Kumpi voittaa, vegaani vai karppaaja?

Antti Heikkilä: lääkäri, vähähiilihydraattisen ruoan puolustaja

1. Mitkä ovat vähähiilihydraattisen ruokavalion edut terveydelle?

"Lääkärinä minua kiinnostaa ainoastaan sairauksien hoitaminen ravinnolla. VHH-ruokavalio on erittäin tehokas hoitomenetelmä monien sairauksien suhteen. Jopa niin että potilas pääsee kaikista loppuelämäksi määrätyistä lääkkeistä. Vuosien kokemuksen perusteella voin sanoa, että ruokavaliolla voi myös estää tehokkaasti eri sairauksia. Aina on painotettu rasvojen vaarallisuutta, mikä on todellinen hype. Sen sijaan alkaa kertyä lisääntyvästi evidenssiä, että hiilihydraatit aiheuttavat sairauksia. Hiilihydraatit ovat muun muassa keskeinen syy elimistön tulehdusprosessien synnyssä. Tulehdus on monien sairauksien perussyy. Geneettisesti elimistömme ei kykene käsittelemään suositusten mukaista hiilihydraattimäärää sairastumatta. Diabetes lisääntyy epidemian tavoin kiitos suositusten. Tauti ei tipahda taivaasta, vaan on seurausta vääristä suosituksista."

2. On väitetty, että vähähiilihydraattinen ruokavalio voi olla ravitsemuksellisesti liian yksipuolinen. Miten vastaisit tähän väitteeseen?

"Tuo jos mikään on kaukana totuudesta. En tiedä, mitä muut tarkoittavat puhuessaan esimerkiksi karppauksesta. Itse olen aina painottanut, että ravinnon tulisi olla ravinteikasta (nutrition dense), käsittelemätöntä ja vähähiilihydraattista. Kasvikset yhdistettynä eläinperäiseen ravintoon sisältää kaiken tarvittavan. Jos sitten katsoo, mitä ihmiset pääasiallisesti syövät, niin se on todella yksipuolista roskaa, halpoja rasvoja ja puhdistettua hiilihydraattia, jota sitten höystetään kaikilla lisäaineilla, jotta moska maistuisi joltakin."

3. Viranomaiset puhuvat Suomessa kasvirasvojen terveellisyyden puolesta. Mikä on sinun näkemyksesi asiasta?



"Tämä ajatus jos mikään perustuu yksinomaan suurteollisuuden etuihin. Kasviperäisten monityydyttämättömien rasvojen terveydelliset edut ovat teoreettisia, joita sitten voidaan suurella rahalla markkinoida. Kliinisellä tasolla näiden rasvojen käyttö on yhteydessä moniin ongelmiin. Esimerkiksi monityydyttämättömät kasvirasvat aiheuttavat hyvin monelle selittämättömiä kipuja, joita sitten virallinen puoli hoitaa lääkkein, kun yksinkertainen ratkaisu on luopua noista rasvoista."

4. Mitä mieltä olet siitä, että jotkut pitävät eläinperäisten tuotteiden syömistä epäeettisenä?

"Etikkaa sekoitetaan nykyisin mihin tahansa asiaan omien tarkoitusperien mukaisesti. Minulle etiikka tarkoittaa, että asiat hoidetaan niille luonteenomaisella ja luonnollisella tavalla, mikä on itse asiassa sitä etiikkaa, mistä antiikin kreikkalaiset puhuivat. Ihminen on biologisesti kaikkiruokainen, pääsääntöisesti eläinperäistä ravintoa käyttävä olio. Ihmisen entsyymijärjestelmä on kehittynyt käsittelemään eläinperäistä ravintoa.

Yksi evoluutiolääketieteen keskeisiä hahmoja Loren Cordain on tutkinut 229 eri alkuperäistä kulttuuria. Kaikki käyttivät eläintuotteita joissain muodoissa ja suurimmalla osalla tutkituista eläinravinto oli pääasiallinen energialähde. Yhtään puhtaasti kasvisravintoon perustuvaa alkuperäiskansan kulttuuria ei ole olemassa. Samaan on päätynyt ruotsalainen lääkäri ja antropologi Staffan Lindeberg.

