Lopullinen totuus

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (67)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

1. On se mahdollista (05.02.10, kello 13:19)

   Olen nähnyt luennoitsijan hyvin vakavana. Kyllä hän ottaa yhteiskuntatieteen vakavasti. Minulla on siitä empiiristä todistusaineistoa jopa valokuvan muodosssa ja sehän on fakta, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

2. Yht.maist. (06.02.10, kello 16:18)

   Jaahas, että tämmöistä. Ymmärtääköhän kirjoittaja yhteiskuntatieteistä mitään.

3. Turhautuneempi (06.02.10, kello 21:54)

   Onko "suurin osa opiskelijoista" kiinnostunut tieteestä millään saralla? Toivottavaahan se olisi, mutta...

4. Sosiaalinen konstruktionismi (13.02.10, kello 13:25)

   Aika mauton veto Aviisilta julkaista tällaista skeidaa. Missään muualla kuin Suomessa ei Osmo Tammisalon kaltaista evoluutiopsykologia-uskovaista otettaisi vakavasti. Onneksi Aviisi on kuitenkin joukon etunenässä kumartamassa tälle "tietokirjailijalle" ja elintarviketieteiden maisterille joka laukoo päättömyyksiä mistä tahansa joka ei nojaa täysin biologiaan, jota hän pitää kaiken yläpuolella ja kaiken kritiikin ulkopuolella leijailevana totuutena.
   
   Itse jutustahan löytyy runsaasti asiavirheitä ja sen aggressivisuus pelottaa ainakin minua niin paljon, ettei paljon huvita vastinetta kirjoittaa. Tammisalon tekstistä huokuu täysi tietämättömyys, eikä hän selkeästi ole tutustunut yhteiskuntatieteiden tutkimukseen kuin pintapuolisesti.

5. Seppo Honkanen / Aviisi (13.02.10, kello 13:44)

   Lopullinen totuus -palstalla päästetään ääneen erilaisia henkilöitä, joilla on selkeitä mielipiteitä. Kirjoitusten on tarkoitus olla avauksia, jotka herättelevät keskustelemaan. Se ei suinkaan tarkoita, että ko. näkemyksille kumarretaan, tai niistä ollaan samaa mieltä.
   
   Aviisi toivoo nimenomaan keskustelua, kannanottoja, debattia. Hienoa, jos arvoisa nimimerkki Sosiaalinen konstruktionismi jaksaisit kirjoittaa vastineen.

6. mies.asia (13.02.10, kello 17:48)

   "Missään muualla kuin Suomessa ei Osmo Tammisalon kaltaista evoluutiopsykologia-uskovaista otettaisi vakavasti. "
   
   Totta puhuen Suomessa ollaan huomattavasti jäljessä Tammisalon esille tuomien perspektiivien integroimisessa moniin yhteiskuntatieteisiin, mikä on tutkimuksen laadun kannalta valitettavaa.
   
   Yksittäiset tutkijat, kuten J.P. Roos, Anna Rotkirch tai syyttä pahamaineinen Tatu Vanhanen ovat yrittäneet promotoida luonnontieteellisten faktojen huomioimista myös ihmis- ja yhteiskuntatieteissä, mutta tämä vaatinee kokonaan uuden sukupolven tutkijoita.
   
   Keskeinen kysymys lienee, ovatko ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri kokonaan omalakinen järjestelmänsä (nk. blank slate -näkemys tai standard social science model) vai tulisiko myös muiden alojen tieteelliset tosiasiat ottaa huomioon.
   
   Perinteisille yhteiskuntatieteilijöille uudistuminen valitettavasti tarkoittaisi paljon uutta opittavaa ja opiskelijoille entistä enemmän metodi- ja tilastotiedeopintoja, joten en ole kovin toiveikas nopeasta muutoksesta.
   
   On helpompi vain todeta, että "kirjoittaja ei tiedä mitään" tai "biologia on ihan turhaa" ja jatkaa samalla linjalla kuin aikaisemminkin.
   
   Tämä näkyy myös edellisissä kommenteissa.
   
   -- mies.asia/

7. EEHOH (13.02.10, kello 18:26)

   Etenkin naistutkimus on hyvä esimerkki pseudotieteestä, jossa kyse on oikeasti usein pikemminkin oman ideologian ajamisesta faktoista tai luonnontieteen selvittämistä asioista piittaamatta. Minusta yliopistolaitoksen ei tulisi rahoittaa tällaista pseudotieteilyä, joka samalla nakertaa koko yliopistolaitoksen arvovaltaa.

8. Toope (13.02.10, kello 18:47)

   Tatu Vanhanen on hyvä esimerkki siitä mitä katastrofeja seuraa, kun luonnontiede sotketaan tammisalomaisesti eli ajattelemattomasti yhteiskunnallisiin asioihin. Vanhanen on varmasti viime aikojen vahingollisin suomalainen maailmassa. Jos ei usko, voi lukea, miten kaiken maailman rasisitihörhöt tankkaavat vihansa loimuja hänen ja Lynnin ajatuksilla. Hitusen järkevämmätkin pitävät Tatun keräämää dataa vertailukelpoisena. Kaiken lisäksi Tatu ei artikkeliensa perusteella tunne älykkyystutkimuksen problematiikkaa paskan vertaa. Tammisalon kannattasi pitäytyä elintarvikkeiden teknikoinnissa, mitä se sitten tarkoittaakin.

9. J. (13.02.10, kello 18:58)

   Hmm, pitäisikö Vanhasen ja Lynnin siis olla hiljaa tutkimuksistaan, koska joku voi rasistihörhöillä hänen ajatuksillaan?
   
   Sama varmaan pätee Darwiniin, Jenseniin, Eysenckiin, Spearmaniin, Cattelliin ym.
   
   Tieteen pitää olla poliittisesti korrektia? Pätee varmaan Tampereen yliopistossa ja yhteiskuntatieteissä.

10. Toope (13.02.10, kello 19:20)

    "Hmm, pitäisikö Vanhasen ja Lynnin siis olla hiljaa tutkimuksistaan, koska joku voi rasistihörhöillä hänen ajatuksillaan? "
    
    Katsos, jos tutkitaan vaikka sammakoita, niistä saa sanoa, että ne ovat rumia ja liian tyhmiä. Kun taas puhutaan rasistisesti ihmisistä ja erityisesti muutenkin alakynnessä olevista ihmisistä, pitää olla varovainen, erittäin varovainen.
    
    Tatu ei ollut. Hänelle oli joukko puolivillaisesti kerättyjä ja satunnaisiakin tilastoja, joita hän väitti valideiksi. Jeff-poju taas veti tuosta roskakasasta esiin joukon korrelaatioita ja väitti niiden kuvastavan rotujen erilaisuutta älykkyyden suhteen. Kumpikin on osoittanut tuntevansa niin heikosti älykkyysmittauksiin liittyvää problematiikkaa, että tekee mieli pitää tietämättömyyttä tahallisena.
    
    Varovainen, asiaan perehtynyt ja viisas tutkija olisi kysynyt: miksi keskimääräinen älykkyysosamäärä on ripeästi noussut toisissa maissa, kun taas toisissa se on noussut selvästi hitaammin, jos on noussut lainkaan. Varomaton, asiaan perehtymätön ja tyhmä taas selitti, että tietyt maat ovat köyhiä, koska ihmiset ovat tyhmiä.
    
    Viisas luonnontieteilijä voisi aina pyytää, että joku yhteiskuntatietilijä tarkastaisi tekstin ennen julkaisua, ettei tällaisia töppejä pääsisi tapahtumaan.

11. J. (13.02.10, kello 19:32)

    "Kun taas puhutaan rasistisesti ihmisistä"
    
    Olen lukenut yhden Vanhasen ja Lynnin teoksen, eikä se sisältänyt rasistista puhetta, vaan täysin normaalia tieteellistä tutkimusta, joka tosin herättää joissakin ihmisissä vastustusta ja närkästystä. Jostakin syystä suurin osa heistä tuntuu olevan konstruktionismiin luottavia yhteiskuntatietelijöitä ja humanisteja.
    
    Jos joku haluaa pitää differentiaalipsykologiaa tai vaikkapa populaatiogenetiikkaa moraalisesti tuomittavana ja vaarallisena tieteenä, se on luonnollisesti sallittua.
    
    "ja erityisesti muutenkin alakynnessä olevista ihmisistä"
    
    Nähtävästi Tammisalo on oikeassa kritiikissään:
    
    "6. Vakavasti otettava yhteiskuntatiede on mahdottomuus, koska alalla yhdistetään tiede politiikkaan."
    
    Tieteessä voidaan esittää erilaisia hypoteeseja ja testata niitä, ja tämän prosessin pitäisi olla mahdollisimman arvovapaata.
    
    Henkilökohtaisuuksiin meneminen, nimittely ja moralisointi on helppo ratkaisu, kuten tässä keskustelussa on jo nähty. Tavoitteena pitäisi olla pätevä tosiasiatieto.

12. Toope (13.02.10, kello 19:49)

    No, siitä sitten vaan tekemään kallonmittauksia. Natsitiedemiehiltä saa teorian valmiina. On oikeasti osoittautunut vaaralliseksi kerta toisensa jälkeen, kun ihmisille opetetaan arvovapaan tieteen ihannetta ikään kuin se olisi tosiasia. Luonnontieteiden opinnoissa pitäisi opettaa nuorille tieteen etiikan perusperiaatteet. Nyt ei ilmeisesti opeteta ainakin siitä päätellen, että näitä asioita ei lainkaan ymmärretä. Tieteen relatiivisuudestakin voisi sanoa jotain ja siitä, että ei olla absoluuttisten totuuksien äärellä. Tietämättömyys on aika pelottavaa.

13. J. (13.02.10, kello 20:07)

    Natsi-kortti tuli esille varsin nopeasti.
    
    Arvovapaan tieteen ihanne ei tietenkään ole tosiasia, vaan kysymys on etiikasta ja arvoista. Mielestäni on toivottavaa tuntea mahdollisimman paljon tosiasioita, jotta maailmaan voidaan vaikuttaa halutuilla tavoilla. Tiede on tässä tärkeässä asemassa. Silmien sulkeminen tai tietämättömyyden nostaminen hyveeksi ei auta ympäristön parantamisessa.
    
    Kraniometrian perusteella voidaan kuitenkin tehdä varsin todennäköisiä päätelmiä ihmisen sukuhistoriasta fyysisessä antropologiassa.
    
    Frenologia sen sijaan on ja oli pseudotiede, jolla ei ole tiedekeskustelun kanssa juurikaan merkitystä.
    
    Lääketieteilijänä esimerkiksi nk. "race-based medicine" on tullut tutuksi, enkä tästä huolimatta koe olevani rasisti tai suhtautuvani ihmisiin eri tavalla, jos jotkin lääkkeet vaikuttavat eri tavoin eri ihmispopulaatioissa.

