![]() |
|
Yle uutisoi loppiaisena, että työurien pidentäminen opiskeluaikoja lyhentämällä on yksi kannatetuimmista keinoista valtiontalouden tasapainottamiseksi. Vuosi vaihtui, mutta vanha virsi liian pitkistä opiskeluajoista jatkuu. Näin siitä huolimatta, että opintoaikoja on jo suitsittu tutkintouudistuksella ja että todellisuudessa opiskelijat valmistuvat Suomessa verraten nopeasti.
Nykyinen hallitus on kepittänyt opiskelijoita ahkerasti kohti kokopäiväistä opiskelua ja pidempiä työuria. 1. elokuuta 2011 alkaen opintotuen opintopistevaatimuksia nostetaan, asumislisän nostaminen alkaa kuluttaa tukikuukausia ja tukea myönnetään uusille opiskelijoille erikseen kandi- ja maisterivaiheisiin.
Kyseisten keinojen vaikutukset opintoaikoihin ovat vähintään kyseenalaisia, etenkin kun merkittävin opintojen hidaste on alati heikkenevä toimeentulo. Kokopäiväinen opiskelu on mahdollista ainoastaan, jos opintotuki kattaa kaikki elinkustannukset. Opiskelijoiden toimeentulon nostamiseksi säädylliselle tasolle ei kuitenkaan ole laitettu tikkua ristiin. Opintotuki on ainoa sosiaalietuus, jota ei edelleenkään 1.3. lähtien sidota indeksiin, toisin kuin muut sosiaalietuudet. Opiskelijoiden tulot jäävät usein alle köyhyysrajan ja opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jotka jotuvat ottamaan lainaa syödäkseen.
Valtiontalouden tasapainottamista ja työurien pidentämistä koskevaa keskustelua seuratessa näyttää siltä, että koko lasku ollaan kaatamassa pienten ikäluokkien niskaan kiristyvänä opintoaikojen ja -tuen kontrollina, pakkolainan mukanaan tuomina riskeinä sekä työelämän kovenevina vaatimuksina.
Veera Kaleva
Kirjoittaja on Tamyn hallituksen jäsen
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen