetoisesta opetuksesta schooleihin eli laajoihin oppiaineita yhteen liittäviin kandiohjelmiin. School-malli on mukana tekeillä olevassa strategiassa. Hallitus päättää strategiasta helmikuussa, tosin vasta strategiapäivän ja iltakoulun jälkeen.

"Strategia ei ole valmis puhumattakaan toimenpideohjelmasta. Mitään päätöksiä mistään ei ole. Hallitus ei ole nähnyt edes strategialuonnosta saati valmista versiota", Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli painottaa asian keskeneräisyyttä.

Oppiainerajoja ylittäviä koulutusohjelmia on jo Tampereen yliopistossa esimerkiksi kieli- ja käännöstieteissä ja yhdyskuntatieteissä. Ei ole vielä tiedossa, miten oppiaineiden yhteistyötä tehdään, mutta ilmeisesti lähitieteistä tulisi schooleja. Esimerkiksi taideaineiden yhdistymisestä on arvuuteltu ennenkin. Samoin johtamis- ja kauppatieteissä sekä sosiaalitieteissä on edessä todennäköisesti enemmän tai vähemmän yhtenäinen kandivaihe. Samantyyppistä uudistusta mietitään myös Itä-Suomen yliopistossa.

"Ajatus on, että koulutusohjelmista tulisi nykyistä laaja-alaisempia koko yliopistossa eli kaikissa aineissa", Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin sanoo.

Aikaisemmin on esitetty, että schooleissa ei olisi pääaineita kandivaiheessa, vaan pääsykokeet ja kaikki opetus olisi yhtenäistä ennen maisterivaiheen eriytymistä. Yksityiskohdista ei ole kuitenkaan päätetty mitään. Uudistus voisi tapahtua jo vuonna 2012 Tampereen yliopistossa.

"Pidän school-mallia sillä tavalla hyvänä, että siinä on aikaa akateemiseen kypsymiseen, koska omaa alaa voi miettiä pidempään. Ylipäänsä en näe tässä olevan suuria uhkakuvia", strategiatyöryhmän opiskelijaedustaja Mirva Tossavainen sanoo.

Aamulehdessä kerrottiin 2. tammikuuta, että yliopisto saneeraa yli puolet laitoksistaan pois. Sekä Melin että Holli kieltävät tämän.

"Emme ole päättäneet lopettaa yhtään mitään yksiköitä emmekä mitään laitoksia. Aamulehden juttu oli tehty sellaisten kalvojen pohjalta, jotka oli tarkoitettu keskustelun virittämiseksi hallituksessa", Holli sanoo.

Strategiaryhmä ei ole missään vaiheessa edes suunnitellut lopettavansa mitään oppiaineita, mutta maisteriohjelmia ollaan kyllä karsimassa.

"Kyseessä ovat ikivanhat englanninkieliset maisteriohjelmat, jotka vain roikkuvat rekisterissä. Niissä ei ole ollut opintosuorituksia vuosikymmeniin. Meillä on yli 40 maisteriohjelmaa, joista noin 20 on aktiivisia. Tästä rekisterien siivoamisesta on kyllä turha vetää mitään raflaavaa uutista", Melin sanoo.

Opetusta suunnitellaan muutettavaksi myös sillä tavalla, että opetuksesta tehdään osaamisperustaista. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että opsuihin kirjattaisiin jatkossa, mitä opiskelija osaa käytyään kunkin kurssin.

"Tämä on työelämän ja opiskelijan kannalta hyvä asia", Tossavainen sanoo.

Strategiaan on tulossa muutenkin paljon opiskelijoiden ajamia asioita: opinto-ohjauksen tärkeys, yliopisto-opettajien kannustaminen käymään pedagogiset opinnot, hallinnon opiskelijaedustuksen säilyminen ja opiskelun täyspäiväisyyden mahdollistaminen.

"Optimistina uskon, että uuden strategian myötä opintojen ohjaus ja opiskelijayhteisöön integroituminen onnistuu paremmin. Toivoisin myös, että ministeriökin huomaisi että yliopistot toivovat täysipäiväistä opiskelua. Tätä varten tarvitaan opintososiaalisten etuuksien nostamista", Tossavainen sanoo.

Yliopistolla on käynnissä muitakin isoja uudistuksia kuin strategia. Yliopistolla on otettu käyttöön neljäportainen tutkijanuramalli. Uusi uramalli on aiheuttanut täksi vuodeksi työtehtävien täyttökiellon koko yliopistoon.

"Jos joku jää eläkkeelle, hänen tehtäväänsä voi hoitaa vain tilapäinen työntekijä. Pysyvästi tehtävän saa täyttää vasta, kun tiedämme, mitä toimia tarvitsemme pysyvästi", Melin sanoo.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Seppo Honkanen, grafiikka

Uusi yliopistolaki

- Yliopistot siirtyivät pois valtion suorasta alaisuudesta.

- Yliopistot saavat edelleen perusrahoituksensa opetusministeriöltä, mutta saavat luvan hankkia yksityistäkin lisärahoitusta itse.

- Opetus säilyi maksuttomana suomalaisille. Tampereen yliopistossa ei alkanut yhtään maksullista maisteriohjelmaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoillekaan, vaikka se olisi jo nyt mahdollista.

- Henkilökunnan virkasuhteet muuttuivat työsuhteiksi.