14. Juki (13.02.10, kello 22:19)

    Kyllä nuo nim. Toopen kommentit nyt vain näyttävät todistavan Tammisalon väitteet oikeiksi. Kun teilaa muiden mielipiteet kunnolla asiaa pohtimatta, allekirjoittaa toiminnallaan erityisesti sen Tammisalon väitteen, jossa päivystäviä dosentteja ja muita yliopistohumanisteja luonnehditaan ylimieliseksi moralisteiksi. Pitäisikö sanoa: MOT. No ei edes tarvitse, niin ilmiselvä asia on jo...

15. Apinamies (14.02.10, kello 16:44)

    Hei, biologia on tosiasia ja kaiken yläpuolella! Konstruktivismi on paskaa koska me ollaan oikeesti apinoita (tai heinäsirkkoja vai mitä me nyt oltiin?) ja naistutkimus on tunteellista soopaa koska naiset on ihan empiirisesti todettuina heikkoja paskoja jotka elää vaan miesten vuoksi.
    
    Lisäksi koko maapallon väestö on sisäsiittosta koska evoluutio on järjellistä ja yhä paremmuuteen tähtäävää, jolloin ainoastaan alfa-urokset saa kaikki naaraat hyvien ominaisuuksiensa vuoksi, ja muut jää nuoleen näppejään. Se on luonnonvalintaa se ja biologinen tosiasia! Homot on vaan joku geenivirhe!

16. Woot (14.02.10, kello 17:26)

    Edellinen kommentti on varmaan sitä yhteiskuntatieteellistä arvokeskustelua parhaimmillaan.

17. jepu (14.02.10, kello 19:11)

    Mielenkiintoinen keskustelunaihe mutta olisipa Tammisalo ollut yksityiskohtaisempi perusteluissaan.
    
    Olisi hauska kuulla proffien näkemyksiä siitä suhtaudutaanko esim. mainittujen tyyppien kirjoituksiin liian kritiikittömästi. Riittääkö pelkkä nimen mainitseminen perusteluksi väitettäessä asioita vai pitäisikö vaatia perusteellisempia argumentteja vaikka opinnäytetöissä?
    
    Järkevästi argumentoitua vastakirjoitusta odotellen.
    
    "aggressivisuus pelottaa ainakin minua niin paljon, ettei paljon huvita vastinetta kirjoittaa"
    
    haha voi elämä.

18. Majsteri Rantaluola (16.02.10, kello 11:13)

    Tammisalon kärkevästä avauksesta saa sen vaikutelman, että hän ei pidä sosiologiaa ja sosiaalipsykologiaa (= massojen psykologia - vastakohtana yksilökeskeiselle ongelmapsykologialle) akatemian arvoisena tieteilynä. Sen sijaan hän mieluusti näkisi ne politiikkana tai uskontoina, joiden rooleissa hän soisi niiden vyöryvän kaduille kontrolloimattomana kalabaliikkina.
    Näinhän on jo kerran käynytkin - 1917.
    
    Tosiasia kuitenkin on, että empiirinen tiedekin on juuri vain niin fiksua kuin sen harjoittajat ovat. Helsingin yliopiston professori kavalsi teknologia-investointirahaa omiin tarkoituksiinsa. Miksi pitää syödä veronmaksajien pääomaa kahden miljoonan edestä tekemällä elintarvikkeista viruksia eristävää tutkimus- ja tuotekehitystä, jonka arvo on nolla, jos empiirinen elintarviketiede on ainoa kannattava ja tuottava tieteen muoto? Vastaus: Kannattavuudestahan tuli jo puhuttua. Muut tieteet ovat olemassa siksi, ettei elintarviketiede vie kaikkia resursseja.

19. mikko (16.02.10, kello 12:34)

    Itse en kylläkään saanut tuollaista vaikutelmaa Tammisalon tekstistä, itse asiassa Majsteri Rantaluolan tulkinta on hämmentävä.
    
    Lähinnä näkisin olennaisena sen, että yhteiskuntatieteen ei pitäisi olla kiinnittämättä huomiota tieteellisiin, tutkittuihin tosiasioihin itsensä ulkopuolella.
    
    Tapahtuu tämä sitten moraalisista, ideologisista syistä tai koska tutkijat preferoivat helppoja postmoderneja diskurssileikkejä empiirisen tutkimuksen tekemisen sijaan.
    
    Sosiologiassa ja sosiaalipsykologiassa on paljon hyvää tutkimusta, mutta etenkin tietyissä aihepiireissä auttaisi, jos suomalaisetkin tutkijat ja opiskelijat olisivat perillä muustakin tieteestä, eivätkä moralisoisi niin paljon.

20. mikko (16.02.10, kello 12:48)

    Lisäisin vielä, että esimerkiksi sosiologian teorian piirissä tieteellisyys ja edistyvyys ovat hyvin kyseenalaisia.
    
    Biologiset ja psykologiset teoriat sentään tuottavat kasautuvaa tietoa, joka kuvaa todellisuutta.
    
    Kun viimeksi tarkistin, niin evoluutioteoriaa ei ollut edes mainittu koko sosiologian tai sosiaalipsykologian opinto-ohjelmassa Tampereen yliopistossa, eikä kursseja ollut tarjolla. Konstruktionismi oli vahvoilla.
    
    Ehkä asia on muuttunut äskettäin.
    
    Tieteellinen metodi on valitettavan suuresta osasta sosiologiaa kaukana, eikä esimerkiksi falsifioinnista voida puhua. Osittain kyse on aihepiirin vaikeudesta, mutta myös metodista valinnoista ja omalakisuuden kuvitelmista.

21. Majsteri Rantaluola (16.02.10, kello 13:37)

    Tietysti empiristeille voisi antaa enemmän valtaa umpivasemmistolaisissa yhteiskuntatieteissä, jos kokoomuslainen opetusministeri niin päättäisi. Seurauksena olisi vain "ortodoksisten" tutkimusten vyöry, joilla pyrittäisiin osoittamaan yhden ihmisryhmän hegemoniaa toiseen nähden - tilastoilla, rakenteilla ja kaavoilla. Politiikka valtaisi ykt:t taas - mutta spektrin siniseltä laidalta. Taas oikea tiede jäisi nuolemaan käpäliään.
    Ei Weberiä sattuisi kiinnostamaan tehdä töitä eläkeläisenäkin - 165 vuoden iän jälkeen? Vaikka eläkeikää ei ylennettykään? Vai alennettiinko sitä?
    
    Tuosta vielä ilmainen mainos:
    www.uta.fi/ajankohtaista/...

22. Majsteri Rantaluola (17.02.10, kello 11:11)

    Leikitään, että jokin uusi tiede keksitään mihin tahansa tiedekuntaan. Olkoon se tiede X tiedekunnassa Y. Lainalaisuuksien perusteella on jo nyt selvää, että XY eli 'lättytiede' tulee kohtaamaan vastustusta, vähättelyä, vainoa ja virantäyttövaikeuksia, jos se ei täytä seuraavia ehtoja:
    a) sillä on jokin tuote, jota se tekee, siten, että tuote on myytävissä. Tuote voi olla myös kirja = perinteinen tieteen julkaisukanava.
    b) sen harjoittajat ovat suoraan työllistettävissä yrityksien palvelukseen
    c) sen harjoittajat pystyvät tarvittaessa selvittämään jonkin yhteisöluonteisen konfliktin.
    Koska esim. onnellisuuspsykologian harjoittajat ja herpetologit (muistatteko elokuvaa "Snakes on the Plane"?) täyttävät nämä kriteerit, heidän yhteiskuntakelpoisuuttaan ei yleensä kyseenalaisteta eikä Tammisalonkaan puolelta. Mutta muuten VVVV tulee vastaan. Vuosina 1960-1990 rahaa tuli helpommin koko tieteen kentälle, mistä varmaan kaikki ovat samaa mieltä.
    
    Kysymys kuuluu: a) Tuleeko tieteiden legitimiteetti määritellä tällä tavalla; jos ihmisen historia on lyhyt, kannattaako tehdä lyhytnäköistä tiedepolitiikkaa kulloinkin vallitsevien taloudellisten olosuhteiden mukaan? vai
    b) onko ne johdettava peirceläisestä tieteiden ontologiasta (jonka mukaan on olemassa ideaali tieteiden platoninen paradigma, josta nykyinen yliopistoverkko on vain epätäydellinen representaatio) vai
    c) onko kyseessä vain väistämätön sosiologinen prosessi, missä oppiriitojen jakamat yliopistotutkijat säilyttävät yhteisösovun jakautumalla kukin omiin laitoksiinsa, virkoihinsa ja oppiaineisiinsa? -- Itse asiassa tähän tarvitaan sosiologia vastaamaan.

23. Michael Laakasuo (20.02.10, kello 10:41)

    M. Rantasuo.
    
    Vastauksesi on poliittis-sosiologista yhteiskunta-analyysia, kun edellinen kirjoitus oli tieteen kritiikkiä. Kommentoit asioita kokonaan eri tasolla kuin mitä O.T. edes kirjoitti. Vois ts. sanoa, että O.T oli oikeassa esim. 5. kohdassaan.
    
    Luulenpa, että Osmon pointti on sama kuin tässä videossa:
    
    www.youtube.com/watch?v=X...
    
    Tai kuten Carl Sagan sanoi eräässä toisessa yhteydessä: "Pääsemme kurkottamaan tähtiin, jos emme ensin tuhoa itseämme"
    
    Parhain terveisin,
    
    --Michael

24. Konstruktionistille (20.02.10, kello 13:54)

    Sana evoluutio tulee aikanaan jäämään pois nimityksestä evoluutiopsykologia, sillä käytännössä kaikki psykologia on evoluutiopsykologiaa: ihmisen henkiset ominaisuudet ovat evolutiivisten prosessien tuloksia, myös taipumus omaksua "kulttuurisia" tapoja. (Se, että jotakin ilmiötä sanotaan kulttuurisesti, historiallisesti tai sosiaalisesti tuotetuksi on vain ilmiön kuvaus, ei sen selitys. Halutusta selityksen tasosta sitten lopulta riippuu, minkä verran siinä tulee olla evoluutiota ja geenejä mukana. Kattava selitys joka tapauksessa vaatii evoluutionkin huomioimista.)

25. Majsteri Rantaluola (20.02.10, kello 18:33)

    Hyvä laakamato,
    hyvä että siinä oli edes tuon poliittis-sosiologisen yhteiskunta-analyysin taso. Tällä foorumilla ei ole yhtään tavatonta, että väittelijä puhuu kirjallisuustieteestä, kustos lääketieteestä ja opponentti arkeologiasta. Valmista tavaraa tulee silti.

26. Michael Laakasuo (20.02.10, kello 22:52)

    M. Rantaluola
    
    Anteeksi edellisen viestin kirjoitusvirhe nimesi suhteen. En voinut enää korjata sitä kun huomasin sen.
    
    Mutta niin, siis, poliittinen vastaus tieteelliseen kritiikkiin on vastaus mitä voi pitää perustavanlaatuisena argumentaatiovirheenä.
    
    Verrannollinen siihen, että joku kritisoi lingvistista syntaksiteoriaa semantiikan tasolla. Semantiikka ja syntaksi ovat kaksi hyvin erilaista ja eri tasoista ilmiötä.
    
    Ihmisen tieteellinen kiinnostus, tai orientaatio (esim. empirismi), ei liity mitenkään tämän poliittisiin asenteisiin. Ne kaksi on täysin mahdollista pitää erillään. Tästä näkökulmasta katsottuna tieteellisten argumenttien kritisoiminen niiden poliittisuudesta on jonkinlainen ad hominemin variaatio. Chomskya voi pitää hyvänä esimerkkinä, tyyppi on radikaali vasemmistoanarkisti ja on kuitenkin "ihmisluonto" -näkökulman puolestapuhuja ollut jo kymmeniä vuosia. Richard Dawkins ei ole koskaan äänestänyt oikeistolaista, vaikka on keskeisiä neo-darwinisteja. Robert Trivers on ollut mustien panttereiden jäsen ja eräs keskeisimpiä sosiobiologeja 1970-luvulta lähtien. -- Tämä kaikki on kuitenkin irrelevanttia, ei empirismi tee ihmisestä oikeistolaista ja vaikka tekisikin, se ei poista sitä, että ihmistieteiden tieteellisessä metodiikassa on vakavia ongelmia ja dogmeja, jotka eivät perustu tutkimustietoon.
    
    Parhain terveisin,
    
    --Michael

27. Majsteri Rantaluola (21.02.10, kello 1:51)

    Olen iloinen, että tätä keskustelua käydään. Se paljastaa ammattovia aukkoja paitsi nykytieteessä myös Tammisalon omassa lehmässä luonnontieteissä.
    
    Kyse ei ole siitä, että y-tieteet olisivat kriisissä. Niissä on vain lakattu rakentamasta niiden tieteiden perustajaisien perinnön päälle, koska postmoderni ei pidä vanhoista partajääristä, joilla oli tapana pasteerata puiston laitamilla ja pistää nuuskaa huuleen. Tämä ei kuitenkaan vähennä heidän ajattelunsa arvoa.
    
    Yhteiskuntatieteissä ei enää avoimesti kannateta Marxia, Freudia tai Weberiä. Ainoa 1800-luvun partajääristä, joka vielä porskuttaa, on Darwin, ja hän tekee sitä empiristien joukossa. Jollain tapaa postmodernismi on tehnyt luistelu-, väistely- ja madonreikäliikkeen (wormhole warp) juuri Darwinin kohdalla empiristien tuella. Darwin ei kuitenkaan ole kreditoitava empirismin epäorgaanisessa voittokulussa kuten vaikkapa transistorin keksimisen jälkeen tapahtuneessa atk/it-kehityksessä.
    
    Darwinin ongelma on kaiken kaikkiaan siinä, että
    a) luonnossa hänen evoluutioteoriaansa ei voi nähdä, koska nykyihminen mittaa aikaa minuuteissa mutta evoluutio mättää sitä millenniumeissa ja on aina mättänyt
    b) yhteiskunnassa hänen evolutiivisuuttaan ei hyväksytä. Tämä taas johtuu monesta eri asiasta, mutta veikkaan, että luonnontieteilijöidenkään joukossa sosiaalidarvinismi ei ole kovin korkeassa kurssissa tai sitä ei yksinkantaan voida hyväksyä heilläkäänpäin
    
    Darwin on toisin sanoen "kaluttu luu", mutta siitä huolimatta "Tieteessä ei tapahdu" -lehti on edelleenkin hänen seisovan ilmansa paras äänenkannattaja. Sanoisin tämän perusteella, että luonnontieteet ovat teoreettisessa väljähtyneisyyden tilassa, ja päästäkseen siitä ne joutuvat todennäköisesti turvautumaan jonkun yhteiskuntatieteilijän kerettiläiseen ajatteluun.

28. Michael Laakasuo (21.02.10, kello 8:43)

    M. Rantaluola
    
    Mikäli tarkkoja ollaan, niin Darwinilla sinänsä ei ole klassikon asemaa ihmeellisempää sijaa luonnontieteissä. Luonnontieteistäkin oikeastaan Darwin on klassikon asemassa vain biologisassa, ei esim. kemiassa tai fysiikassa. Mikäli sosiaalipsykologia halutaan laskea yhteiskuntatieteeksi, niin sosiaalipsykologiassa Darwin on edelleen relevantti emootio- ja ilmetutkimuksessa. Darwinin käsitys evoluution mekanismeista oli lamarkistinen, kun taas nykykäsitys on geneettinen.
    
    Darwinin koko teoria on yksityiskohtien tasolla enemmän tai vähemmän väärä, käsitys evoluution mekanismista meni oikein. Eli luonto näyttää suunnitellulta ilman suunnittelijaa, ja pitää olla variaatiota, joka valikoituu ja valikoitunut aines säilyy.
    
    Mitä taas tulee yhteiskuntatieteiden "partajääriin" en voi olla samaa mieltä. Mikäli uskontotiede sisällytetään laajasti ymmärrettynä yhteiskuntatieteisiin, niin silloin Durkheimia käytetään edelleen esim. politologiassa kun analysoidaan julkisia rituaaleja tai uskontotieteessä kun analysoidaan ns. sosiaalisia faktoja.
    
    Hard ja Negri lukeutuvat post-modernisteihin, heillä edelleen paukutetaan menemään Marxilla. Freud (seuraajineen) ja Lacan (on freudilainen) ovat edelleen hyödynnettyjä ääniä "laajennetun tekstikäsityksen" parissa. Kypsissä tieteissä ei edes ole dogma-auktoriteetteja, koska tietoa tulee alalla niin paljon, ettei isoja klassikoita tai dogmeja yksinkertaisesti ehdi muodostumaan.
    
    Darwinin evoluutio voidaan havaita ihmiselämän aikaskaalalla esimerkiksi viruksien ja bakteerien kohdalla. Ihan jopa kokeellisesti. Nisäkkäiden kohdalla esimerkiksi koiria voidaan pitää toimivana epäsuorana esimerkkinä evoluution toiminnasta ihmiselämän aikaskaalalla. Evoluutiota kuitenkin nykyään taidetaan tutkia enimmäkseen molekyylien ja geenien tasolla, ja siellä se voidaan havaita.
    
    T. H. Huxleyn ja Herbert Spencerin sosiaali-darwinismi puolestaan oli poliittinen liike, ei tieteellinen. Sosiaalidarwinismi ei siis ole sama asia kuin evoluutiopsykologisen evoluutiotoerian (joka on nykyään oikeastaan William Hamiltonin, C. H. Williamsin ja Rober Triversin muotoilema) soveltaminen ihmisten tutkimiseen. Darwinismi (ei siis ole sama asia kuin Darwinin versio evoluutioteoriasta) toimii yhteiskuntatieteissä ihan yhtä hyvin kuin biologiassa.
    
    Kaupunkisuunnittelussa esimerkiksi ihmisten pelkoa analysoimalla voidaan rakentaa turvalliselta tuntuvia ympäristöjä, sosiaalipolitiikassa on helpompi ymmärtää esim. hyvinvoinnin käsitetteen sisältöä kun mietitään minkälaiseen elämään ihminen on vuosimiljoonien saatossa sopeutunut. Kriminologiassa on tarpeen ymmärtää esim. raiskauksen tai psykopatian evoluutiota, jotta asiaan on mahdollista puuttua tehokkaammin ja näiden ilmiöiden mahdollista yksilönkehityksellistä puolta on helpompi säädellä. Esim. voisi olla niin, että stressaava ja resurssiköyhä ympäristö aktivoi ihmisistä ikäviä adaptaatioita, jolloin esim. oikeanlaiset sosiaalipoliittiset menetelmät (mm. huostaanotto) saavat luonnontieteelliset perustelut jne. Darwinismi sopii ihan kivasti yhteen hyvinvointivaltioajattelun kanssa (mikäli se on se mitä nyt halutaan ajatella), jos vain jaksaa hieman vaivata päätään.
    
    Parhain terveisin,
    
    --Michael

29. Majsteri Rantaluola (21.02.10, kello 18:00)

    Darvinismi EI SOVI hyvin yhteen hyvinvointiajattelun kanssa. Tämä johtuu siitä, että darvinismi on pohjimmiltaan moraalitonta. Ympäristössä voittaa se, joka on ei välttämättä voimakkain mutta kuitenkin viekkain, ketterin, järjestäytynein, jälkeläisistään huolehtivin tai jotain muuta. Darvinismi poimii lajin kuin kirsikan kakun päältä ja heittää lopun kakun seinään.
    
    Se siitä. Sitten partajäärät. Tottakai heitä siteerataan edelleen ja heitä kuuluu varsinkin tieteenalojen perusopintojen pakollisiin tentittäviin opintokokonaisuuksiin, ehkä. Sitten heidät on helppo unohtaa. Varsinaisen diskurssin ovat omineet toisen maailmansodan jälkeen syntyneet "ajattelijat", jotka ovat liian kiimassa halvasta julkisuudesta ja muhkeista viroista, jotta he haluaisivat tehdä oikeaa tiedettä, rakentaa vastuullista julkisivua tai metsästää pakenevia tieteellisiä tuloksia. Tämä pätee sekä yhteiskuntatieteiden että luonnontieteiden puolella. Luonnontieteessä pätevän huijauksen rakentaminen on kuitenkin huomattavasti helpompaa yhteiseksi oletetun tiedon vähäisyyden vuoksi.
    
    Yhteiskuntatieteet yrittävät keksiä omaa pyöräänsä uudestaan - uudet tutkijat tulevat vanhempien päälle ilman, että he tunnustaisivat näitä. Sedimentit kasaantuvat tieteen merenpohjaan ilman, että sen läpi kulkisi selkeä bottom line. Tässä on tärkein empiristien ja sosialistien välinen ero. Arvokonservatiiveina empiristit säilyttävät luonteenomaisesti sen, mitä he ovat saaneet aikaan (engl. conserve = "säilyttää, säilöä") - mutta radikaalit yhteiskuntailijat heittävät hyvää ja vanhaa arvokasta tavaraa menemään materialistisesta intellektualismista vapautuneina, tai vastoin parempaa tietoaan, ja liberaalit yhteiskuntatieteilijät ajattelevat, että antaa kaikkien kukkien kukkia, vaikka paikkana olisi Amsterdam.
    
    Pikku hiljaa tämä asenne-ero kertaa vaikutuksensa molemmilla puolilla. Mutta kun tieteen kartalle ilmestyy pilkkuja sinne tänne epäjärjestykseen, lahjattoman empiristin tarkkaamattomalle silmälle tässä on mahdotonta "to join the dots and see the figure", mutta yhteiskuntatieteilijä voi hyvinkin tuon viivan piirtää, jos hän on lahjakas.

30. Michael Laakasuo (21.02.10, kello 18:31)

    Darwinismi tieteellisenä teoriana on amoraalista (moraalineutraalia), ei moraalitonta. Vaihtoehtoisesti darwinistisesta linssistä katsottuna moraali on naturalistinen ilmiö, jota voidaan tutkia tieteellisesti. Ts. moraali on ilmiönä jotakin atomien kaltaista, se on ilmiö luonnossa ja sitä voidaan kuvata ja mallintaa. Tällainen moraalinaturalismi ei kuitenkaan ole normatiivista.
    
    Darwinismi sopii hyvinvointiyhteiskunnan kanssa yhteen samalla tavalla kuin lääketiede tai kokeellinen sosiaalipsykologiakin (ajattele Milgramin sähköshokkikokeita). Eli: se kertoo meille millainen eläin ihminen on ja miten tämä eläin reagoi ympäristöönsä. Se kertoo meille tämän hyödyntämällä luonnonhistoriallista analyysia, ts. sitä että millaisissa ympäristöissä ihmisapinalajimme on kehittynyt. Tässä linssissä ei ole mitään oikeistolaista tai vasemmistolaista. Darwinismi tieteellisenä teoriana ei sovi yhteen minkään poliittisen dogman kanssa.
    
    Luonnontieteissä huijaaminen on vaikeaa, koska siellä sovelletaan objektiivisuuden standardia -- kuka tahansa, joka osaa ajatella luonnontieteellisesti ja on kykynevä kritisoimaan evoluutiopsykologisia koeasetelmia tai -väestötieteellisiä analyyseja voi murskata minkä tahansa löydöksen, jolla ei ole riittävää todistusaineistoa taustallaan.
    
    Empirismi on havaintoihin perustuvaa tieteellistä tutkimista, miten se liittyy arvokonservativismiin? Arvokonservativismi on poliittinen dispositio. Empirismi on osa ihan eri kielipeliä. Ei shakkipeliäkään ole järkevää kritisoida arvokonservativismista, koska kyseinen arvohorisontti on yhdentekevä pelin sisäisen mekaniikan kannalta. Voihan sen toki tehdä, mutta se menee "does not compute" -osastoon.
    
    Mielestäni yhteiskuntatieteilijät voivat olla ihan yhtä empiristejä kuin luonnontieteilijät. Edelleen, mikäli sosiaalipsykologia lasketaan yhteiskuntatieteeksi, niin kyseessä on tieteenala, joka perustuu datan keräämiseen ja sen analysoimiseen hyvin monilla eri tavoilla kokeellisesta menetelmästä aina etnografiaan asti. Mielestäni etnografia on empiirinen menetelmä ihan yhtä lailla kuin Frans DeWaalin tarkkailumenetelmä suhteessa apoinoihin.
    
    Tämän koko asian voi viedä vielä pidemmällekin, mikäli tarkoitat empirismillä mielummin positivismia, niin eikös Comte ollut sosiologi? Eli yhteiskuntatieteilijä? Positivistinen tieteen ihanne on käsittääkseni mittaamiseen ja havaitsemiseen perustuva ihanne, jossa on tarkoitus kuvata ja selittää jokin ilmiö maailmassa, jotta voidaan myöhemmin ennustaa ilmiön esiintymistä maailmassa.
    
    Tämä kaikki menee kuitenkin beside the point. Darwinismi on arvoneutraali tieteellinen teoria, jolla voidaan kuvata ja selittää ihmisen käyttäytymistä, yhtä lailla kuin kognitiotieteen tietokonemetaforallakin. Kumpikaan ei ole teoria käyttäytymisen oikeuttamisesta.
    
    Parhain terveisin,
    
    --Michael Laakasuo

31. Majsteri Rantaluola (21.02.10, kello 21:43)

    Mainostamisesta sanotaan, että mainosmarkoista tai -euroista 50% tai kolikoiden toinen puoli menee yleensä hukkaan. Väitän, että empiirisissä tieteissä tuo suhdeluku on samaa luokkaa - puolet empiirisestä tutkimuksesta on huuhaata, poliittisesti motivoitunutta tai rahan vuoksi tehtyä. Esimerkiksi tutkimus, jossa selvitettäisiin Viagran terveysvaikutuksia on aina altis sille, että Pfizer maksaa "oikeasta tuloksesta" - kaikki häviäisivät, ellei kyseisen tutkimuksen tulos olisi se, että "se pieni sininen pilleri on SITTENKIN terveydelle edullista." Tieteestä saadaan sellaisia tuloksia kuin =/>50% tieteen kentästä ja kaikista toimijoista odottaa.
    
    Jauha nyt sitten siinä lahjomattomasta, selväjärkisenä erektiossa seisovasta tieteestä.

32. Michael Laakasuo (21.02.10, kello 22:06)

    Vaikea sanoa noista suhdeluvuista. Näen esittämsi ongelman pitkälti yhteiskunnan rakenteiden ongelmana, en sinänsä tieteellisen metodin ongelmana.
    
    Niin tai näin, tämä menee jo pahasti ohi aiheen. Tämä on tiedepolitiikkaa eikä tieteen metodologian kritiikkiä -- tämä ei enää vastaa evoluutiotieteeseen mitenkään. Evoluutiobiologia ja -psykologia ovat teoreettisia teiteitä, eikä niillä sinänsä ole mitään relevanssia talouselämälle tai lääketeollisuudelle. Niistä voidaan kyllä johtaa sovelluksia, niin kuin mistä tahansa.
    
    En nyt enää ole ihan varma, mitä tarkoitat empiirisellä tutkimuksella, mutta ainakin omassa graduryhmässäni ihmiset jotka tekivät laadullista tutkimusta (onko se nyt sitten empiiristä sinun terminologiassasi?), tekivät sitä yrityksille ja olivat kiinnostuneita kaupallisten organisaatioiden tuloksen parantamisesta. Kyseessä on tieteenala, jonka keskeisiä auktoriteettejä ovat mm. Kenneth Gergen ja Harold Garfinkel.
    
    Sosiologiastakin löytyy esim. organisaatiotutkimusta tai muita valtarakenteita ylläpitäviä tutkimussuuntauksia. Vastapainolta julkaistiin pari vuotta sitten kauppatieteilijöille tarkoitettu laadullisen tutkimuksen opas jne. Taloustiede on yhteiskuntatiede ja palvelee monesti yritysten tarpeita, joten en nyt ole ihan varma, enää siitä, että mitä haet takaa ja millä tavalla yhteiskuntatieteet ovat jotenkin erityisen puhtaita. Tai jotenkin "kriittisempiä" tai vähemmän oikeistolaisia.
    
    Tässä menee nyt niin monta tasoa ja termiä sekaisin, etten kykene enää seuraamaan. En taidaa kuulua niihin lahjakkaisiin pisteitä yhdisteleviin tyyppeihin sitten.
    
    Kunnioittavin terveisin,
    
    --Michael

33. Majsteri Rantaluola (22.02.10, kello 2:02)

    Mä voin tehdä sulle loppuyhteenvedon. Se voi kirvellä silmiä, mutta siihen auttaa H20.
    
    Loppukaneetti on se, että kuinka paljon tahansa tieteen-metodologista kritiikkiä sinä ja Tammisalo voittekin kaataa yhteiskuntatieteiden niskaan, yhtä ison kottikärryllisen tieteen-sosiologista kritiikkiä voi kaataa luonnontieteiden päälle. Empiirisillä on metodologia "kunnossa", mutta moraalisesti he ovat tuuliajolla. Tuhansissa laboratorioissa mietitään kuumeisesti: "Jos mä en sävellä näitä vääriä tuloksia mitä haetaan, kiinalaiset tekee sen puolella hintaa ja paremmin." Jos suuri osa valkokaulustyöstäkin on ulkoistettavissa Intiaan ja Kiinaan, miten kuvittelet, että tiede yhtenä valkotakkistyön muotona ei menisi sinne samalla tavalla kuin muukin? Sen peer-to-peer verifiointi jää kuitenkin tekemättä, kun toinen vastaa ideogrammeilla takaisin. Ja polyteekkareillahan ei ole se osa aivoista kondiksessa, millä opiskellaan kieliä.... (vasen aivopuolisko).
    
    Jäät eivät ihan vielä ole lähteneet yhteiskuntatieteistä. Vielä on vappuun aikaa. Katotaan sitten kesemmällä.

34. Michael Laakasuo (22.02.10, kello 9:16)

    Tieteen sosiologinen kritiikki olisi tehokkaampaa, jos kritiikki perustuisi johonkin muuhunkin kuin keksittyihin asioihin ja jos sosiologisessa kritiikissä olisi edes sen verran filosofista otetta mukana, ettei peruskäsitteitä sekoitettaisi toisiinsa (kuten moraalia ja etiikkaa).
    
    Sovellettu lääketutkimus ei ole perustutkimusta. Insinööritieteellinen tai teknologinen kehitystyö ei ole sama asia kuin tiede. Krittiikkiä on helppo esittää kun sanoo Darwinia Hitleriksi -- huolimatta siitä, onko asia näin vai ei.
    
    Tieteen sosiologisen kritiikin kaataminen luonnontieteiden päälle kottikärryllä ei yksinkertaisesti toimi, jos sen tekee tällä tavalla. Sekoittamalla asiat tahallisesti keskenään.
    
    En edelleenkään ole ihan perillä siitä, että miten nimenomaan empiristit ovat tuuliajolla moraalisesti. Tarkoitatko, etteivät filososfis-rationalistiset tietotyöläiset, esim. Leo Strauss voi olla toimintansa motiiveiltaan epäillyttäviä. F. A. Hayekin (ns. rationalisti) filosofiastakin voidaan olla montaa mieltä. Platon, tuo valtiotieteilijöistä ensimmäinen, loi ensimmäisen vision totalitaarisesta utopiasta. Totaalikieltäytyjien joukoussa taitaa olla enemmän luonnontieteilijöitä kuin humanisteja.
    
    Tai jos nyt otetaan muita esimerkkejä luonnontieteilijöistä, kuten David Attenbourg tai Jane Goodall, jotka ovat molemmat vuosikymmeniä yrittäneet puhua luonnonsuojelun tai uhanalaisten eläinten pelastamisesta, niin miten ihmeessä se, että joku on luonnontieteilijä tekee tästä moraalittoman? Entäpä paleontologi S. J. Gould, joka oli ihmisoikeusaktivisti? Herbert Spencer (sosiaalidarwinismin isä) oli sosiologi -- eli yhteiskuntatieteilijä.
    
    Väite empirisiten tai luonnontieteilijöiden automaattisesta moraalittomuudesta on vailla perusteluita. Nokia palkkaa kulttuuriantropologeja selvittääkseen miten tehokkaammin levittää tuotteitaan. Yhdysvaltojen armeija on palkannut antropologeja Irakin sotaan nimenomaan vihollisen nujertamisen tarkoituksissa -- ei asioiden rauhanomaisen selvittämisen tarkoituksissa.
    
    Yhteiskuntatieteilijät voivat olla ihan yhtä moraalittomia, huolimatta siitä ovatko rationalisteja, empiristejä vai jotain ihan muuta. Joka tapauksessa, tämä pseudososiologinen kritiikki ei toimi, a) koska se kaataa ulkiukkoja (hyökkää ilmiöitä vastaan, joita ei ole), b) koska se tahallisesti sotkee käsitteet ja analyysitasot ja c) ei selvästikään ole edes perillä kritisoimansa kohteen karkeista yksityiskohdista ja d) ei käsitä sitä, että moraali on irrelevantti asia tieteen teon itsensä kannalta.
    
