Keepon on älykkäämpi kuin miltä se näyttää

Valoa pimeyteen -tapahtuman suurin vetonaula on Keepon-robotti, joka on kehitetty alun perin autististen lasten kuntouttamiseen. Keepon pyrkii ottamaan kontaktin käyttäjäänsä ja reagoi liikkeellään esimerkiksi seuraamalla ihmisen katsetta.

Japanilaisen professorin Hideki Koziman keksimä robotti nousi kansainväliseen tietoisuuteen, kun kollega laittoi Keeponista tehdyn videon Youtubeen.

Tampereen ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Kimmo Vänni oli pari viikkoa Japanissa, jossa hän viritti yhdessä Koziman kanssa Keeponin kontrollisysteemin toimimaan Vännin tietokoneella.
Keeponia on käytetty Japanissa myös tsunamista toipuvien virkistämiseen.

"Keepon on paljon älykkäämpi kuin miltä se näyttää. Puhuttelen sitä aina kolmannessa persoonassa häneksi", Vänni naurahtaa.

Kozima kiinnostui tietotekniikan tutkimustensa ohessa kognitiivisista tieteistä ja autismista 2000-luvun alussa. Häntä kiehtoi erityisesti äiti-lapsisuhteessa tapahtuva kommunikaatio.

"Lapset eivät vielä osaa puhua, kun he ottavat katsekontaktin, jota voidaan ymmärtää ja tulkita", Kozima kuvaa.

Ihmisen kasvot ovat liian monimutkaiset autistisille lapsille, mutta Keepon koostuu vain kahdesta pallomaisesta rakenteesta. Lisäksi robotin keltainen väri inspiroi lapsia.

"Tavoitteena on saada autistinen lapsi kommunikoimaan Keeponin avulla aluksi non-verbaalisesti ja kenties ajan kuluessa myös puhumaan", Kozima sanoo.

Osa Keeponin kanssa kommunikoineista lapsista on pystynyt muodostamaan alkeellisia äänteitä. Se antaa toivoa, että he pystyvät joskus normaaliin kontaktiin ihmisten kanssa.

Vänni ja Kozima aikovat suunnitella tulevaisuudessa robotiikkaa ikäihmisille ja työikäisille. Tampereen korkeakoulut tekevät hankkeessa tiivistä yhteistyötä japanilaisten yliopistojen kanssa.

"Haluan, että Keepon oppisi tunnistamaan ihmisen ilon ja surun", Vänni visioi.

Tampereen ammattikorkeakoulun mielenkiinto kohdistuu sosiaaliseen robotiikkaan ja siihen, miten robotteja voidaan käyttää stressin, masennuksen ja työuupumuksen havaitsemisessa.

"Emme korvaa terveydenhuollon ammattilaisia roboteilla, vaan yritämme kehitellä työkaluja ja menetelmiä."

Vännin mukaan japanilaiset robotit ovat mekaanisesti hienoja, mutta ilmeettömiä. Hän haluaisi tehdä robotin, jonka silmät suurenevat, väri vaihtuu ja pupillit laajenevat.

Vännin mielestä suomalaiset voivat nousta edelläkävijäksi jollain kapealla robotiikan alueella tekemällä saumatonta yhteistyötä esimerkiksi japanilaisten kanssa.

Vännin mukaan robotti on monessa asiassa ihmistä parempi.

"Robottien näön tarkkuus on uskomaton ja ne pystyvät tekemään nopeasti suuren määrän liikkeitä hyvällä tarkkuudella", Vänni kehuu.

Pystyykö robotti sitten korvaamaan kokonaan ihmisen? Missä kulkee raja, jota robotti ei pysty ylittämään?

"Robotilta puuttuu aito aikomus ja motivaatio tehdä asioita. Lisäksi ihmiset ovat robotteja parempia emootiossa", Kozima kiteyttää.

Hän kertoo, että uudet robotiikan sovellukset löytyvät palvelutoiminnasta, kuntouttamisesta ja vapaa-ajasta.

"Haluan oikaista yhden harhakuvan. Robotiikan ja automatiikan kehittäminen ei vie ihmisiltä työpaikkoja", Vänni vakuuttaa.

Hänen mielestään robottien käyttöön ei liity suoranaisia uhkia. Turvallisuus pitää kuitenkin taata ohjelmavarmistuksella ja sensoroinnilla, joka pysäyttää robotin mahdollisen virhetoiminnon sattuessa.

Vänni muistuttaa, että ihmisten kanssa tekemisissä olevien robottien massan täytyy olla vähäinen ja liikenopeuden järkevällä tasolla.

"Meidän pitää välttää tilannetta, jossa 200 kiloa painava robottikäsi lähestyy ihmistä suurella nopeudella."

Keepon

-Alun perin kehitetty autistisen lasten kuntouttamiseen.

-Keeponin nimi tulee japanin kielen sanoista, jotka tarkoittavat keltaista väriä ja edestakaista liikettä.

-Keeponin arvo on noin
30 000 dollaria.

-Leluversio My Keeponia myydään noin 30 dollarilla.

Aivojen kasvatus on ainakin kymmenen vuoden urakka

Valoa pimeyteen -tiedetapahtuma järjestetään toisena vuonna peräkkäin Tampere-talossa. Tapahtuman koordinaattorin Taina Revon mukaan Valoa pimeyteen on tarkoitettu kaikenikäisille tamperelaisille teineistä tervaskantoihin.

"Tiede tuo valoa pimeyteen kaamoksen keskellä. Haluamme kertoa iloisesti tieteen tuloksista, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua", Repo tähdentää.

Tampereen teknillisen yliopiston tohtori Jari Hyttinen pitää luennon aivojen kasvattamisesta. Hän tekee tutkimustyötä Ihmisen varaosat -hankkeessa, joka on saanut Tekesiltä Suomen mittakaavassa huomattavan 10 miljoonan euron rahoituksen.

"Kahdeksan tutkijan ryhmän tavoitteena on keksiä parempia ja kustannustehokkaampia tapoja rakentaa ihmiselle varaosia hänen omasta kudoksestaan."

Ihmisen soluja saadaan tutkimuskäyttöön joko aikuisen ihmisen rasvasta ja luuytimestä tai hedelmöityshoidon käyneen pariskunnan alkion soluista, jotka eivät ole hedelmöityneet.

"Ihmisestä saatavien solujen ja kudosten ansiosta voidaan luopua eläinkokeista. Solujen tutkimuskäyttöön vaaditaan aina luovuttajan henkilökohtainen lupa."

Tutkijat pyrkivät rakentamaan palan aivoja muistuttavaa kudosta, koska sitä tarvitaan lääkkeiden testaamiseen.

"Voimme tutkia, miten erilaiset lääkkeet ja ympäristömyrkyt vaikuttavat ihmisen sydämeen tai aivoihin."

Varaosilla voitaisiin pitkällä tähtäimellä korjata esimerkiksi sairastunutta rustokudosta nivelrikossa ja osteoporoosissa sekä hermokudosta selkäydinvaurioissa.

Hyttisen mukaan itse kasvatettuja ihmisen aivoja saadaan odottaa ainakin kymmenen vuotta.

"Ensin pitää olla perusymmärrys aivojen toiminnasta. Se ei ole ajankohtaista, että itse kasvatetut aivot antaisivat ihmiselle lisämuistia dementian puhjetessa."

Markkinoilla on jo nyt hermosoluja stimuloiva välikorvaimplantti, joka auttaa kuuroja. Myös näköaisti voidaan palauttaa takaisin implanteilla. Silmän varaosat eivät vastaa normaalinäköä, vaan asiat erottuvat sameina.

Luentojen lisäksi Tampere-talossa on esillä tieteen ja teknologian laitteita, joita saa kosketella ja ihmetellä. Repo on tyytyväinen, jos Tampereen tiedeyhteisön yhteinen voimannäyte kerää 800 vierasta.

Tamy, Tamko, TTYY ja Suomen ylioppilaskiinteistöt järjestävät samassa yhteydessä Oppimistilatapahtuman, jossa keskustellaan ja luonnostellaan unelmatiloja tulevaisuuden kampuksille.

Valoa pimeyteen -tapahtuma Tampere-talossa 26. tammikuuta kello 10-16.

Juho Mäkelä, teksti & Samuli Huttunen, kuva