KansanÂedustajat ajavat lukukausimaksuja

Kaksi kansanedustajaa veti allekirjoituksensa pois aloitteesta, jossa ehdotetaan lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille

117 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, jossa ehdotetaan lukukausimaksuja pakollisiksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Aloitteen puuhamiehenä on kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen keskustan Ari Tornaisen, demarien Jukka Kärnän ja perussuomalaisten Reijo Tossavaisen kanssa.

Toteutuessaan aloite vakinaistaisi ulkomaalaisten opiskelijoiden enemmistön lukukausimaksut. Suurin osa ulkomaalaisista tutkintoa suorittavista opiskelijoista tulee EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta. Korkeakoulujen tulisi periä heiltä 3500-12 000 euroa vuodessa. Vaihto-opiskelijoita lukukausimaksut eivät koskisi.

Lukukausimaksujen periminen kytketään usein valtiontalouden paikkaamiseen. Maksujen tehoa korkeakoulutuksen kustannusten kattajana on kokeiltu vuonna 2012 alkaneella lukukausimaksukokeilulla, joka päättyy vuonna 2014. Kokeilussa korkeakoulut ovat saaneet itse päättää summan, joka on voinut olla myös nolla euroa. Arto Satonen ei ole tyytyväinen kokeiluun.

"Ammattikorkeakoulujen kohdalla kokeilu koskee vain ylempiä AMK-tutkintoja, jotka ovat kansainvälisesti heikosti tunnettuja. Vaikutus on aivan marginaalinen, koska päätuotetta perustutkintoa ei voida myydä", sanoo Satonen.

Satonen sanoo aloitteen 3500-12 000 euron välin tulevan keskimääräisen lukuvuoden hinnasta, joka on noin 8000 euroa. Hänen mukaansa hinta pitäisi aluksi hakea tasolta, jolla tutkinto menee kaupaksi, ja myöhemmin nostaa lukukausimaksut kustannuksia vastaavaksi. Satonen uskoo asiakkaita riittävän, jos tuote on riittävän laadukas.

Opetusministeriön opetusneuvosten Birgitta Vuorisen ja Maija Innolan mukaan kokeilussa on ollut vähän maksullisia ohjelmia ja opiskelijoita.

Lukukausimaksukokeilusta ei saada riittävän yleistettäviä tuloksia, jotta voitaisiin arvioida maksujen järkevyyttä.

Innola ja Vuorinen sanovat, että ulkomaalaisilta perityt lukukausimaksut eivät ole tuottaneet muissa Pohjoismaissa. Hakijamaksut käyttöön ottaneessa Ruotsissa hakijamäärät ovat laskeneet. Maksujen periminen itsessään tuottaa kustannuksia. Myös stipendijärjestelmät alentavat maksuista kertyvää pottia.

Korkeakoulut ovat toivoneet pikaista päätöstä maksullisuudesta tai maksuttomuudesta, jotta ne tietäisivät kansainvälisten koulutusohjelmiensa tulevaisuuden suunnan. Vuorinen ja Innola eivät osaa sanoa, millaisella aikataululla aloite voisi edetä.

Kaksi aloitteen allekirjoittanutta kansanedustajaa on jo livennyt remmistä. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) kertoo allekirjoittaneensa aloitteen kiireessä. Hän veti allekirjoituksensa pois.

"Lakialoitteita allekirjoitetaan usein lyhyen tutustumisen perusteella. Meidän kaikkien pitää olla tarkempia. Syynä varmasti oli myös se, että hyvin harvoin aloitteet johtavat mihinkään", Vahasalo perustelee erehdystään.

Hän kertoo uskovansa enemmän tilauskoulutuksen tuottavuuteen, sillä siinä maksajina ovat opiskelijoita maksukykyisemmät kunnat ja yhdistykset.

Myös vasemmistoliiton ainoa allekirjoittaja Jari Myllykoski veti nimensä pois. Hän sanoo vakuuttuneensa opiskelijajärjestöjen perusteluista maksuja vastaan. Myös Ruotsin ja Tanskan huonot kokemukset saivat Myllykosken muuttamaan mielensä.

Tausta

1992 Opetusministeriö esitti lukukausimaksuja yliopistoihin, lukioihin ja ammattikouluihin. Maksut peruttiin oikeuskanslerin päätöksellä viime hetkellä.

1996 Selvitettiin koulutussetelijärjestelmää, jossa opiskelijalla olisi koulutustaan koskeva omarahoitusosuus.

1997 Yliopistolaissa yliopistokoulutus säädettiin maksuttomaksi.

2003 Opintoaikojen lyhentämiseen tähdännyt työryhmä otti vahvan kannan tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuuden puolesta.