    Moraalin, politiikan, tieteen, talouden ja historian ja mielikuvituksettoman psudofoucault'laisen retoriikan sekoittaminen samaan kattilaan hirveällä kiireellä ei tuota sellaista kritiikkiä, mikä olisi i) relevanttia ii) faktuaalista iii) koherenttia iv) hyödyllistä tai v) edes hauskaa. Se tuottaa vain sekavan harmaan kokonaisuuden, jossa historialliset (eli ihmistiteteelliset) faktat ovat väärin, moraalianalyysi alkeellista ja poliittiset päätökset epäjohdonmukaisia ja huonosti informoituja. -- Mikäli tällaisen kritiikin on tarkoitus auttaa ihmiskuntaa selviämään kollektiivina tai auttaa ratkaisemaan sen laajempia ongelmia, niin se epäonnistuu pahasti.

35. Majsteri Rantaluola (24.02.10, kello 15:15)

    Hapan kommentti, jonka Tammisalo antoi, oli sen suuntainen, että y-tieteiden pitäisi muuntua empiirisiksi tai ainakin inkorporoida itseensä niiden metodologinen progressiivisuus. Tähän vastattiin aggressiivisuudella, mm. Toopen ja Majsterin taholta. Ehkä olisi syytä tajuta, miksi.
    Humanistien pelko on se, että ottamalla empiirisen metodologian he saavat samalla empirismiin kasvaneet läskit ja rasvat. Humanistit eivät halua tulla samanlaisiksi kuin itsetyytyväiset empiristit, ei silloinkaan, jos se tietäisi rahaa, rahaa ja rahaa.
    Syitä ovat seuraavat:
    a) Empiristit saavat vuosikausien rahoitukset laitoksilta sanomalla tutkivansa epämääräisesti "jotain", esim. "Steroid receptor coactivator-1 is a histone acetyltransferase", josta ei ota ainakaan dirika selvää
    b) Jos he tutkivat jotain OIKEASTI tärkeää, he voivat ihmisiä manipuloiden ja projektiaan kalkyloiden jakaa sen niin pieniin pätkiin, että kunkin pätkän tekemiseen kuluu tuhottamasti aikaa, valuuttaa ja vapaa-aikaa (tarkoituksellisesti, ettei tarvitse tehdä paljon mitään). Esimerkiksi empiristi voi sanoa, että "tänä vuonna sekvensoin geenin 34xcv4f, ja siihen menee koko vuosi. Se kuuluu kuitenkin genomin tutkimusprojektiin, joka on ihmiskunnalle aivan TAVATTOMAN tärkeä." Samaan aikaan muu tutkimus saa riutua rahoitusvajeessa. Onko se oikein? Ei. Onko se totta? On.
    c) Vaikka genomi saataisiin sekvensoitua, siihen liittyy lähinnä ei-maukkaita sovellutusvaihtoehtoja. Yksi mauttomimmista on kehittää GMF:ää. Ruoan tuotannolle tehdään pitkässä juoksussa silloin sama kuin tukin tuotannolle tehdään tehometsätaloudessa. Jo nyt siellä on rintamalinjat selvillä
    d) Jos näitä kiistoja ei saada ratkaistua yhdellä luonnontieteen ja yhteiskunnan intressiristiriita-alueella, niitä ei sitä ennen kannata viedä muille alueille. Empiristit kuitenkin luottavat Dominoteoriaan: kun yksi pala kaatuu, niin koko palikkakortteli romahtaa
    
    Empiristit ovat rahoittajien suosikkilapsi, ja tuo lapsi käyttää asemaansa härskisti hyväkseen. Muut lapset eivät halua tulla samanlaiseksi kuin korruptoitunut "Cartman", joka on läski ja itsetarkoituksellisen itsekäs olento; yleensä oikeassa mutta ennen kaikkea se, joka luulee olevansa oikeassa yli Kennyn, Kylen ja Stanin (ref. Parker & Stone: "South Park")
    
    Jos käytän "pseudofoucault'laista" argumentointia niin ajattelen ainakin omilla aivoillani toisin kuin sinä, jos käytät "aitohuxlilaista" retoriikkaa.
    
    Anyway, so long.
    Oletan ja odotan, että joku muu (y/h) jatkaa tästä. Minun työni päälle. Sillä "Laakis" ei lopeta laakista.

36. Michael Laakasuo (24.02.10, kello 20:46)

    Happamat vastaukset oli sisällöllisesti kehnoja, koska niissä oli niin paljon faktuaalista sisältöä väärin ja siksi, että ne vastasivat kritiikkiin poliittisilla argumenteilla -- eivätkä asiasisällön kommentoinnilla.
    
    Pseudofoucault'lainen retoriikka on yleinen piirre tietyn sortin yhteiskunta- ja ihmistieteissä. Ainakin Foucault -tutkijat voivat helposti todeta tämän (vilkaise esim. Kai Alhasen väitöskirjaa). Foucault'n retoriikka taas on jonkinlainen jäljitelmä Nietzscheltä, niin tai näin; en tietääkseni henkilöinyt edeltäneen kirjoitukseni mainittua kohtaa kehenkään, joten ad hominem -argumentointivirheet ovat tarpeettomia. Omilla aivoilla ajattelu on tyypillistä lajillemme, se ei ole ongelma, ongelma on siinä, ettei kaikki ajattelu aina ole pätevää.
    
    Sitten, vaikka humanisteja pelottaisi, se ei ole pätevä perustelu olla välittämättä kritiikistä. Mitä puolestaan tulee tähän jatkuvaan empiristiolkinukkeen, niin toteanpa vain, että kyllä lingvistit (eli humanistit) tekevät kokeellista tutkimusta, mm. Helsingissä. Kirjallisuustiedettä on tehty kvantitatiivisesti (esim. Jonathan Gottschall). Foucault kommentoi, että paras tulkinta hänen työstään on se, että se on positivistista historian tutkimusta. Kysynpä myös, että mitä olisi taloushistoria (eli ihmistiede) ilman aikasarja-analyysia?
    
    Se, että materiaalisia ja olemassaolevia asioita tutkivat ihmiset saavat tutkimusrahoitusta, on kritiikkiä mitä tulisi esittää hallinnollisia menetelmiä kohtaan. Tiedoksi myös, ettei kaikki petrimaljatutkimus ole välttämättä kvantitatiivista, se voi olla pitkälti observationaalista, eikä eroa laadullisesta tutkimuksesta juurikaan. Ehkä vika on humanistisissa tieteissä ja niiden irrelevanttiudessa, jos tutkimusrahoituksen saaminen on vaikeaa. Ehkä sielläkin rahoitusongelmiin tulisi ratkaisuja, jos objektiiviseen tieteenihanteeseen perustuvaa teoreettista ankkurointia tapahtuisi. Tällöin, esim. narratiivisuuden tutkiminen olisi hyvin nopeasti kognitiivis-evolutiivista. Vilkaise esim. Michelle Sugiyaman tutkimusta.
    
    En nyt tiedä minkä genomin sekvenssoimiseen viittaat, sillä ihmisen genomi on sekvensoitu jo. Mitä tulee geenimanipuloituun ruokaan, kyse ei taaskaan ole luonnontieteiden ongelmasta, vaan kyse on eettis-poliittisesta asiasta. Lisäksi geenimanipuloitu ruoka on irrelevantti asia sen kannalta, että mikä on yhteiskuntatieteiden tieteellise-metodologinen tila. -- Tällä hetkellä yhteiskuntatieteilijöillä ei ole mitään faktuaalista sanottavaa geenimanipulaatioon, kun suurin osa ei edes tiedä geenien perustoimintaperiaatteista mitään. Lisäksi geneettisten mekanismien perustutkimus ja tuntemus ei ole itsessään eettinen ongelma. Tiedon soveltamisessa ja kaupallistamisessa voi olla ongelmia -- en tosin ymmärrä miten tämä liittyy mitenkään humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen tieteellisiin ongelmiin.
    
    
    Mikäli nämä asiat kiinnostavat käytännön tasolla, on oikea paikka silloin valtioneuvosto tai eduskunta.
    
    D-kohdassasi on sellainen ongelma, että pato on jo murtunut. Kirjallisuustieteilijät, lingvistit, arkeologit, sosiaalipsykologit ja uskontotieteilijät erityisesti ovat jo Suomessa ja ulkomailla ottaneet ensimäisiä Osmon viitoittamaan suuntaan.
    
    Mikä on aitohuxli?
    
    Parhain terveisin,
    
    --Michael

37. Verbin katselin (27.02.10, kello 2:25)

    Pakko on paheksua Rantaluolan (siitä sai kivat anagrammit: "Alan Latour", "nollata ura" ja "ollaan taru") (tässä matkittua) tapaa vedellä keskusteluun asioita jotka siihen ei liity (koko nimimerkistä tuli myös hienoja anagrammeja: "orja raamatullisten", "jarruttaa sanomille" ja "tarjolle nauramista"). Vainoharhaisuuteen taipuvaiset poliittiset hyörypäät älkööt sotkeutuko tieteeseen, jälki ei ole koskaan ollut hyvää - tieteellisesti tai inhimillisesti ajatellen.

38. Majsteri Rantaluola (28.02.10, kello 1:34)

    Lapsille sellainen varoituksen sana, että teistä ei tule hyviä luonnontieteilijöitä pelkästään sillä, että tilaatte Valitut palat ja Bonnierin julkaiseman jonkin tiedelehden, vaikkapa Tiede 2000 -lehden. Teidän pitää lisäksi erota kirkosta (heti kun olette käyneet rippikoulun), ostaa PC Superstoresta tietokone, johon otatte niin tehokkaan näytönohjaimen, että voitte katsoa sillä telkkaria ja DVD-videoita ja muuta netistä ripattavaa rajua viihdettä, alkaa pornografian suurkuluttajiksi, hankkia 60 l Basironia vähittäiskaupasta ja ostaa vaatekaappiin vain mustia vaatteita (mieluiten denim-kangasta). Sellaista on tämän päivän empirismi. Se on haastavaa, ei läheskään niin helppoa kuin kuvittelitte. Lopulta pätevöidytte sinkuiksi ja nettikirjoittelijoiksi. Olette ravintoketjun huipulla.

39. Michael Laakasuo (28.02.10, kello 9:20)

    Edelleen puuttuu järkevä määritelmä empiristiltä. Kannattaa myös pyörähtää luonnontieteellisten tiedekuntien kampuksella, niin huomaat kohta suurimman osan olevan sielläkin naisia.
    
    Tiedoksi, että ateismitutkimuksessa on havaittu evoluutiobiologien jälkeen suurimpien ateistikeskittymien löytyvän akatemiassa yhteiskuntetieteistä ja humanistien riveistä.

40. Majsteri Rantaluola (28.02.10, kello 17:04)

    Varmaan on aiheellista huomauttaa, että suurin osa l-tieteilijöistä on diletantteja. Lukion pitkän fysiikan päälle rakennettu myöhempi ura pitää sisällään lukijan roolissa 12 vuosikertaa Tieteen kuvalehteä ja Osmo A. Wiion palstan Tekniikan maailmassa. Tämä ei kuitenkaan oikeuta heille pääsyä mihinkään lähellekään elektronimikroskooppia, ydinvoimalan kontrollihuonetta tai kuulentoa, joille he niin kernaasti haluaisivat. L-tieteet ovat rakentuneet omalakisiksi samoin kuin omalakiset puolueet. L-tieteilijöillä on oma kerma-kerhonsa, joka tekee oikeat asiat ja sitten kunnon kasa karvattomia chihuahua-amatöörejä, jotka räksyttävät humanisteille. Humanistit ovat kuitenkin omalakisia, myös, kuten irtiottavista säädyllisyyden rajoilla nuorallakävelevistä kontribuutioistani voi päätellä. Koska olemme nyt nähneet, kuinka vaikeaa Halosenkin valtaoikeuksia on muuttaa, mikä saa l-tieteilijät kuvittelemaan, että humanismin oikeuksia ja velvollisuuksia voi muuttaa?

41. Michael Laakasuo (28.02.10, kello 17:58)

    Luonnontieteiden ja ihmistieten episteemiset kriteerit ovat samat, eikä niitä erota mikään muu kuin hallinnollinen historia.
    
    Chihuahua ei ole karvaton koirarotu. Säädyllisyyden rajat on ylitetty ensimmäisten ad hominemien yhteydessä.
    
    Sisälukutaidon kehnoudesta kielii sellainen yksityiskohta ettei kykene ymmärtämään sitä, etteivät episteemiset sitoumukset determinoi äänestyskäyttäytymistä.
    
    Parhain terveisin,
    
    --Michael Laakasuo

42. Majsteri Rantaluola (28.02.10, kello 23:30)

    Olen yrittänyt pitää nimien pudottelun minimissä, jotta minua ei pidettäisi derivatiivisena ajattelijana L:suon tapaan, joka nauttii siitä, että kuka tahansa hänen haaviinsa eksynyt akateeminen fisu saa 1.5 sekuntia kuuluisuutta tämän foorumin lukijoiden verkkokalvoilla ja estää samalla häntä ajattelemasta itse, koska se on rasittavaa. L-tieteilijät ovat kovia lukijoita, jotka kansoittavat maamme lukioita.
    
    L-tiede on hiipinyt keskuuteemme kuin käenpoika jonkun toisen linnun pesään. Sieltä se sitten pudottelee muut poikaset alas omaa viettikerrost[um]aansa toteuttaen. Lopulta se on ihanan läski ja nokkava lintu! Katsokaa, miten fluffy fågel!
    
    Pari viimeaikaista havaintoa siitä, miksi l-tiede on käenpoika:
    #1) Kun jossakin päin maailmaa tapahtuu maanjäristys, tuhosta ilmoitetaan aina X,Y Richterin asteikolla. Siinä ei ole muuta vikaa kuin se, että se on turhaa. Me tiedämme, mitä maanjäristyksessä tapahtuu. Maa järisee ja jonkun pisteen infrastruktuuri tuhoutuu. Linjat menevät katki, putket räjähtävät, seinät sortuvat ja ihmishenkiä menee. On herttaisen yhdentekevää, miten monta Richteriä se on. 8,8 ei merkitse maallikolle enempää kuin 7,7 tai 6,6 tai 5,5. Meidän pitää kuitenkin kumartaa empirismin saavutuksia jokaisessa Reutersin sähkeessä, vaikka tulisimme toimeen ilman. Mitä humaani ihminen tietää on se, että tuolla jossakin tarvitaan apua ja sassiin. Empiristille riittää se, että hän saa kirjoittaa journaaliinsa 8,8 ja sen jälkeen sulkea asian mielestään. Humanisti kerää kolehdin ja miettii, miten infrastruktuurin räjähtämistä seuraa ensin humaani kaaos: kauppojen ryöstely, katuväkivalta, sairaudet ja itsemurhat. Siitä kaikesta voi tehdä sosiologiaa. Empiristejä ei kiinnosta kuin 8,8; heidän lukiotodistuksensa keskiarvo.
    #2) TÄLLÄ FOORUMILLA käytiin vastikään debattia D-vitamiinin hyödyllisyydestä. Ketju kasvoi yli sadan ja siinä moni hyvin empiiriseltä kuulostava taho kehui, kuinka paljon hyötyä pienen keltaisen palleron syöminen tuo pohjoisen aurinkodeprivoidulle asukille. Argumentit olivat ahtaan fakki-idioottimaisia mutta debatista kiinnostuneena & rohkaistuneena menin ostamaan D-vitamiinia. Nyt sitä pari kuukautta mussutettuani olen tullut siihen tulokseen, että siitä ei ole mitään hyötyä. Olen juuri niin hyvässä tai huonossa kunnossa kuin normaalistikin tähän vuodenaikaan. Henkisesti jaksan pieksää L:suota mutta fyysisesti en jaksa juuri mitään muuta kuin kaivaa nenääni. Kaikki argumentointi D-vitamiinin puolesta on ollut fuulaa; kaikki tieteelliset tutkimustulokset heinää; foliopaperia koko pa*ka. Silti tuo ketju on Aviisin nettihistorian pisin "informaatio"-ketju. Kiitos siitä kuuluu empiristeille ja heidän lonkeroilleen sivistyneessä yhteiskunnassa. Käytännössä se on kuitenkin yhtä hyvä kuin Suomen ykkösketju USA-ottelun ensimmäisellä kolmanneksella. Turpaan tuli 6-0.
    
    Pyydän, että joku ottaa kantaa tähän yksipuoliseen katutappeluun. Herran jestas sentään, ei tämä ole kahden punkkarin välienselvittely, johon ei voi tulla väliin siksi, että saa ehkä itsekin turpaansa. Tämä tapahtuu teidän cortexissanne. Miksi sitten käyttäydytte kuin tämä olisi normaali väkivaltainsidentti? Pelkurit. Pistäkää poikki tai käykää jommankumman kimppuun.

43. Michael Laakasuo (01.03.10, kello 0:03)

    Humanismi ideologiana on eri asia kuin episteemisenä projektina.
    
    Humaanisuus, tai inhimillinen välittäminen on ihan yhtä paljon osa sairaanhoitajan roolia kuin vesijohtoja rakentavan insinöörinkin. Humaanisuus ei ole sama asia edes määritelmällisesti kuin humanismi.
    
    Politiikka luonnon katastrofien uhrien hoitoon liittyen on irrelevanttia suhteessa siihen, miten tietoon liittyvä totuusarvo on suhteessa havaintoaineisoon.
    
    Edelleen, tapasi käyttää termiä "empirismi" on vailla yleisiä konventioita tai määritelmää ja sellaisenaan olkinukke.
    
    Apoliittisuus, tai se ettei kuka tahansa historioitsija tai käyttäytymisekologi ole kiinnostunut käytännöllisten asioiden hoitamisesta, ei ole relevanttia metodologis-teoreettisten ongelmien ratkaisemisessa.
    
    On kokonaan eri kysymys, että pitäisikö ihmisten välittää enemmän politiikasta, poliittisista asioista tai maailman parantamisesta. Minun mielestäni pitäisi, mutta se ei liity tähän käsiteltävään asiaan mitenkään. Henk. koht. näkisin koko maailman koostuvan tiedostavista, antimilitaristisista ekovegaaneista. Henk. koht. asenteeni eivät kuitenkaan liity mitenkään siihen, että joillakin aloilla on korjattavaa niiden a) tieteenfilosofisissa lähtökohdissa b) metodologiassa ja c) teorian muodostuksessa.
    
    Esimerkiksi voidaan ottaa se, ettei minun äänestyskäyttäytymiseni liity mitenkään siihen, että kaukoputkella näkee paremmin tähtiin kuin paljaalla silmällä.
    
    Parhain terveisin,
    
    Michael Laakasuo

44. Michael Laakasuo (03.03.10, kello 18:03)

    Keskustelu sitten loppui siihen kun kerroin omat poliittiset asenteeni.
    
    Eli pitääkö tästä siis vetää se johtopäätös, että ihmistieteilijöissä on tietty osajoukko joita ei siis kiinnosta tiede itsessään?Ainakaan niin pitkään kun se on poliittisesti kosher.

45. Majsteri Rantaluola (06.03.10, kello 20:20)

    Tossa kolumnissa helmikuun 14:nnen päivän kommentti osoittaa, että mä en ole yksin ajatuksineni. Ei tarvi lukea koko juttua vaan vain pari ensimmäistä kappaletta. Ja tällä kaverilla on tohtorin tutkinto.
    
    Heittäkää nyt vaikka Huxleyn suku, Dawkins tai joku muu lontsari tähän altaaseen, niin katsotaan, kelluuko se.
    
    hankamaki.blogit.uusisuom...

46. Michael Laakasuo (07.03.10, kello 9:42)

    Mulla ei ole yhtään tutkintoa.

47. Majsteri Rantaluola (09.03.10, kello 1:57)

    Luonnontieteilijäthän ovat oikeassa siksi paljon, etteivät he tarvitse rahoitusta toiminnalleen eivätkä ahdistu muiden eriävistä mielipiteistä. Kun he tekevät päätöksen, se syntyy yksimielisesti ja äkkiä:
    ------------------------------------------
    "Alabamassa puolustuksen täytyy olla tehokasta, sillä siellä paukkui perjantaina Coltti, kun muuan _biologian_ tohtori ampui kolme kollegaansa tiedekunnan kokouksessa saatuaan tietää, ettei hänelle myönnetäkään vakituista virkaa."
    
    He-he-hee,
    
    "Tieteissä uhraukset ovat suuria mutta saavutetut voitot satunnaisia ja pieniä. Niinpä pettymyksetkin ovat suuria. Pahiten ne koettelevat sellaisten alojen edustajia, joilla oletetaan olevan joitakin objektiivisia tosiasioita. Esimerkiksi kelpaavat luonnontieteet. Todellisuudessa tiedeyhteisö on samanlainen kuin muutkin ihmisten yhteisöt, ja päätökset tehdään puolueellisesti ja tarkoitushakuisesti. Filosofiassa, yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä tiedepolitiikkaa ovat varsinaisen tiedepolitiikan lisäksi usein myös tieteiden sisällöt."
    
    (jukka hankamäki, ft, uusisuomi)

48. Michael Laakasuo (09.03.10, kello 23:40)

    Polittisen retoriikan erottaa tieteestä keskeisellä tavalla se, että tiede nojaa todistusaineistoon.
    
    
    Esitetyt väitteet todellisuudesta, vailla näyttöä tai spesifejä termimäärittelyitä, tekee pitkälti tällä palstalla kirjoitetusta epäkoherenttia mutuhuttua. Käytännössä on nähty palstalla sanotulla ole a) relevanssia b) faktuaalista pohjaa c) kontekstisidonnaisuutta -- ja siten dialogi on sellaista ettei siitä tarvitse juuri välittää. Pohjat keskustelussa vetää se, että vetoaa argumenttien loppuessa siihen, että on tutkinto, vieläpä sellaiselta alalta joka ei liity keskusteluun mitenkään.
    
    Tieteellisen ajattelun käsityskyvyn rajallisuudesta puolestaan kertoo se, että vedotaan demokraattisiin tekijöihin argumentoinnissaan. "En ole yksin mielipiteineni" No, eivät ole katolilaiset tai mormonitkaan. Erinäisten mekaniikan tai termodynamiikan yhtälöiden toimiminen ei ole kiinni huutoäänestyksestä -- yhtälöt toimivat huolimatta siitä, mikä on niitä käyttävien lukumääräinen suhde niitä käyttämättömiin ihmisiin verrattuna.
    