Isotooppitutkimukset 2.5 miljoonan vuoden takaisista hominidien luista osoittavat, että eläimet olivat pääasiallinen ravinnonlähde. Minulle etiikka on sitä, että elämme biologisen todellisuuden emmekä fantasioidemme mukaan."

Riina Simonen vastaa Antti Heikkilälle:

"Heikkilä ei ota mitään kantaa eläinten oloihin nykyisessä tehotuotannossa, mikä kertoo siitä, että hän haluaa vältellä puheenaihetta. On epäolennaista, mitä ihmiset ovat joskus syöneet: olennaista on se, mitä syömme nyt ja tulevaisuudessa, varsinkin kun maapallon väkimäärä jatkuvasti kasvaa.

Historiasta sen verran, että nykyisenkaltaista eläintuotantoa sairaaksi jalostettuine eläinlajeineen, keinotekoisine rehuineen ja antibiootteineen on harjoitettu vasta joitakin kymmeniä vuosia. Tänä halvan ja epäeettisen lihan aikana elintasosairaudet ovat levinneet länsimaissa ruton lailla. Alkuperäiskansat ovat syöneet vapaana kasvaneiden, onnellisten eläinten lihaa ja munia, mikä on täysin eri asia sekä etiikan että terveyden kannalta."

5. Sanotaan, että lihantuotanto rasittaa maapallon resursseja enemmän kuin kasvisten viljely. Onko vähähiilihydraattinen ruokavalio ekologisesti kestävä vaihtoehto?

"Ensimmäinen lause sisältää todistamattoman väitteen. Itse pidän tehomaanviljeltyjä peltoja suurimpana ekologisena uhkana. Peltojen takia metsää raivataan. Perinteinen karjatalous on sitä vastoin luontoa säästävä. Esimerkiksi Suomen tasolla paras ravinnon lähde on ruoho, joka kasvaa todella hyvin. Märehtijät menestyvät siten hyvin ilman mitään keinotekoista, ja olisi todella synti jättää käyttämättä tämä mahdollisuus. Lehmien takia ei tarvitse raivata mitään. Ilman lehmää Suomi ei olisi sitä, mitä nykyisin on. Laiduntaminen on tehokkain tapa tuottaa ravintoa monilla maailman eri alueilla - eläimet kun pärjäävät seuduilla missä muu ruuan tuotto ei onnistu.

VHH jos mikään on ekologisesti kestävä ruokavalio. VHH ei ole pihvidieetti, kuten meille yritetään asiaa esittää, vaan rasvadieetti, mutta eläinrasvastahan ei saa puhua, kun se on niin "vaarallista". City-ihminen, joka tarkastelee todellisuutta Mäkkärin kautta, ei ymmärrä Suomen maatalouden perusluonnetta. Ei lypsävää lehmää kannata tappaa. Lehmä ei ole niinkään lihan, vaan maidon lähde. Ja jos ajatellaan maailman nälkää (josta kukaan ei puhu enää mitään), niin syy kurjuuteen on epäoikeudenmukainen politiikka, maanomistus ja sodat, eikä eläinten käyttäminen ravinnonlähteenä. Mutta nythän on unohdettu köyhät ja puhutaan jostakin aivan muusta. Täysin avoimesti ollaan huolestuneita kasvavasta väestömäärästä. Looginen jatke tuolle on, että aletaan vähentää jostakin päästä. Ilmeisesti moni miettii sitä pienessä päässään.

On paljon näyttöä siitä, että kun ihmisten elinolosuhteet paranevat, alkavat he myös kiinnostua ympäristöstä."

Riina Simonen vastaa Antti Heikkilälle:

"Suomen ympäristökeskuksen, Ympäristöministeriön, Maa- ja Elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Kuluttajatutkimuksen tiedote kesällä 2011 kertoi tiivistetysti seuraavaa: Sekaruokalounaat kuormittavat ilmastoa 2-3-kertaisesti ja rehevöittävät vesistöä 4-5-kertaisesti verrattuna kasviaterioihin. Tutkimus suosittelee kasvisvoittoista ruokavaliota.

Toki väittämiä voi heittää ilmaan kuka tahansa, mutta minä uskon punnittuun tutkimustietoon. Kyllähän turkistuottajatkin mainostavat turkiksia ekologisina tuotteina, vaikka tutkimukset sanovat ihan muuta ja tästä syystä Kuluttajavirasto on nimenomaan kieltänyt turkisten mainostamisen ekologisuuteen vedoten: kuluttajia ei saa johtaa harhaan."

6. Jouko Tuomisto esittää Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 4.1.2012, että liiallinen lihan kulutus on selvästi vahingollista ja aiheuttaa vajaan 3 prosentin ylimääräisen syöpäriskin. Miten kommentoisit tällaisia väitteitä?

"Luin lehden ja en paljon perusta väitteistä punaisesta lihasta. Ainoa mikä näistä tutkimuksista nousee selvemmin esille on prosessoitujen lihatuotteiden haitallisuus. Se on asia, josta olen puhunut pitkään ja se koskee myös kaikkea ruokaa, mutta sehän on asia, jossa astutaan isoille varpaille. Jo 70-luvulla ollessani USA:ssa puhuttiin, että "do not eat red meat", mutta punaisen lihan haitat johtuvat tavasta, jolla sitä tuotetaan CAFO-liha (Concentrated Animal Feeding Operations). Ennen teurastusta eläimille syötetään maissia, soijaa ja viljaa, jotta niiden rasvapitoisuus nousisi. Maissi, soija ja vilja ovat märehtijöille myrkyllisiä. Jotta eläimet pysyisivät hengissä, niitä lääkitään. Tällaisessa lihassa on paljon antibiootteja, hormoneja ja jäämiä kasvi- ja hyönteismyrkyistä. Toinen asia on sitten kasvuhormonien käyttö etenkin USA:ssa. Näissä syöpätutkimuksissa ei lainkaan huomioida näitä seikkoja, siis sitä miten liha tuotetaan. Itse en käytä lainkaan tehokasvatettua lihaa. Kun puhutaan etiikasta niin pitäisi puuttua tuotantoketjuihin, eikä demonisoida koko alaa."

7. Miksi kehottaisit ihmisiä siirtymään vähähiilihydraattiseen ruokavalioon?

"En kehota ketään. Hoidan potilaita ja yritän ratkaista heidän ongelmiaan, joiden hoidossa VHH on osoittautunut erittäin tehokkaaksi. Tietysti olen kirjoittanut kirjoja, joissa olen kertonut kokemuksistani. Moni on tehnyt elämässään pienen vallankumouksen muuttamalla ruokavaliotaan ja tervehtyneet tietysti lääkäreiden mukaan väärällä tavalla. Minussa asuu pieni anarkisti, ja haluan jakaa ihmisille ideoita siitä, miten päästä eroon valkotakkien jakamista jokapäiväisistä maagisista pillereistä."

8. Miten suhtaudut veganismiin, onko se terveellinen ruokavalio?

"Veganismista ei ole olemassa pitkäaikaistutkimuksia. Mutta muutaman kuukauden seurantatutkimusten mukaan vegaaniruokavalio johtaa monien mikroravinteiden puutokseen, joista tärkeimmät ovat B12- ja B6-vitamiinit, D3-vitamiini, rauta, sinkki, jodi, kalsium ja omega 3 -rasvat. Se mistä ei haluta puhua on, että viljat ja pavut sisältävät antimetaboolisia aineita, jotka estävät tärkeiden ravinteiden imeytymisen, vaurioittavat suolinukkaa ja aiheuttavat sitä kautta laajan skaalan eri sairauksia skitsofreniasta syöpään.

