Luomu myy hinnasta huolimatta

Pienet lähi- ja luomuruokaan erikoistuneet kivijalkakaupat ovat nyt muodikkaita. Luomutuotteista liki viideosa ostetaan muualta kuin isojen kauppaketjujen liikkeistä.

"Suomalaiset miettivät ruoan laatua aktiivisemmin kuin joitakin vuosia sitten", kertoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi.

Luomutuotteita halutaan ostaa, koska ne nähdään ympäristön ja terveyden kannalta parempina vaihtoehtoina.

"Luomutuotteet sisältävät tutkitusti enemmän ravintoaineita, ja luomu on hyväksi myös ilmastolle, vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle."

Etenkin terveydelliset seikat saavat suomalaiset ostamaan luomutuotteita. Paljon huomiota Suomessa kiinnitetään myös ruoan lisäaineettomuuteen. Luomutuotteiden osuus elintarvikeostoista oli vuonna 2010 noin 1,2 prosenttia. Se kasvoi vuonna 2011, mutta tarkat luvut eivät vielä ole tiedossa.

"Jotkut ajattelevat, että aina pitäisi saada sitä kaikkein halvinta. Se on mielenkiintoista, koska eivät ihmiset esimerkiksi autoa ostaessaan ajattele, että sen pitää olla kaikkein halvin, vaan pitää olla jotain laatuakin."

Erikoisliikkeet eivät kilpaile hinnalla, vaan niiden valtit ovat muualla: laadussa ja asiakaspalvelussa. Lähiruokaan erikoistuneen Ruokapuoti Lempin Inkeri Komulainen toivoo, että asiakkaita liikkeeseen vetävät hyvä tunnelma ja ruoka sekä hyvät raaka-aineet. Keskeinen osa asiakaspalvelua on tieto tuotteiden alkuperästä.

"Asiakaskunta haluaa tietää, mistä ruoka tulee."

Luomuliitossakin tiedetään, että paikallisuus kiinnostaa monia luomutuottajia ja elintarvikevalmistajia. Ajatus sopii luomun periaatteisiin hyvin. Lähiruoasta on tullut trendi.

Myös luomutuotteiden välillä on eroa. Tuote saattaa olla läheltä tai kaukaa, se voi olla arkituote tai "supergourmet". Esimerkiksi Lempin jauheliha ei ole mitä tahansa nautaa vaan kyyttöä.

"Kuluttajalla pitää olla valinnanmahdollisuuksia", Niemi toteaa.

Hintoihin vaikuttaa tuotteiden erojen lisäksi niiden tuotantovolyymi: mitä enemmän tuotetaan, sitä alemmas yksikköhinta saadaan painettua. Pienemmässä mittakaavassa toimiminen voi olla myös tietoinen valinta.

"Se vaikuttaa joidenkin mielestä myös makuun. Pienyrityksiltä voi tulla omaleimaisempia makuja. Se on osa ruokakulttuuria."

Ekologinen kuluttaminen voi olla myös ongelmallista. Jaana Eskola kirjoittaa aiheesta ympäristöpolitiikan gradua.

"On suuri ongelma, jos kestävän kehityksen mukainen elämäntapa kaventuu sellaiseksi, että sitä toteutetaan ainoastaan kuluttamalla", kertoo Eskola.

Vihreyden toteuttaminen kulutuksen kautta on itsessään paradoksi. Eskola kaipaa kuluttajilta maalaisjärkeä ja kohtuullisuutta. Jos muut kulutustottumukset ovat hedonistisia, ekologiset valinnat ovat vain kosmetiikkaa.

Kaikilla ei ole varaa ekologisiin erikoistuotteisiin. Tietyllä tavalla luomu on aina luksusta, sanoo myös Luomuliiton Niemi.

"Vähävarainen ei voi ostaa kalliita tuotteita ainakaan kovin usein. Ruoallakin voi tietysti juhlia ja ostaa joskus hienompia ja kalliimpia tuotteita."

Kaikissa tuotteissa lisähinta ei tunnu yhtä paljon. Perunan ja porkkanan kohdalla kilohintojen erotus on usein reilun euron luokkaa. Marketin luomu- ja tavallisen perunan välillä saattaa hintaero olla vain kymmeniä senttejä. Juuston tai kahvin kohdalla puolen kilon paketin hintaero saattaa kasvaa jopa lähemmäs kymmentä euroa.