    Sillä ei ole mitään väliä minkään episteemis-teoreettisen asian kannalta jos joku biologian tohtori ampuu kolleegoitaan. Kouluttamattomat ihmiset tekevät murhia ja kriminologisia tilastoja ei tarvitse pitkään tavata todetakseen alhaisen koulutuksen ja henkirikosten korreloivan keskenään vankilapopulaatiossa.
    
    Yhdysvaltojen presidenttien joukossa on ollut yhteiskuntatieteellisesti koulutettuja tyyppejä, jotka ovat aloittaneet sotia. Entä sitten?
    
    Parhain terveisin,
    
    --Michael

49. Jussi Räsänen (16.03.10, kello 18:30)

    Osmo Tammisalo kirjoittaa, että vakavasti otettava yhteiskuntatiede on mahdottomuus. Olen eri mieltä. Taloustieteet on vakavasti otettava yhteiskuntatiede.
    
    Taloustieteissä oletetaan, että pitkällä aikavälillä ja keskimäärin ihmiset pyrkivät maksimoimaan omaa etuaan ja toimimaan rationaalisesti. Hyvä taloustiede perustuu logiikkaan, biologiaan, behaviourismiin ja jatkuviin empiirisiin testeihin.
    
    Valistusajalla luonnontieteiden ja ihmistieteiden yhteensovittaminen oli yleistä. Itävaltalaisen koulukunnan mukaan taloustieteissä lähes kaikki olennainen kirjoitettiin ylös jo yli sata vuotta sitten. 1700-1800-lukujen edistyksellisyys kohtasi 1900-luvulla faustilaisen tieteen nousun, kun utilitarismi, historiallinen materialismi, pragmatismi ja myöhemmin postmoderni konstruktivismi valtasi yhteiskuntatieteet.
    
    Tammisalo kirjoittaa, että tieteen kriteerit täyttävä syy- ja seuraussuhteiden tutkiminen on mahdotonta, sillä ihmisten elinympäristön muutokset ovat suuria, jokaisella ihmisyhteisöllä on oma historiansa ja että ihmismieli mukautuu vallitseviin tapoihin. Tammisalon mukaan vakavasti otettava yhteiskuntatiede on mahdottomuus, sillä yhteiskuntatieteissä uskotaan yleisesti että yhteiskunnalliset instituutiot omaavat ihmisistä riippumattoman dynamiikkansa.
    
    Talousteorian perusteet ovat syy- ja seuraussuhteiden tutkimista puhtaimmillaan. Esimerkkinä kelvannee kysynnän ja tarjonnan laki, joka perustuu kiistattomaan logiikkaan. Taloustieteet tutkivat ihmisen toimintaa erilaisissa insituutioissa, kuten politiikassa, yrityksissä ja laajemmin markkinoilla.
    
    Tammisalo kirjoittaa, että vakavasti otettava yhteiskuntatiede on mahdottomuus, koska alalla yhdistetään tiede politiikkaan. Tästä olen samaa mieltä ja kritiikki pätee myös taloustieteisiin. Kaksi suurinta taloustieteellistä katastrofia, marxismi ja keynesiläisyys, lankesivat molemmat politiikkaan. Ironisesti marxilaisuus ja keinesiläisyys ovat olleet kaksi vaikutusvaltaisimpaa talouspoliittista suuntausta Suomessa. Taloustieteissä, aivan kuten kaikissa muissakin yhteiskuntatieteissä, mennään vikaan heti, kun hylätään totuuteen pyrkiminen ja alistetaan tiede yhteiskunnallisille tavoitteille.

50. Michael Laakasuo (16.03.10, kello 18:54)

    Libertarismi on myös poliittisesti latautunut ideologinen dogma, joka pilaa tällä hetkellä taloustieteitä.

51. Majsteri Rantaluola (17.03.10, kello 3:03)

    Vastikäinen nollatutkimus (pari vuotta vanha), jonka luonnontiede on suoltanut on seuraavankaltainen:
    
    "Suomalaiset eivät ole sukua muille eurooppalaisille samalla tavalla kuin muut eurooppalaiset ovat sukua toisilleen. Jääkaudet ja eristyneisyys ym. ovat pitäneet suomalaiset omalla saarekkeellaan."
    Testin julkaisivat omissa nimissään Manfred Kayser & Oscar Lao, ja se häveliäisyyssyistä ilmeisesti julkaistiin vain nettiin, mistä se ei tosin häviä tärpätilläkään / Current Biology (8/8/'08).
    Jos tuota luonnottomuustieteilijöiden ajatuksenkulkua vielä päästäisiin jatkamaan, kohta tultaisiin siihen tulokseen, että briteillä ja ghanalaisilla on enemmän yhteistä kuin kummillakaan suomalaisten kanssa, koska edelliset ovat nähneet enemmän mualimmaa, edelliset kolonialisteina ja jälkimmäiset orjina. Lisäksi mustat oppivat "helpommin" englantia kuin suomalaiset. Alkaako jo hymyilyttää?
    
    Näitä tutkimustuloksia voi uskoa ken haluaa, jos viettää monta tuntia päivässä pää vanhoissa Tieteessä ei tapahdun vuosikerroissa kuin strutsi konsanaan.

52. Michael Laakasuo (17.03.10, kello 11:26)

    Argumentointisi ongelma on se, että se on sekavaa ja nojaa toistuvasti samoihin kikkoihin sotkea erilaisia analyysitasoja keskenään ja tuottaa epärelevantteja olkinukkeja.

53. Majsteri Rantaluola (17.03.10, kello 16:43)

    Tarkoitat sanoa, että olet itse jääräpää, joka jauhaa koko ajan samaa pa*kaa luonnontieteiden voittokulusta järjen valon tuomiseksi pakanoiden keskuuteen. Minä esittelen monipuolisempaa vastaväitettä, joka hyökkää sinunkaltaistesi keskuuteen ninjatyyliin, kun taas sinä luotat siihen, että olet 300-kiloinen nyrkkeilijä, joka tyrmää joka kerta vastustajansa oikealla suoralla.
    Minun ajatteluni ei ole sekavaa, vaan sinun ajattelusi on yksinkertaista, liian simppeliä, koska se ei kestä sivustahyökkäyksiä. Vaihtoehtoisesti olet tällä sen takia, että haluat jonkinlaista tunnetason empatiaa, jota meidän humanistien pitäisi antaa sinulle, koska olet jäänyt sitä paitsi joltakulta toiselta... oletko sitä mieltä, että meidän pitää sanoa, että luonnontiede on meidänkin jumalamme ja että valistuksen hengen pitää puhaltaa kaikkien tieteiden läpi ja että haluaisimme syödä samassa pöydässä sinun kanssasi ja jutella ruokapuheiksi vaikkapa Darwinista?

54. Majsteri Rantaluola (17.03.10, kello 22:06)

    Olen tänään hyvässä hapessa ja salaattiakin syönyt, joten teen selvää tänään ensin Tammisalosta ja sitten Laakasuosta. Aloitan Tammisalosta. Laakasuo on mutasammakko verrattuna siihen galapagosinvaraaniin, mikä Tammisalo on.
    
    Nämä antiteesit koskevat Tammisalon kuutta teesiä tuossa ylempänä:
    1) Kulttuurien välistä vertailua voidaan harrastaa mutta se lienee yhtä järkevää kuin vertaileva kirjallisuustiede. Ts. se on mahdollista mutta aivan HIRVEÄN teoreettista. Sen tuoma hyöty on myös kyseenalaista samoin kuin vertailevan kirjallisuustieteen. Humanisteilla on varaa dissata yhtä alatieteistään.
    2) Yhteiskuntatieteilijät TODELLAKIN tuntevat tärkeimmät biologian teoriat. Sitä kutsutaan yleissivistykseksi, ja biologialla ei ole yleissivistyksessä mitään sen suurempaa ja tärkeämpää asemaa.
    3) Jos psykologiat ovat Helsingin yliopistossa eri tiedekunnissa, se on Helsingin IHAN OMA ongelma. Kannattiko laittaa puoluekirjan perusteella porukkaa administratiiviseen siipeen?
    4) Freud & Foucault ovat kunnon kavereita, mutta Lacan ja Butler ovat roskaa. Humanistit tietävät, mikä on roskaa mutta suvaitsevat sitä silti keskuudessaan. Laakasuokin harrastaa Foucaultia. Kaikkien pitäisi lukea Freudia.
    5) Yhteiskuntatieteilijät EIVÄT ylläpidä kapitalismia vaan hyökkäilevät sitä vastaan. Kts. myöhempi jälkikirjoitus Laakasuota vastaan.
    6) Yhteiskuntatieteilijät harrastavat politikointia, mutta niin tekevät kaikki muutkin. Tammisalokin on kunnostautunut enemmän hyökkäyksissään naistutkimusta vastaan kuin elintarviketieteissä. C.P. Snow on todennäköisesti suurempi esseisti kuin empiristi. Laakasuo tykkää kirjoitella nettiin enemmän kuin tuijotella tähtiä planetaariossa. Aldous Huxley kyllästyi sukunsa luonnontiedefriikkeihin ja ryhtyi kirjailijaksi ja meskaliinin asiantuntijaksi (puhtaan epätieteellisesti).
    
    I don't rest my case, s**tana.

55. Majsteri Rantaluola (17.03.10, kello 23:03)

    Yhteiskuntatieteet lunastavat Laakasuon silmissä itsensä, jos ne keksivät jonkin fundamentaalisen prinsiipin, joka on yhtä järkevä kuin vaikkapa evoluution periaate (ja sen lisäksi niiden pitää olla episteemisesti eksakteja). Tämä on sitä tieteen henkistä pääomaa. Epistemiologisesti tiede on legitiimi, jos se lisää tietoa alastaan tai miksei myös maailmasta sinänsä. Tieteet eivät ole olemassa omaa umpiotaan varten. Siitä varhaiset ensyklopedistitkin olivat yhtä mieltä, ja heidän perintöään jatkaa wikipedia.
    
    Paras yhteiskuntatiede köpöttelee eteenpäin yleensä pelkän tekstin varassa luottaen hyvin harvoihin graafeihin tai edes numeroihin. Ruutupaperilla voi ratkaista sen tason matemaattiset ongelmat, joihin y-tieteissä törmää. Silti vain pelle alkaa valittamaan tästä. Yhteiskuntatieteissä voidaan mennä eteenpäin ilman empiirisiä tilastoja tai kokeita. KOKONAISVALTAISUUS ja KOKEMUS vastaavat sitä, mikä empirismissä kulkee nimellä KOE.
    