Intiassa n. 31 % väestöstä on uskonnollisista syistä kasvisyöjiä koko elämänsä ajan. Niin erikoiselta kuin se kuulostaa, niin sydäntautikuolleisuus heidän parissaan on huomattavasti muuta väestöä korkeampi.

Henkilökohtaisesti sen verran, että olen joutunut kahden ryhmän taholta todella raivokkaiden hyökkäysten kohteeksi nettiblogini johdosta. Fundamentalistikristityt ovat yksi ryhmä, joka raivostui, kun puolustin homoja tässä avioliittoasiassa, ja sitten vegaanit, joille VHH on punainen vaate. Tavallaan molempia ryhmiä yhdistää uskomus, että oma ehtoollinen tekee autuaaksi. Mikäs siinä, mutta miksi pakottaa muut samaan kaavaan? Eikö voisi itse elää löytämässään autuudessa ja antaa meidän syntisten elää tässä tavallisen elämän rappiossa?"

Riina Simonen vastaa Antti Heikkilälle:

"Perinteistä kreetalaista ruokavaliota on tutkittu paljon, ja sitä pidetään maailman terveellisimpänä. Kreetalainen ruokavalio on hyvin pitkälti vegaaninen: se perustuu täysjyväviljaan, papuihin, todella runsaaseen määrään tuoreita kasviksia (myös villivihanneksia), hedelmiä ja oliiviöljyä. Sen sijaan lihaa ei perinteiseen kreetalaiseen ruokavalioon kuulu juuri lainkaan, kalaa ja fetajuustoa silloin tällöin. Tällainen ruokavalio on sekä terveellinen, eettinen että ekologinen.

Myös vegaaneja on tutkittu useiden vuosikymmenien ajan, sillä vaikka Suomessa vegaanien määrä on vähäinen, esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa vegaaneja on runsaasti. Kaikki tutkimukset ovat osoittaneet, että monipuolista vegaaniruokaa syömällä saa keskivertosekasyöjää enemmän mikroravintoaineita. Suomessakin moni vegaani on ihan mielenkiinnosta tutkituttanut ravintoaineiden saantinsa sekä ruokapäiväkirjojen että verikokeiden avulla, eikä puutoksia ole, kunhan muistaa ottaa B12-vitamiinia purkista ja D-vitamiinia talviaikaan. Kasviperäinen D2-vitamiini imeytyy riittävän hyvin, mutta nykyään markkinoilla on myös kasviperäistä D3-vitamiinia, joka on valmistettu jäkälästä. Myytti raudansaannista elää sitkeänä: itse en käytä lisärautavalmisteita, mutta hemoglobiiniarvoni ovat aina olleet hyvät. Runsas lehmänmaidon käyttö sen sijaan on yleinen syy anemiaan, mutta vegaaneilla tätä ongelmaa ei ole. Kalsiumia saa muualtakin kuin lehmänmaidosta, vaikka maitoteollisuuden propaganda muuta väittäisi. Ihminen on ainoa nisäkäslaji, joka kuvittelee tarvitsevansa maitoa aikuisena, ja vieläpä toisen lajin omalle poikaselle tarkoitettua maitoa.

Veganismi on huippu-urheilijoidenkin parissa tunnettua: myös bodareiden ja painonnostajien joukosta löytyy vegaaneja.

Itse en vaivaudu hyökkäämään kenenkään kimppuun: koitan jakaa tietoa kasvisruokavalion eduista ja autan ihmisiä saamaan tietoa siitä, miten koostetaan monipuolinen ja terveellinen kasvisruokavalio. Karppaajille suosittelen vaihtamaan edes osan proteiinin ja rasvan lähteistä kasviperäisiin vaihtoehtoihin ja suosimaan luomueläintuotteita sekä oman terveytensä, eläinten ja ympäristön vuoksi."