Luomutuotteista tuoretuotteet ovatkin suosituimpia. Niiden osuus on yli puolet kaikesta ostetusta luomusta. Markkinaosuudet tuoteryhmittäin ovat korkeimmillaan kuuden prosentin luokkaa. Näin suureen myyntiin yltävät luomukananmunat. Vihanneksissa, juureksissa ja sienissä sekä hedelmissä ja marjoissa luomutuotteiden osuus on noin kolme prosenttia myynnistä.

Reetta Eiranen, teksti

Jari Järvenpää, kuva

Ruokakorien hintavertailu

Luomutuotteiden välillä on hintaeroja, mutta suuremmat hintaerot syntyvät, kun verrataan marketin edullisista vaihtoehdoista koottua ruokakoria luomuruokakoreihin. Aviisin ruokakorivertailussa mukana olevat tuotteet voi halvimmillaansaada noin 16 eurolla. Vertailu tehtiin tuoteryhmittäin ja koreihin pyrittiin valitsemaan edullisia vaihtoehtoja. Tarkoituksena oli selvittää, millaisella hintatasolla liikutaan, kun tiettyjen tuoteryhmien tuotteet hankitaan luomuna erikoisliikkeestä tai marketista, tai kun halutaan päästä mahdollisimman halvalla.

Erikoisliikkeiden korissa mukana olevat liikkeet ovat Ruokapuoti Lempi, Tullintorin Punnitse ja Säästä sekä Ruohonjuuri. Vertailun kohteena olivat kilohinnat ja mukaan on pyritty valitsemaan edullisia vaihtoehtoja. Market-hinnat ovat Prisma Koivistonkylästä. Pakkauskoot on tarvittaessa yhtenäistetty. Hinnat kerättiin 11.-16.1.

Erikoisliikkeet, luomu

Peruna, kg (L) 2,00

Porkkana, kg (L) 2,40

Omena (Italia), kg (R) 2,95

Sipuli, 500 g (L) 1,10

Tomaatti, 500 g (R) 4,13

Kananmuna, 500 g (L) 3,15

Ruisreikäleipä, Heikin Leipä 300 g (L) 2,28

Kyytön jauheliha, 400 g (L) 7,04

Juusto, Juustoportin kermajuusto, 500 g (R) 10,84

Soijarouhe, 500 g (PS) 6,50

Tumma suklaa, Vivani, 100 g (R) 2,60

Etiopia-luomukahvi, 500 g (R) 9,95

yht. 54,94 e

(L = Ruokapuoti Lempi, PS = Punnitse ja Säästä, R = Ruohonjuuri)

Market, luomu

Peruna, kg 1,25

Porkkana, kg 2,58

Omena (Italia), kg 2,90

Sipuli, 500 g 1,65

Tomaatti, 500 g 3,45

Kananmuna, Munax, 500 g 2,82

Ruisreikäleipä, Oululainen, 300 g 1,29

Naudan jauheliha, Atria, 400 g 3,79

Juusto, Arla Kadett, 500 g 7,29

Soijarouhe, Soyappétit, ei luomu, 500 g 2,25

Tumma suklaa, Dammenberg, 100 g 3,29

Kahvi, Classic Reko, 500 g 6,99

yht. 39,55 e

Market, edullinen, ei luomua

Peruna, kg 0,89

Porkkana, kg 1,30

Omena (Puola), kg 0,95

Sipuli, 500 g 0,40

Tomaatti (Espanja), 500 g 1,15

Kananmuna, Rainbow, 500 g 1,16

Ruisreikäleipä, Rainbow, 300 g 0,89

Naudan jauheliha,

Lihatukku Jouni Partanen, 400 g 2,60

Juusto, X-tra Edam, 500 g 2,53

Soijarouhe, Soyappétit, 500 g 2,25

Tumma suklaa, X-tra, 100 g 0,69

Kahvi, X-tra suodatinkahvi, 500 g 1,79

yht. 16,60 e

Vastaväittäjä: Luomutuotanto on luonnonvarojen haaskausta

Varhainen luomufriikki ja kasvien geenimuuntelun vastustaja dosentti Jussi Tammisola vastustaa nyt luomutuotantoa.

Laajat tutkimusvertailut osoittavat, että luomuruoka ei ole tavallista ruokaa turvallisempaa, maukkaampaa tai terveellisempää. Vallattu peltoala on ihmiskunnan suurin suonenisku luonnolle. Luomu on luonnonvarojen haaskausta, viimeisen villin luonnon tuho.

Luomua tuotettaessa kielletään tieteen ydinosia, kuten synteettinen orgaaninen kemia ja uudehko geneettinen osaaminen. Ne korvataan myyvillä myyteillä. Tämä vaarantaa luonnon elintilan, tuotteiden laadun ja ihmisten ja eläinten terveyden.

Mitä tilalle? EU:n luomusäädös vaatii "hoitamaan" sairasta luomueläintä ensi sijassa homeopatialla! Siis "maagisesti ravistellulla vedellä". Ja yrteillä, joiden teho on taikaa ja jäämät tietymättömiä. Amerikkalaisessa luomussa ovat antibiootitkin täyskiellossa.

Eetikot ja eläinlääkärit kiistelevät, onko kyse eläinrääkkäyksestä vai sairaan eläimen heitteille jätöstä. Nipotusta? Jyrätäänhän eläimen oikeudet tässä hyvin tarkoituksin: myynnin lisäämiseksi ufo-rituaaleihin rakastuneille kulteille (antroposofia, joogalentäjät, elävältä syöjät).

Luomupellolta ruttoa koko kylälle. Terve peruna on luomussa kielletty - jos moinen pellolle vierähtäisi, vaaditaan korvauksia naapurilta. Rutonkestävä gm-peruna hakee viljelylupaa EU:ssa.

Luomutuotetuista sarviapilan siemenistä saimme 2011 Eurooppaan EHEC-veriripulin, johon kuoli 50 ja sairastui 4 000 ihmistä. Noita siemeniä myytiin meilläkin luomukaupoissa "elävän ravinnon" tuotantoon - ilman laillisia alkuperämerkintöjä.

Tällaiset epidemiat johtuvat usein ruuan saastumisesta ulosteella. EHEC-bakteeria muhii nautojen suolistossa eläintä haittaamatta.

Ruuan kasvatus ulosteilla on luomuaatteen ydintä. Niiden kierrätys energiaksi voisi usein olla turvallisempaa.

Luomuaate ajoi 1997 pastörointikieltoa: luomumaidon tulisi olla "elävää". Lääkärit saivat sen torjutuksi EU-säädöksistä.

Vuosisata sitten maito levitti tappavia tauteja. Terveys koheni 1950-luvulla, kun pastörointi tuli laajaan käyttöön. Vihreä Saksa hemmotteli Helsingin lapsijousia konserttikiertueella 1990 "elävällä" luomumaidolla - viikoksi teholle tiputukseen.

Revanssia lypsetään nyt mediassa. "Bakteereilla pelottelu on vastenmielistä", jyrähtää "vaihtoehtolääkäri" valtalehdessä. Pasteur sekä 200 viime vuoden kemia ja fysiikka ovat luontaisuskon rakkaita kivitettäviä.

Luomusika saastuttaa nelin verroin ja sen trikiiniriski voi olla 28 000 kertaa suurempi, kertovat tutkimukset. Kanadan muuntogeeninen ympäristösika taas ei pilaa vesistöjä fosforilla.

Nauttimalla hedelmiä ja vihanneksia voimme ehkäistä rappeutumissairauksia ja syöpää. Huippukalliin ruuan maassa syömme niitä tuskin puolet WHO:n suosituksesta - köyhät ja lapset vielä vähemmän.

"Korkeat hinnat ovat terveydeksi", opettaa Aku Ankka. "Maksat enemmän, syöt vähemmän". Niukennetaan kasviksia tuputtamalla luomua, jossa ne maksavat 2-6 kertaa enemmän?

Se nostaa kasvisten hintaa, heikentää kansanterveyttä, tietävät tutkijat.

Köyhä opiskelija ja satavuotiaaksi tähtäävä eläkeläinen elää fiksummin, jos tyytyy terveelliseen ravintoon, vaikka se onkin ympäristölle ystävällisempää kuin luomutuotanto. Tavallisella eurolla saamme terveyttä monin verroin enemmän kuin luomuerolla.

Luomun satoisuus on Suomessa noin puolet normaaliviljelystä. En innostu: Maailman ruuan tuotanto on tulevina vuosikymmeninä kaksinkertaistettava nykyiseltä peltoalalta - vaikka osa pelloista tarvitaan muuhun tuotantoon.

Kun ihmiskunnan tarpeet turvataan vähemmiltä hehtaareilta, voi koskematonta luontoa säästyä myös tulevaisuudelle.

"Kaikki valloitettu Lebensraum luomutuotantoon", innostui Puolue ja Führer 1940-luvulla - kunnes aatteen sotilaille koitti nälkä...

Jussi Tammisola

Kirjoittaja on dosentti, kasviekologi, geneetikko ja mesimarjatutkija;
kieltäytyi aseista ekologisin syin 1962; oli varhainen luomufriikki sekä
maan ensimmäinen kasvigeenimuuntelun vastustaja 1980-luvulla.