Tm on arkistosivu.
Voit siirty Aviisin uudelle sivustolle tst.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kansan­edustajat ajavat lukukausimaksuja

Kaksi kansanedustajaa veti allekirjoituksensa pois aloitteesta, jossa ehdotetaan lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille


117 kansanedustajaa
on allekirjoittanut lakialoitteen, jossa ehdotetaan lukukausimaksuja pakollisiksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Aloitteen puuhamiehenä on kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen keskustan Ari Tornaisen, demarien Jukka Kärnän ja perussuomalaisten Reijo Tossavaisen kanssa.

Toteutuessaan aloite vakinaistaisi ulkomaalaisten opiskelijoiden enemmistön lukukausimaksut. Suurin osa ulkomaalaisista tutkintoa suorittavista opiskelijoista tulee EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta. Korkeakoulujen tulisi periä heiltä 3500-12 000 euroa vuodessa. Vaihto-opiskelijoita lukukausimaksut eivät koskisi.

Lukukausimaksujen periminen kytketään usein valtiontalouden paikkaamiseen. Maksujen tehoa korkeakoulutuksen kustannusten kattajana on kokeiltu vuonna 2012 alkaneella lukukausimaksukokeilulla, joka päättyy vuonna 2014. Kokeilussa korkeakoulut ovat saaneet itse päättää summan, joka on voinut olla myös nolla euroa. Arto Satonen ei ole tyytyväinen kokeiluun.

"Ammattikorkeakoulujen kohdalla kokeilu koskee vain ylempiä AMK-tutkintoja, jotka ovat kansainvälisesti heikosti tunnettuja. Vaikutus on aivan marginaalinen, koska päätuotetta perustutkintoa ei voida myydä", sanoo Satonen.

Satonen sanoo aloitteen 3500-12 000 euron välin tulevan keskimääräisen lukuvuoden hinnasta, joka on noin 8000 euroa. Hänen mukaansa hinta pitäisi aluksi hakea tasolta, jolla tutkinto menee kaupaksi, ja myöhemmin nostaa lukukausimaksut kustannuksia vastaavaksi. Satonen uskoo asiakkaita riittävän, jos tuote on riittävän laadukas.

Opetusministeriön opetusneuvosten Birgitta Vuorisen ja Maija Innolan mukaan kokeilussa on ollut vähän maksullisia ohjelmia ja opiskelijoita.

Lukukausimaksukokeilusta ei saada riittävän yleistettäviä tuloksia, jotta voitaisiin arvioida maksujen järkevyyttä.

Innola ja Vuorinen sanovat, että ulkomaalaisilta perityt lukukausimaksut eivät ole tuottaneet muissa Pohjoismaissa. Hakijamaksut käyttöön ottaneessa Ruotsissa hakijamäärät ovat laskeneet. Maksujen periminen itsessään tuottaa kustannuksia. Myös stipendijärjestelmät alentavat maksuista kertyvää pottia.

Korkeakoulut ovat toivoneet pikaista päätöstä maksullisuudesta tai maksuttomuudesta, jotta ne tietäisivät kansainvälisten koulutusohjelmiensa tulevaisuuden suunnan. Vuorinen ja Innola eivät osaa sanoa, millaisella aikataululla aloite voisi edetä.

Kaksi aloitteen allekirjoittanutta kansanedustajaa on jo livennyt remmistä. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) kertoo allekirjoittaneensa aloitteen kiireessä. Hän veti allekirjoituksensa pois.

"Lakialoitteita allekirjoitetaan usein lyhyen tutustumisen perusteella. Meidän kaikkien pitää olla tarkempia. Syynä varmasti oli myös se, että hyvin harvoin aloitteet johtavat mihinkään", Vahasalo perustelee erehdystään.

Hän kertoo uskovansa enemmän tilauskoulutuksen tuottavuuteen, sillä siinä maksajina ovat opiskelijoita maksukykyisemmät kunnat ja yhdistykset.

Myös vasemmistoliiton ainoa allekirjoittaja Jari Myllykoski veti nimensä pois. Hän sanoo vakuuttuneensa opiskelijajärjestöjen perusteluista maksuja vastaan. Myös Ruotsin ja Tanskan huonot kokemukset saivat Myllykosken muuttamaan mielensä.




Tausta


1992 Opetusministeriö esitti lukukausimaksuja yliopistoihin, lukioihin ja ammattikouluihin. Maksut peruttiin oikeuskanslerin päätöksellä viime hetkellä.

1996 Selvitettiin koulutussetelijärjestelmää, jossa opiskelijalla olisi koulutustaan koskeva omarahoitusosuus.

1997 Yliopistolaissa yliopistokoulutus säädettiin maksuttomaksi.

2003 Opintoaikojen lyhentämiseen tähdännyt työryhmä otti vahvan kannan tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuuden puolesta.

