Ahdistus voi estää opiskelun

Haastateltavien nimet ja muita tunnistettavia yksityiskohtia on muutettu.

"En enää pystynyt menemään yksin koululle syömään tai käymään kaupassa."

27-vuotias kieltenopiskelija Aino jäi paniikkihäiriön takia puoleksi vuodeksi sairauslomalle joulukuun 2011 alussa. Pari vuotta ennen sairausloman alkua Ainon opiskelutahti oli hidastunut. Loppuvuodesta 2011 oli pakko pysähtyä.

"Alkuun en suostunut myöntämään tai en ymmärtänyt, minkä takia opiskelu ei onnistunut."

Hän alkoi vältellä tiettyjä kursseja. Kontaktiopetus pienryhmissä oli hankalaa, ja liian suuressa luentosalissa ahdisti. Ympäristön ja oman itsen tarkkailu teki opiskeluun keskittymisen mahdottomaksi.

"On todella hankala keskittyä lukemaan tenttikirjaa, kun miettii samalla, että kuolen kohta sydänkohtaukseen. Tuntuu, että muut katsovat, että mitä minä häiritsen täällä kirjastolla."

Aino oli ollut vaihdossa ulkomailla suuressa kaupungissa. Muutto takaisin Tampereen laitakaupungin hiljaisuuteen, jossa puutkaan eivät liikkuneet, aiheutti käänteisen kulttuurishokin. Läheisen ihmisen kuolema pahensi tilannetta entisestään.

"Olen vetänyt pitkään aikamoista kelkkaa takanani. Minua ahdisti, että olen jo tämän ikäinen ja minulla pitäisi olla sitä ja tätä. Olin todella neuvoton sen suhteen, että mitä tästä tulee. Minulla ei ollut kesätöitä, opintopisteitä oli liian vähän. Sitä ajaa itsensä lukinverkkoon, josta ei pääse enää pois."

Lopulta Aino pääsi hädin tuskin YTHS:n lääkärin vastaanotolle ja sieltä kotiin. Oli selvää, ettei hän pystynyt enää opiskelemaan. Aino oli jo ollut aiemmin hoidossa YTHS:llä, kun sairausloma alkoi ja opinnot jäivät tauolle. Hänet ohjattiin opiskelijaterveydenhoidon ulkopuoliseen psykoterapiaan.

Kela ja vakuutus korvaavat terapian, mutta alussa Ainolla oli vaikeaa, kun päätöksiä piti odottaa puoli vuotta terapian alkamisesta. Kelan papereiden täyttäminen olisi yksin ollut ylivoimaista.

"Aika monet sydämentykytykset ja itkut käytiin läpi, ennen kuin kaikki oli selvillä. Jos minulla ei olisi ollut turvaverkkona poikaystävää, vanhempia ja ystäviä, siitä ei olisi tullut mitään."

Aino ei ole yksin. Lähes joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla on mielenterveydellisiä ongelmia.

YTHS:n vuoden 2008 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 27 prosentilla korkeakouluopiskelijoista oli psyykkisiä vaikeuksia, joista yleisimpiä olivat jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, keskittymisvaikeudet sekä valvominen huolien takia.
Tilastokeskuksen mukaan lukuvuonna 2008-2009 suomalaisissa yliopistoissa opinnot keskeytti hieman yli 5 prosenttia opiskelijoista. Campus Conexus -hankkeen kyselytutkimuksen mukaan yli viidesosa opiskelijoista kertoi opintoja hidastavasta terveydellisestä esteestä, joista yleisimpänä mainittiin masennus.

Lähes puolet oli harkinnut opintojen keskeyttämistä tai lopettamista kokonaan.
Yliopisto-opintojen alussa valinnanvapaus ja vastuu ovat valtava muutos opiskelijoille, jotka muuttavat uuteen kaupunkiin lukiosta ja äidin helmoista. Ainon mielestä opintojen alkuun tarvittaisiin enemmän ohjausta.

"Jos alussa ei pääse mukaan, eikä tiedä mitä minusta tulee, jos on ihan yksin hakoteillä, niin vaillinainen opintojen ohjaus ei ainakaan auta."

Terapiapalveluihin tarvittaisiin paljon enemmän resursseja. Aino sanoo tuntevansa useita opiskelijoita, jotka ovat käyneet läpi jonkinlaisen psykologin konsultaatiojakson tai käyttäneet mielialalääkkeitä.

"Tarvittaisiin avoimuutta, että näistä asioista voi puhua. Ei pidä jäädä kotiin miettimään ja odottamaan, että jos ne asiat menisivätkin itsekseen pois. Joskus pienikin asia saattaa lumipalloefektimäisesti räjähtää."

26-vuotias viidennen vuoden historianopiskelija Katri jätti puolitoista vuotta sitten kursseja kesken loppuunpalamisen takia. Hän oli aiemmin toisena opiskeluvuotenaan jättänyt osan kursseista kesken, kun töiden ja opiskelun yhdistäminen oli käynyt ylivoimaiseksi.

"Mielialani oli todella apea. En jaksanut tehdä mitään enkä halunnut nähdä ihmisiä. En pystynyt hoitamaan opintojani ja jätin paljon kursseja kesken ilmoittamatta mitään."

YTHS:llä Katrilla todettiin lievä masennus. Hän ei kuitenkaan halunnut sairauslomaa.