Riina Simonen: vegaanisen ruokavalion aktiivinen puolestapuhuja

1. Miksi vegaaninen ruokavalio on terveellinen?

"Vegaaninen ruokavalio sisältää paljon tuoreita kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljaa ja palkokasveja, yleensä myös pähkinöitä ja siemeniä. Vegaanit harrastavat ruoanlaittoa eivätkä syö eineksiä juuri lainkaan. Kun tekee ruoat itse tuoreista raaka-aineista, ruoan ravintoarvot ovat hyvät. Vegaanit pyrkivät yleensä syömään paljon raakaravintoa lämpimien ruokien lisäksi. Vegaaniruoka on kuitupitoista ja oikein koostettuna täyttävää.

Tarvittava rasva tulee kasviöljyistä (itse suosin kylmäpuristettuja luomuöljyjä), siemenistä, pähkinöistä ja myös esimerkiksi avocadosta. Vähänkin pidempään vegaanisella ruokavaliolla olleiden keskuudessa ylipaino on hyvin harvinaista, eikä alipainokaan ole ongelma. Vegaanien veriarvot ovat hyvät. Sen sijaan suuri osa suomalaisista sekaruokaa syövistä ihmisistä on ylipainoisia ja ns. elintasosairaudet vaivaavat jo lapsiakin."

Antti Heikkilä vastaa Riina Simoselle:

"VHH muodostuu kasviksista ja marjoista, mutta jättää pois kaikki tärkkelyspitoiset kasvit, jotka sisältävät pääasiassa "tyhjiä" kaloreita. Viljat ja palkokasvit sisältävät aineenvaihduntaan hyvin haitallisesti vaikuttavia aineita, jotka estävät mineraalien ja vitamiinien imeytymisen kaiken muun lisäksi. Kasvirasvat eivät riitä, sillä ihminen tarvitsee eläinperäisiä monityydyttämöttömiä rasvahappoja (DHA ja EPA) Kasviperäinen ALA (alfalinolihappo) on näiden rasvojen esiaste mutta vain 1-5% tuosta rasvasta muuttuu ihmisessä pitempiketjuisiksi omega- rasvoiksi. Haitat ilmenevät vuosien saatossa, mutta eteenkin lapsille EPA:n puuttuminen aiheuttaa ongelmia aivojen kehityksessä kaiken muun lisäksi. Toinen ongelma koskee sinkkiä, jonka imeytymistä pavut ja vilja estävät (antinutrituos foods), ja myös kalsiumin imeytyminen häiriintyy, mikä johtaa ennenaikaiseen osteoporoosiin."

2. Vegaaniruokavalioon liittyy usein eettinen vakaumus. Miksi eläinperäisten tuotteiden syömistä pitäisi välttää?

"Nykyinen tehoeläintuotanto on laillistettu eläinrääkkäyksen muoto. Älykkäät siat elävät ahtaissa betonikarsinoissa virikkeitä vailla ja pääsemättä koskaan ulkoilemaan: rypemään mudassa, nauttimaan auringosta, tonkimaan maata. Kanat on sullottu pikkuruisiin häkkeihin, ja lattiakanaloissa ryhmäkoot ovat aivan liian suuret, mikä aiheuttaa jatkuvaa häiriökäyttäytymistä. Vuoden munittuaan häkkikana on niin huonossa kunnossa, ettei se kelpaa kuin kaatopaikalle. Lehmät on jalostettu maidontuotantokoneiksi, ja kun lehmä on synnyttänyt vasikan, vasikka ja emo erotetaan toisistaan, mikä on väkivaltaa. Liikunnan puute, stressi ja jalostus aiheuttavat sairauksia tuotantoeläimille.

Minä arvostan elämää. En pystyisi tappamaan eläintä, ja jos ulkoistan väkivallan teurastajalle, olen edelleen syyllinen. Jos ostaisin kananmunia, olisin syyllinen kukkotipujen tappamiseen ja munijakanojen huonoon kohteluun. Kävin häkkikanalassa varhaisteininä ja järkytyin: kynityt kanat pikkuruisissa häkeissä huusivat tuskaansa. Kun olin lapsi, perheelläni oli muutama kana lemmikkinä. Tiedän, millaista elämää kanan kuuluisi elää.

