Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kylve mielesi rennoksi

Rentoutuminen on tajunnantila, jossa pitäisi vierailla säännöllisesti

Ryhmärentoutus on kuin käänteinen jumppatunti. Aika varataan netistä, mennään tuntemattomien kanssa samaan tilaan ja syke laskee. Mielikylvyssä olivat Jussi Nieminen (oik.), Noora Bergroth-Rantanen (vas.) ja Laura Hokkanen.
Ryhmärentoutus on kuin käänteinen jumppatunti. Aika varataan netistä, mennään tuntemattomien kanssa samaan tilaan ja syke laskee. Mielikylvyssä olivat Jussi Nieminen (oik.), Noora Bergroth-Rantanen (vas.) ja Laura Hokkanen.


Jussin kuokkiessa
suota Hämeessä torppari tuskin suunnitteli mielessään urakoinnin jälkeistä aktiivista rentoutumishetkeä. Yli sata vuotta myöhemmin mindfulness-oppaat löytyvät samoilla mailla kulkevan take away -kansan kirjahyllyistä, ja meditaatiokursseille jonotetaan joogamatot kainalossa. Kiireinen nykyihminen hakee harmoniaa hektisen arjen keskelle keinoilla millä hyvänsä.

Rentoutuminen on kaikkien luonnollinen tarve, joka luonnistuu lapsilta hyvin. Uni tulee, kun pää painetaan tyynyyn, eikä asioita jäädä miettimään turhaan. Jossain vaiheessa tuo taito kuitenkin katoaa.

Vaatimukset opiskellessa, työelämässä ja jopa harrastuksissa ovat koventuneet. Tampereen opiskeluterveydenhuollon psykologi Jyrki Muurinaho on havainnut, että vapaa-aikaakin suoritetaan.

"Harrastukset ovat usein tavoitteellisia. Rakennetaan esimerkiksi kehoa tai harjoitellaan esityksiä varten. Pysähtyminen ja oleminen unohtuu."

Stressitila on tarpeellinen, sillä se auttaa suoriutumaan tehtävistä. Sitä ei kuitenkaan saisi päästää ylikierroksille. Pahimmillaan pitkäkestoinen stressitila kroonistuu ja kuormittaa elimistöä liikaa.

"Tärkeintä olisi löytää tasapaino. Oikea rytmitys on tärkeää, ja päivään tulisi mahtua hetkiä, jolloin mieli ja keho palautuvat", Muurinaho kertoo.


Rentoutumista voi
myös ostaa. Erilaisten maksullisten rentoutumispalveluiden tarjonta on lisääntynyt kysynnän kasvaessa.

"Ihmiset etsivät nykyään hyvinvointia muustakin kuin materiasta ja suorittamisesta", LuonnonHyvä Instituutin yrittäjä ja hyvinvointivalmentaja Erja Kalenius toteaa.

Työhön turhautuminen ja alituiset paineet voivat muodostua terveydelliseksi riskiksi. Tiina Jokela löysi rentoutumisen pohjalla käymisen kautta, kun kymmenen vuoden koneinsinöörin työt ajoivat naisen pahaan loppuunpalamiseen pari vuotta sitten. Kaupanpäällisenä Jokela sairastui paniikkihäiriöön.

"Kaiken aiheutti vuosien mittaan kasaantunut stressi. Toipumisprosessi on yhä kesken, mutta nyt haluan välittää sanomaa eteenpäin", Mielikylpy-rentoutumissalin perustanut Jokela kertoo.

Jos kukkaron nyörit eivät taivu maksetuille tunneille, rentoutumista voi harjoitella kotona. Klassinen viinilasin, sohvan ja telkkarin kombinaatio ei tuo kuitenkaan sitä oikeanlaista rentoutumistilaa.

"Mieltä ei saa tyhjennettyä televisiota katselemalla, vaikka se mukavaa onkin. Sen sijaan joka päivä voisi varata esimerkiksi kymmenen minuuttia siihen ettei tee yhtään mitään", Muurinaho suosittelee.


Riviin, rennoksi, mars!

Hitaasti soljuva musiikki luo tasaisen äänimaton valkoisten divaanien valtakuntaan. Vieressä makaavat vilttiin kääriytyneet ihmiset muistuttavat perhostoukan koteloita.


Hillitty huone ja sen himmeä valaistus huokuvat harmoniaa. Olen ryhmärentoutumistunnilla Mielikylpy-renotutumissalissa. Pään sisällä tapahtuu kuitenkin jotain aivan muuta. Ajatusten formuloiden aika-ajot ovat täydessä vauhdissa. Ei tämän näin pitänyt mennä.


Pyrinkö kontrolloimaan rentoutumistani? Yritän keskittyä ohjaajan rentoutuspuheeseen. Ääni on rauhallinen ja lempeä. Mielessä pyörii yhä, mutta vauhti on tasaantunut poniravien tasolle. Alan päästää irti. Raajat puutuvat ja uppoan jonnekin. Kunnes tulee kylmä. Keskity!


Pyrin tunnollisesti kuuntelemaan puhetta, mutta samalla tulisi tyhjentää mieli. Tuntuu haastavalta. En nukahda, mutta hetken päästä huomaan viipyneeni jossain. Ohjaajan ääni aktivoi heräämään ja alkaa laskea numeroita kymmenestä yhteen. Tuntuu, että aikaa on kulunut korkeintaan 15 minuuttia.

Kaiuttimista pamahtaa Fintelligensien Hoida Homma. Hissimusiikin vaihtuminen suomiräppiin on tunnin tietoisuuden rajamailla hiipimisen jälkeen varma sykkeen nostattaja. Ehkä liiankin tehokas. Olo on kuitenkin raukea. Ainakin siihen saakka, kunnes ulko-ovi arkeen avautuu.


Susanna Vilpponen


| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto