Onnen kaava

Kolme vuotta sitten Tamyn Hyvän olon viikolla opiskelijoilta kysyttiin, mitä onni on. Vastauksiksi tuli muun muassa opintotuki, armoa, oman rakkaan aviomiehen syli, ähinä-tuhina-vauva, saunakalja mökillä avannon jälkeen, isän veli, rauhaa ja rakkautta, satuheppoja ja runoratsuja, pusu, joka on höystetty valkosipulilla sekä voittaa jotakin ilmaista, josta on jotain hyötyä.

Vastauksia oli yhtä monta kuin vastaajia. Yliopistossa kun olemme, vaaditaanpa vähän tieteellisempää lähestymistapaa. Mistä aineksista onni syntyy tilastollisesti?

Onnellisuusguru Markku Ojanen vaikuttaa ensi alkuun kiireiseltä ja välinpitämättömältä. Ei ihme, sillä Tampereen yliopiston psykologian laitoksen professori on antanut onnesta 50-100 haastattelua. Ei se mitään, miestä täytyy haastaa.

Ensimmäiseksi onnellisuuskriteeriksi Ojaselle tulee mieleen aineellinen hyvinvointi. Miksi sitten esimerkiksi afrikkalaiset vaikuttavat usein paljon suomalaisia onnellisimmilta?

"Ihminen suhteuttaa tilanteensa siihen, mitä ympärillä näkee. Päivittäisen ruuan saaminen riittää monelle, jos muut ovat samassa jamassa. Hierarkisessa yhteiskunnassa on saavuttamattomia asioita", Ojanen sanoo.

"Länsimaisen ihmisen tragedia on, että vertailupiiri laajenee esimerkiksi median takia. Eurooppalaiset hyväksyvät hyvin vähän eriarvoisuutta verrattuna muihin maanosiin."

Onni asuu
Suomessa

Raha ei tuo onnea, sanotaan. Käppyröitten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että rahattomuus tuo onnettomuutta.

Onnettomiksi itseään kuvaavat Suomessa useimmin alle tuhat euroa kuussa ansaitsevat. Nämä ihmiset ovat työttömiä, opiskelijoita tai eläkeläisiä.

"Ihminen on vertaileva olento, ja oikeudenmukaisuudella on tavattoman tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Jos oma elintaso on selvästi heikompi kuin ihmisillä yleensä, onnellisuustasokin on keskitasoa matalampi", kertoo aiheesta selvästi taas innostuva Ojanen.

Sama pätee valtioidenkin välillä. Euroopan maista tanskalaiset, sveitsiläiset ja suomalaiset kokevat itsensä selvästi onnellisimmiksi kuin virolaiset, portugalilaiset ja kreikkalaiset. Suomi voi olla murheellisten laulujen maa, muttei murheellisten ihmisten maa. Suomeen syntyminen on ainakin se neljä ja lisänumero.

Kun on synnytty ja eletty lapsuus, alkaa elämässä tulla tärkeitä valintoja eteen. Yksi tärkeimmistä onnen lähteistä paljastuu useimmille teini-iässä. Ihastus, rakkaus, parisuhde.

"Onnistumisella sosiaalisissa suhteissa on huikea merkitys onnellisuuteen. Toki niinkin päin voi käydä, että elämä on yhtä helvettiä, jos sen toisen ihmisen kanssa ei tule toimeen."

Parisuhteen ohella perhe on tärkeä, mutta Ojasen tutkimusten mukaan kaveruussuhteilla ei ole kovin suurta roolia onnen näytelmässä.

Muutto esimerkiksi opiskelujen perässä uudelle paikkakunnalle ei niin ikään ole merkittävä tekijä, kuten ei myös tenteissä, graduissa ynnä muissa opinnäytteissä onnistuminen.

Kun ihminen valmistuu, saa työpaikan ja alkaa ansaita rahaa, mammonankin mahti onnen tavoittelussa lähes häviää. Tilastojen mukaan ei ole väliä, ansaitseeko 1500 euroa vai 5000 euroa kuussa.

"Englantilaisessa tutkimuksessa havaittiin, että monella onnellisuus jopa laskee lottovoiton jälkeen. Tulee avioeroja ja muuta. Suomalaiset sentään osaavat suhtautua voittoon rauhallisemmin."

Ammatilla ei ole niin väliä, kunhan työ on motivoivaa. Johtajat ja kotona työskentelevät erottuvat onnivertailussa kuitenkin edukseen. Ilmeisesti ihmiselle on melko tärkeää, että pystyy vaikuttamaan työnsä sisältöön.

Luonteen merkitys
ehkä puolet

Lasten saaminen on ehdottomasti hyvä asia henkiselle hyvinvoinnille - ainakin tilastollisesti. Jonkin ajan päästä onnen käyrä taittuu loivemmaksi, ja amerikkalaistutkimuksissa se menee jopa alaspäin.

"Amerikassa lasten kustannukset koituvat niin kalliiksi."

Jos voi valita, kannattaa olla mieluummin syvästi uskonnollinen kuin täysin ateisti. Muuten uskonnolla ei ole tilastollisesti merkitystä. Harrastuksilla sen sijaan on, varsinkin liikunta auttaa lentopalloa pelaavan Ojasen mukaan tekemään ihmisestä onnellisen. Myös vapaaehtoistyö on plussaa.

Hän korostaa sitä, että ihminen on hyvin sopeutuvainen otus. Puutteisiin tottuu, jopa syöpään tai onnettomuuden aiheuttamaan menetykseen. Varsin onnellisia ovat niin liikunta- kuin kehitysvammaisetkin.

Usein hyvin onnettomaksi ihmisen tekee pitkäkestoinen kipu, yksinäisyys, työttömyys ja läheisen kuolema. "Kriittisiä ovat asiat, jotka muistuttavat ihmiselle hänen huonosta tilanteestaan joka päivä", Ojanen sanoo.

Alttius itsemurhaan vaatii mielenterveysongelmia ja tietynlaisen luonteen. Geenit voivat toisaalta taata onnen kehdosta hautaan. Ojasen suostuu arvioimaan, että persoonallisuuden merkitys onnellisuudesta on peräti 50 prosenttia.

Tai vain 50 prosenttia. Jokainen on paljolti oman onnensa seppä.

Ojasen haastatteluaika loppuu, mutta onnen onkijat voivat ottaa kaavoista ja resepteistä lisää onkeensa Tamyn Hyvän olon viikolla.