2005 Opetusministeriön työryhmä pohti mahdollisuuksia periä lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta.

2008 Mahdollistettiin maksullinen tutkintoon johtava tilauskoulutus.

Tiina Heikkilä

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (2)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

realisti (04.02.13, kello 16:11)
Lukukausimaksut olisivat ihan terve ilmiö, eihän sen tarvitse olla kovin suuri mutta motivaattorina raha tunnetusti toimii hyvin. Itsekään tuskin olisin seitsemättä vuotta tekemässä tätä maisteria jos tästä ilosta pitäis maksaa, sanotaan nyt vaikka tonni pari vuodessa. Olen toki tehnyt muita mielenkiintoisia proggiksia tässä matkan varrella, mutta ne olisi ihan rehellisesti sanoen voinut tehdä muidenkin rahalla kuin veronmaksajien. Yleisesti tunnettuahan on se, ettei ilmaista osata juurikaan arvostaa, tästäkin syystä pieni vastike olisi perustelu. Samalla saataisiin sitä asiakkuusajattelua opiskelijain suuntaan, kun maksaa on oikeus myös vaatia.

Siis terve aloite eduskunnalta. Selvää nyt ilman muuta on että ulkomaisten opiskelijoiden tulisi jokin pieni korvaus maksaa, vaikkei toki senkään tarvitsisi kaikkia kustannuksia kattaa, haluammehan kuitenkin säilyttää kansainvälisyyden aspektin . Pikku korvaus nostaisi koulutuksemme arvostusta maailmalla ja toisaalta parantaisi hakijain laatua.
Pieta (08.02.13, kello 14:00)
Itse puolestaan tuskin olisin yliopistossa lainkaan, jos täällä olisivat käytössä nämä "terveet" "motivaattorit" - raha on muutenkin tarpeeksi tiukalla, eikä lainaa uskalla ottaa (sitä paitsi lainarahalla opiskelu kuulostaa siltä, kuin opiskelusta pitäisikin olla jollekin velkaa - aivan kuin korkeakoulutuksesta ei muka olisi hyötyä muille kuin koulutetulle itselleen!). Kyllä yliopistoon varmasti jotkut hyvien (sic) perheiden pojat maksuista huolimatta löytäisivät tiensä, mutta halutaanko tästä(kin) järjestelmästä vielä eriarvoistavampi?

Jos olisinkin yliopistoon päätynyt, en edellisen kirjoittajan tapaan usko, että olisin tehnyt muita mielenkiintoisia proggiksia matkan varrella. En siis olisi osallistunut opiskelijapolitiikan, muun yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja vapaaehtoistöiden kautta yhteisten asioiden hoitamiseen enkä olisi hankkinut työkokemusta opintojeni ohessa. Jostain syystä tämä ei kuulosta minusta niin hyvältä idealta kuin edellisestä kirjoittajasta.

"Yleisesti tunnettua" ei ole, etteivätkö suomalaiset osaisi arvostaa ilmaisia julkisia palveluita, päinvastoin. Sitä paitsi korkeakoulutuksen maksuttomuudella on ihan toiset päämäärät kuin taata sille arvostus - miltä kuulostaa esimerkiksi koulutuksen tasa-arvo? Arvostuksena korkeakoulutus taas ansaitsee laadullaan, miten se sitten milloinkin määritellään (tasa-arvo ei itseasiassa ole hullumpi mittari tähänkään).

Opiskelijalla on jo nyt hyvät mahdollisuudet olla mukana yliopiston ja opetuksen kehittämisessä, mikä on paljon parempi kuin yksisuuntaiset asiakkaan vaatimukset. Vuorovaikutuksellisessa suhteessa, osana yliopistoyhteisöä opiskelijan asema on turvatumpi, vallakkaampi ja vastuullisempi kuin asiakassuhteessa. Samalla opiskelija voi oppia toimimaan muuallakin yhteiskunnassa muunakin kuin asiakkaana.

"Selvää" ei "ilman muuta" ole, että ulkomaisten opiskelijoiden pitäisi maksaa - miksi yliopistoihin haluttaisiin kahden kerroksen väkeä ja samalla avata mahdollisuudet kaikkien lukukausimaksuille sekä karkottaa nekin hakijat jotka tänne tällä hetkellä pyrkivät (vrt. Ruotsi)? Hakijoiden "laadussa" tuskin tapahtuisi muutoksia - ellei edellinen kirjoittaja sitten pidä rikkaamman kansanosan jälkikasvua köyhälistön penskoja laadukkaampina?