2005 Opetusministeriön työryhmä pohti mahdollisuuksia periä lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta.

2008 Mahdollistettiin maksullinen tutkintoon johtava tilauskoulutus.


Tiina Heikkilä

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (2)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Tyt kaikki lomakkeen kohdat.
  1. realisti (04.02.13, kello 16:11)

    Lukukausimaksut olisivat ihan terve ilmi, eihn sen tarvitse olla kovin suuri mutta motivaattorina raha tunnetusti toimii hyvin. Itsekn tuskin olisin seitsemtt vuotta tekemss tt maisteria jos tst ilosta pitis maksaa, sanotaan nyt vaikka tonni pari vuodessa. Olen toki tehnyt muita mielenkiintoisia proggiksia tss matkan varrella, mutta ne olisi ihan rehellisesti sanoen voinut tehd muidenkin rahalla kuin veronmaksajien. Yleisesti tunnettuahan on se, ettei ilmaista osata juurikaan arvostaa, tstkin syyst pieni vastike olisi perustelu. Samalla saataisiin sit asiakkuusajattelua opiskelijain suuntaan, kun maksaa on oikeus mys vaatia.

    Siis terve aloite eduskunnalta. Selv nyt ilman muuta on ett ulkomaisten opiskelijoiden tulisi jokin pieni korvaus maksaa, vaikkei toki senkn tarvitsisi kaikkia kustannuksia kattaa, haluammehan kuitenkin silytt kansainvlisyyden aspektin . Pikku korvaus nostaisi koulutuksemme arvostusta maailmalla ja toisaalta parantaisi hakijain laatua.

  2. Pieta (08.02.13, kello 14:00)

    Itse puolestaan tuskin olisin yliopistossa lainkaan, jos tll olisivat kytss nm "terveet" "motivaattorit" - raha on muutenkin tarpeeksi tiukalla, eik lainaa uskalla ottaa (sit paitsi lainarahalla opiskelu kuulostaa silt, kuin opiskelusta pitisikin olla jollekin velkaa - aivan kuin korkeakoulutuksesta ei muka olisi hyty muille kuin koulutetulle itselleen!). Kyll yliopistoon varmasti jotkut hyvien (sic) perheiden pojat maksuista huolimatta lytisivt tiens, mutta halutaanko tst(kin) jrjestelmst viel eriarvoistavampi?

    Jos olisinkin yliopistoon ptynyt, en edellisen kirjoittajan tapaan usko, ett olisin tehnyt muita mielenkiintoisia proggiksia matkan varrella. En siis olisi osallistunut opiskelijapolitiikan, muun yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja vapaaehtoistiden kautta yhteisten asioiden hoitamiseen enk olisi hankkinut tykokemusta opintojeni ohessa. Jostain syyst tm ei kuulosta minusta niin hyvlt idealta kuin edellisest kirjoittajasta.

    "Yleisesti tunnettua" ei ole, etteivtk suomalaiset osaisi arvostaa ilmaisia julkisia palveluita, pinvastoin. Sit paitsi korkeakoulutuksen maksuttomuudella on ihan toiset pmrt kuin taata sille arvostus - milt kuulostaa esimerkiksi koulutuksen tasa-arvo? Arvostuksena korkeakoulutus taas ansaitsee laadullaan, miten se sitten milloinkin mritelln (tasa-arvo ei itseasiassa ole hullumpi mittari thnkn).

    Opiskelijalla on jo nyt hyvt mahdollisuudet olla mukana yliopiston ja opetuksen kehittmisess, mik on paljon parempi kuin yksisuuntaiset asiakkaan vaatimukset. Vuorovaikutuksellisessa suhteessa, osana yliopistoyhteis opiskelijan asema on turvatumpi, vallakkaampi ja vastuullisempi kuin asiakassuhteessa. Samalla opiskelija voi oppia toimimaan muuallakin yhteiskunnassa muunakin kuin asiakkaana.

    "Selv" ei "ilman muuta" ole, ett ulkomaisten opiskelijoiden pitisi maksaa - miksi yliopistoihin haluttaisiin kahden kerroksen vke ja samalla avata mahdollisuudet kaikkien lukukausimaksuille sek karkottaa nekin hakijat jotka tnne tll hetkell pyrkivt (vrt. Ruotsi)? Hakijoiden "laadussa" tuskin tapahtuisi muutoksia - ellei edellinen kirjoittaja sitten pid rikkaamman kansanosan jlkikasvua kyhlistn penskoja laadukkaampina?

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Tyt kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitteriss
Tampereen yliopisto