Sitten on vielä globaali, solidaarisuuteen ja ekologisuuteen liittyvä näkökulma. Mitä enemmän viljaa ja soijaa käytetään eläinten rehuksi, sitä huonompi on ruoantuotannon hyötysuhde. Eläimet ovat ikään kuin käänteisiä proteiinitehtaita, ne kuluttavat enemmän proteiinia kuin mitä tuottavat. Kun eläintuotteiden kulutus kasvaa globaalisti, vilja ja soija kallistuvat. Tällöin köyhimmillä ei ole varaa ostaa enää mitään ruokaa. Maapallolla on vain tietty määrä viljelyyn sopivaa pinta-alaa ja väkiluku kasvaa edelleen. Kotieläintuotanto kuluttaa enemmän energiaa, vettä, maa-alaa, torjunta-aineita ja lannoitteita sekä aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä, eroosiota ja vesistöjen rehevöitymistä kuin kasvien käyttäminen suoraan ihmisravinnoksi. Eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden tuottamiseen kuluu 10-20 kertaa niin paljon energiaa kuin kasvisten tuotantoon.

3. Vegaanisessa ruokavaliossa liha korvataan usein soijatuotteilla. Miksi olisi ekologisempaa syödä ulkomailta tuotettua soijaa kuin kotimaista lihaa?

"Soija on erittäin hyvä proteiininlähde, ja siksi sitä käytetään myös eläinten rehuna varsinkin siipikarjalle ja sioille. Suomalaisten vegaanien syömä soija on yleensä Euroopassa tuotettua luomusoijaa, kun taas rehusoijan viljelyn tieltä hakataan sademetsiä. Yli 95% maailman soijasadosta menee rehuksi. Kotimainen liha ei olekaan välttämättä kotimaista, kun tarkastellaan koko tuotantoketjua. "

4. Ihmisen luontaiseen ruokavalioon kuuluvat myös eläinperäiset tuotteet. Eikö niiden jättäminen kokonaan pois ole luonnotonta?

"Nykyinen eläintuotanto on täysin luonnotonta. Luonnossa ja luonnosta elävä metsästäjä-keräilijä syö lihaa, jos sattuu saamaan saalista. Hän syö myös toukkia ja hyönteisiä, mutta ei stressi-antibiootti-tehotuotantolihaa. On myös luonnollista olla kasvissyöjä: Maailmassa on aina ollut kasvissyöjäkansoja, ja monet maailmanuskonnot arvostavat vegaanista tai vegetaarista elämäntapaa."

5. Vegaanisessa ruokavaliossa jätetään pois useita ruoka-aineita (maitotuotteet, liha, kananmuna). Saako vegaaniruoasta kaikki tarvittavat ravintoaineet?

"Saa! Vegaaniruoka sopii oikein koostettuna kaikille, myös lapsille, odottaville äideille, vanhuksille ja urheilijoille. Oma kolmevuotias lapseni on ollut syntymästään saakka vegaani (toki vauvana hän sai äidinmaitoa), ja hän on erittäin terve ja älykäs lapsi. Mistään korvatulehduksista ei ole ollut tietoakaan, eikä allergioita ole.

Jos vain jättää eläintuotteet pois, eikä ota tilalle kasviperäisiä proteiininlähteitä, ollaan vaaravyöhykkeellä. Onneksi monissa kouluissa saa jo laadukasta kasvisruokaa, jossa proteiinintarve on huomioitu, mutta hienoissakaan ravintoloissa ei aina ymmärretä, ettei vegaani elä pelkillä raaoilla tai höyrytetyillä vihanneksilla.

Vegaanin on muistettava B12-vitamiinilisä, koska sen saanti kasviperäisestä ravinnosta on epävarmaa. Myös D-vitamiinilisä on tarpeen Suomessa pimeään vuodenaikaan. Kaiken muun saa monipuolisesta vegaaniruoasta."

Antti Heikkilä vastaa Riina Simoselle:

"Herättää hieman ristiriitaisia tunteita. Ensinnäkin, onko sellainen ruokavalio täydellinen, jos tarvitaan lisäravinteita? B12-vitamiinia valmistetaan teollisesti bakteereista. Teollisesti valmistettu B12 on eri aine kuin lihasta maidosta ja munista saatava B12. On ollut puhetta, että keinotekoinen B12 olisi haitallinen. D3 on eläintuote. Valtaosa markkinoiden D3-pillereistä on tehty lanoliinista, jota saadaan lampaan villan rasvasta. Luonnon vitamiinin lähde on kalanmaksaöljy. Siten on aika itsekeskeistä hehkuttaa veganismin puolesta ja samalla käyttää eläintuotteita oman tarpeen mukaan. Kolmas on tuo lapsi. Jos veganismi on eettinen valinta, niin lapsi ei voi sitä valintaa tehdä. Onko se sitten eettistä? Ihmettelen etteivät viranomaiset ajattele asiaa sen enempää, kun tässä taannoin uhattiin huostaanotolla lapsia, jotka ovat VHH ruokavaliolla."

6. Miksi ihmisten pitäisi siirtyä vegaaniseen ruokavalioon?

"Siksi, että vegaaniruoka on eettistä, ekologista, solidaarista, terveellistä, monipuolista ja herkullista!"

7. Mitä mieltä olet karppaamisesta?

"Karppaajien tavoite vähentää höttöhiilareiden syömistä ja vapauttaa rasva pannasta on mielestäni hyvä. Hyvien ja huonojen hiilihydraattien välille pitäisi kuitenkin tehdä selkeä pesäero. En ymmärrä, miksi perunasta ja ruisleivästä pitäisi luopua, mutta itsekin olen vältellyt jo vuosia valkoista sokeria ja valkoisia vehnäjauhoja. Rasvaa en pelkää, vaan lorottelen öljyä surutta ruoan päälle: minua rasva ei lihota.

Tutkimusten mukaan vegaanit saavat sekä tärkkelystä että sokeria sekasyöjiä enemmän, mutta sokerit ovat paljolti luonnollisten sokerien muodossa, joita on etenkin hedelmissä ja juurikasveissa. Puhdistettua sokeria vegaanit syövät huomattavasti sekasyöjiä vähemmän.

Eläintuotteiden runsas syöminen on eettisesti väärin. Jos niitä haluaa välttämättä syödä, pitäisi panostaa määrän sijaan laatuun ja suosia luomua.

Nähdäkseni sekä vegaanit että karppaajat pyrkivät syömään jalostamatonta, aitoa ruokaa ja kevyttuotteita ei käytetä. Veganismi perustuu paitsi siihen, että etsii itselleen hyvää oloa, myös etiikkaan. Karppaus perustuessaan eläintuotteiden runsaaseen kulutukseen sen sijaan on itsekeskeistä, eläimistä ja ympäristöstä piittaamatonta toimintaa. Karppaajat ovat usein laihduttajia, kun taas vegaanien ei tarvitse laihduttaa - he syövät aina terveellisesti. Veganismi on kestävä elämäntapa."

Antti Heikkilä vastaa Riina Simoselle:

"Palaan taas tuohon etiikkaan. Miten eläinten käyttäminen ravintona on epäeettistä, minkä koodin mukaan? Eläinperäinen ravinto on kuulunut ihmisen elämään koko historian ajan. Tämä taas johtaa väitteeseen karppaajien itsekeskeisyydestä. Mihin faktaan sekin perustuu? Kyse on henkilön omasta mielipiteestä. Ja mitä pahaa on painonpudotuksessa? Sekin on hyvänolon ja terveyden hakemista. Ei pidä tuomita ihmisiä, jotka pyrkivät samaan, mutta eri teitä.

Veganismin kestävyydestä voi olla montaa mieltä. Kirjoitan tätä matkallani Yhdysvalloissa, jossa moni on hylkäämässä veganismin terveydellisistä syistä, vaikka liikkeellä on melkoisen vahvat painostusryhmät."