"Ajattelin, että on parempi, että on jokin päivärytmi ja että näen edes opiskelukavereitani. Pelkäsin, että jos jään yksin kotiin, hautaudun sinne."

Katri kävi YTHS:n naisten ryhmässä, joka on psykologin vetämä pienryhmä, joka kokoontuu kerran viikossa parin kuukauden jaksoissa. YTHS järjestää myös muita terapiaryhmiä, joihin ryhmänvetäjät valitsevat osallistujat haastattelujen perusteella.

"Ryhmäterapiassa oli todella hyvä, kun sai vertaistukea. Siinä näki, että on aika yleistä yliopistolla, että ihmiset suorittavat kauheasti ja itseä kohtaan on kovia odotuksia."

Toisena vuotenaan yliopistolla Katri teki töitä viikonloppuisin perjantaista sunnuntaihin ja yritti samalla opiskella viikot. Myös puolitoista vuotta sitten loppuunpalaminen alkoi työnteosta.

"Konkreettinen merkki oli se, kun aloin kärsiä unettomuudesta. En nukkunut kuukauteen kunnolla."

Katrin mielestä maailman meno on muuttunut vaativammaksi. Opiskelijoita yritetään kiirehtiä valmistumaan nopeammin. Työpaikkoja ja kesätöitä on vaikea saada, ja hakijoita on paljon.

"Jatkuvasti pitää olla jotain näyttöä siitä, mitä on tehnyt tai saavuttanut. Moni keikkuu siinä rajamailla ja testailee omaa suorituskykyä, paljonko pystyy tekemään kaikkea."

Päättäjien vaatimuksista opintoaikojen lyhentämiseen jää Katrin mielestä sellainen mielikuva, että ihmiset vain hengailevat yliopistolla ja opinnot viivästyvät sen takia.

"Pitäisi muistaa, että elämässä on paljon muutakin, joka voi vaikuttaa siihen, että opinnot eivät etene."

Katri kaipaisi opintojen alkuun enemmän ohjausta ja tukevaa ja neuvovaa toimintaa.

"On iso muutos jollekulle, joka on juuri kirjoittanut ylioppilaaksi ja muuttaa pois pieneltä paikkakunnalta ja lapsuudenkodista uuteen kaupunkiin. Kaikki eivät ole siihen kypsiä, itsekään en ollut."

Joka kymmenes opiskelija kokee uupumusta

YTHS:n terveyspalveluyksikön johtaja, ylilääkäri Pauli Tossavainen kertoo, että opintojen jääminen katkolle on yleistä yliopisto-opiskelijoilla. Joillakin aloilla keskeyttäjiä voi olla toistakymmentä prosenttia.

"Oppialoilla, joissa opetusohjelma on selkeä ja opinnoissa eteneminen on opiskelijan kannalta hyvin turvattu, uupumusta esiintyy vähemmän."

Vuositasolla noin seitsemän prosenttia yliopisto-opiskelijoista käyttää YTHS:n palveluita mielenterveyssyistä. Jossakin vaiheessa opintojaan niitä käyttää lähes joka viides opiskelija.

"Noin joka kymmenes opiskelija kokee hyvin selkeää tai voimakasta uupumusta. Yleensä se lisääntyy opiskelun edetessä."

Kilpailun kiristyminen ja työuralle pääsyn muuttuminen epävarmemmaksi on yksi osatekijä uupumuksessa. 2000-luvun aikana ihmisten ajankäyttö on muuttunut tietoyhteiskunnan ja tietokoneiden roolin korostumisen vuoksi.

"Tutkimusten mukaan ihminen saattaa pahimmillaan tarkastaa sähköpostinsa ja viestinsä viiden minuutin välein. Tämä rikkoo pahasti opintoihin keskittymistä."

Tossavaisen mukaan opiskelijoiden kannattaisi tutkia omaa päivä- ja viikko-ohjelmaansa ja katsoa, mistä oma ajankäyttö koostuu.

"Onko siinä liikaa tai liian vähän opiskelua? Tärkeää on myös se, että omassa ajankäytössä on sopivasti mukavia ja mielihyvää tuottavia asioita."

Ajankäytön suunnittelu ja yritys toimia suunnitelman mukaan ovat tärkeitä asioita. Jos näyttää siltä, että ei pysty etenemään suunnitelman mukaan, kannattaa miettiä, tarvitseeko neuvontaa opintoihin.

"Jos mieliala on alhaalla tai into puuttuu, voi tulla YTHS:n terveydenhoitajan tai psykologin puheille ja miettiä yhdessä."

Mistä apua?

YTHS:n terveydenhoitajat ja
psykologit.

YTHS:n ryhmät, joissa käsitellään muun muassa jännittämistä, depressiota, univaikeuksia ja opiskelurytmiä. Ryhmistä saa lisätietoa YTHS:n henkilökunnalta ja osoittesta www.yths.fi/yhteystiedot/toimipisteet/tampere.

Yliopiston ryhmätoiminta:
Viivästyneiden graduntekijöiden ryhmä, haku su 27.1. mennessä osoitteeseen opintopsykologi@uta.fi.

Keväällä yliopistolla tulossa muun muassa Otetta opintoihin -ryhmä.

Jos opinnot tuntuvat raskailta,
mutta et tiedä, mistä hakea apua, voit aina ottaa yhteyttä myös Tamyn sosiaalipoliittiseen sihteeriin
Olga Haapa-ahoon. Yhteystiedot: soposihteeri@tamy.fi, 050 3612 846.

Samuli Huttunen