    Yhteiskuntatieteen kapitalismikriittinen, evoluution veroinen prinsiippi on seuraava:
    KAPITALISMI EI TOTEUDU OIKEASTI. KAIKKI TALOUDET OVAT SEKATALOUKSIA. TÄMÄ JOHTUU SIITÄ, ETTÄ TOP BRASS PALKITAAN AINA, EPÄONNISTUIPA SE TAI EI. JOS JOHTAJA EPÄONNISTUU, HÄNET PALKITAAN KULTAISELLA KÄDENPURISTUKSELLA TAI OPTIOILLA. JOS JOHTAJA ONNISTUU, HÄNET PALKITAAN BONUKSILLA JA OPTIOILLA. TÄSTÄ JOHTUVAT (muun muassa) SYKLISET, JATKUVAT TALOUSKRIISIT (USA:ssa, ISLANNISSA JA MUUALLA). JOS KAPITALISMI OLISI TODELLISTA JA EHDOTTOMUUTENSA EHDOILLA ELÄVÄÄ, YHTEISKUNTAMME OLISI HYVIN TOISENLAINEN PAIKKA. (Tässä prinsiipissä ei ole numeroilla ilmaistuna kaavion kaaviota eikä yhtälön yhtälöä.)
    Kapitalismi ei itse ota tätä kritiikkiä tosissaan. Taloustieteilijät ovat keskittyneet oikeuttamaan huippurikkaiden, rikkaiden tai korkeintaan keskiluokan etuja, koska se kannattaa. Köyhien integrointi on jätetty y-tieteilijöille, vaikka periaatteessa se olisi taloustieteen asia. Y-tieteet joutuvat katsomaan vierestä, kun maailma tekee väärin ja itsemurhaa, mutta sen kritiikkiä ei kuunnella eikä oteta todesta. Mihin y-tieteen pitää vielä mennä? Laittomuuksiin? Eugen (Sc)humanismiin?
    
    Tämä vuosi on Tampereen yliopiston juhlavuosi (50v), ja osoittaa huonoa makua käydä typerää debattia juuri nyt, katkeraan loppuun asti. Ainakaan yliopisto ei lopu siihen. Väittely vahvistaa sitä käsitystä, että Helsingissä ei asu maan skarpein porukka vaan se, joka on läpikapitalistisoitunutta, moniongelmaista, dynaamista --- ja kekseliästä niiden ongelmien ratkaisemisessa, joita muualla Suomessa asuvilla ei edes ole.
    
    Laakasuo oli oikeassa yhdessä asiassa. Hän protestoi sitä vastaan, miten yritin jatkuvasti tökätä häntä silmiin, purra jalkaan, potkaista munille tai tehdä muuta mukavaa sen sijaan, että olisin lyönyt häntä rehellisesti suoraan päin näköä. Yritin nyt lyödä häntä suoraan "otsikkoon". Jos onnistuin, tuloksena on KO, joka tarkoittaa sanoja
    a) knockout ('täystyrmäys') tai
    b) korkein oikeus
    
    Korkeimman Oikeuden tuomion jälkeen ei saa valittaa.

56. Michael Laakasuo (17.03.10, kello 23:11)

    "Minun kaltaiseni" eivät ole porukka joilla olisi keskusta, mihin ninjahyökkäykset purisivat tippaakaan. Lähtien siitä, etteivät ns. sivustahyökkäykset ole kovin tarkkoja, koska tieteenhistorialliset faktat ovat jo pahasti pielessä. Lähtien siitä, ettei ilmeisesti ole hajuakaan siitä, että mistä ns. sosiaalidarwinismi tuli. Sinun myös pitäisi mm. Meadin kirjoituksia lukeneena tietää että evoluutioteoreettinen ajattelu juurtui filosofiaan ja yhteiskuntatieteisiin ennen juurtumistaan biologiaan. -- Olkoonkin ettei teoria darwinismista mennyt ihan oikein. Toisekseen olet jo omilla kohtuullisen kehnoilla argumenteillasi osoittanut, ettei sinullla ole yleissivistystä biologiasta, kun sekoitat sosiaalidarwinismin (joka oli vieläpä lamarkistista) darwinismiin.
    
    Sivusta tulevat ninjahyökkäykset ovat olleet melkoisia kompastuksia jo siinäkin mielessä, että tieteellisessä argumentoinnissa on vedottu huutoäänestykseen ja titteleihin. Uuu tosi tiukkaa argumentointia.
    
    Yleissivistys ei kuitenkan korvaa puutteita mitä voi olla biologian perusteorioiden ymmärryksessä, joista seuraavat vain mainitakseni:
    
    1) Evolutionary stable strategy
    2) Parental investment theory
    3) Inclusive fitness
    4) Costly signalling theory
    5) Genetic drift
    6) Niche construction theory
    7) Theory of reciprocal altruism
    ymsyms. Näitä teorioita ei löydy kansantaloustieteen perusoppikirjoista, sosiaalipsykologian perusoppikirjoista, sosiologiasta tai sosiaalipolitiikasta. Voi olla joitain yhteiskuntatieteitä, joiden sisällöistä en ole perillä, joissa saattavat ilmetä, mutta eipä ole vielä tullut vastaan. Jokainen näistä teorioista on olennainen mm. sosiologian, taloustieteen ja sosiaalipsykologian kannalta, joidenkin mukaan myös moraalifilosofian kannalta. Ts. yhteiskuntatieteilijät eivät tunne biologian tärkeimpiä teorioita tai DNA:n rakennetta ja/tai proteiinisynteesin perusteita tai hermosolun perusrakennetta.. -- Psykologiat ovat ylipäätään eri oppiaineita. Sosiaalipsykologia ei ole fysiologisen psykologian jatke niin kuin Mead aikanaan ehdotti, että pitäisi olla. (www.brocku.ca/MeadProject...)
    
    Freudia ei ole tarpeen kiusata, mutta eipä ole tarve hänen ajatuksiaan käyttää analyysin apuvälineenä, kun esim. kognitiotieteissä on jo kiistatta osoitettu, ettei ihmisen tiedostamaton muistuta edes etäisesti Freudin höpötyksiä. Myös sosiaalipsykologiset aggressiotutkimukset ovat kiistatta osoittaneet Freudin ajatukset elähtäneeksi. Persoonallisuuspsykologisessa tutkimuksessa ei ole löydetty empiirisiä todisteita idille, egolle tai superegolle. Edes Freudin vitsitutkimus ei ole kestänyt myöhempää tarkastelua. Pitäisikö Johdatusta Psykoanalyysiin teoksen olla osa yleissivistystä? Kyllä, mutta lähinnä ehkä kulttuurhistoriallisessa mielessä, sillä suurta osaa 1900-luvun seksuaalivallankumouksen tai terapiateollisuuteen liittyvistä tapahtumista on vaikea ymmärtää ilman Freudia.
    
    Taloustieteilijät ovat yhteiskuntatieteilijöitä, jotka nimenomaan ylläpitävät ja ajavat kapitalismia eteenpäin. Samoin kuin jokainen organisaatiotutkimukseen liittyvä gradu, joista Tampereenkin sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella taitaa muodostua leijonan osa kirjaston graduhyllyn pituudesta. Tai, näin ainakin viimeksi oli kun asiaa vilkuilin. Pekka Himanen on filosofi, joka heittää vaseliinia kapitalismin rattaisiin, kiistatta, kuten tekivät mm. Hayek ja Nozick. Sosiologeista taitaa esim. Tony Blairin hovisosiologi Anthony Giddens olla kapitalismin puolestapuhuja. Ninjahyökkäyksesi ovat aika kehnoja, kun eivät kykene huomioimaan näitä melko selviä vasta-argumentteja. "Kriittinen ajattelu" Frankfurtin koulukunnan hengessä on nimenomaan vain sitä, ajattelua, eikä toimintaa käytännön vuoksi. Juuri sitä, että ostetaan puhdas omatunto ja sitä kautta kun se pitää kriittiset äänet vain kriittisinä ääninä, joita kukaan ei edes kuuntele, jäävät hyökkäykset kapitalismia vastaan aika tyhjiksi ja tarpeettomiksi egoistisiksi omatunnonpesemisiksi.
    
    Miten Aldous Huxleyn meskaliinitrippailu liittyy tähän? Aldous Huxley kuitenkin analysoi kokemuksiaan Doors of Perceptionissa ja sen vähemmän tunnetussa jatko-osassa (Heaven and Hell) jopa molekyylibiologian tasolla, pohtiessaan erilaisten aineiden vaikutusta ihmiselimistöön. Huxley piti vähän ennen kuolemaansa luennon LSD:stä, missä hän nojasi LSD:n lääketieteelliseen tutkimukseen argumentoidessaan sen laillisuuden puolesta. Aldoux Huxley oli sci-fi -kirjailija ja puhui julkisuudessa toistuvasti tieteellisen metodin tärkeydestä. On kyllä totta, ettei Huxley tehnyt tiedettä trippailullaan, mutta mitä sitten? Ei tehnyt Beatles tai Ken Keysykään. Taas jälleen sekavaa argumentointia mikä ei liity mihinkään, eikä ainakan ole sivusta tuleva ninjahyökkäys, vaan puhdas kompastus.
    
    Se, etten vietä aikaani planetaarioissa johtuu pitkälti varattomuudesta ja siitä, että ettei kaltaisellani yhteiskuntatieteilijällä ole hirveästi aikaa moiseen.
    
    --Michael Laakasuo

57. Frugal Fomentor (17.03.10, kello 23:45)

    "Michael Laakasuo, 26, totaalikieltäytyjä: RIKOS - viha ihmistieteitä kohtaan. RANGAISTUS - 1,98 Aviisin verran kidutusta, alistusta, nöyryytystä ja mansennusta.
    
    Se on täytetty. Kukaan ei hyötynyt."
    
    (

58. Michael Laakasuo (18.03.10, kello 9:48)

    Mitenköhän tämä ninjahyökkäys oikeutetaan?
    
    Tieteellisenä argumenttina tämäkään ei kyllä vakuuta ja lisäksi, jos olisi sisälukutaitoa ja malttia ajatella, niin pitisi olla ihan selviö, ettei tässä kukaan vihaa ihmistieteitä. -- Syy kirjoittamiselleni on simppeli: sinun heikko argumentointisi, joka on täynnä asiavirheitä. Kyse ei ole ihmistiede vihasta. Mikäli ihmistieteissä olisi tiukemmat standardit argumentoinnille ja todisteisiin nojaamiselle, et ainakaan tämän palstan perusteella olisi tohtori.
    
    Kyse kokonaisuudessaan on yksinkertaisesta asiasta: paremman ihmistieteen tuottamisesta. Sellaisesta, jossa argumentteja ei revitä hatusta vaan ne rakennettaisiin teoriapitoisten havaintojen avulla, jotka nojaavat esim. konsilienssin periaatteeseen. Mikäs sen parempaa, jos kirjallisuustieteestä tulee joku päivä aivokuvantamiseen perustuva oikea materialistinen tiede.
    
    
    --M.L.

59. Raquel Welsh (19.03.10, kello 2:14)

    Laakasuo, mee pois tältä foorumilta. Sä et ole oikea luonnontieteilijä, vaan ideologiashoppaaja, joka on kiinnostunut kaikesta. Siinä mielessä olet yhtä uskottava kuin juutalainen, joka haluaa Israelin valtion tuhoa tai suomenruotsalainen, joka haluaa FST:n lakkautettavaksi.

60. Michael Laakasuo (19.03.10, kello 6:35)

    Vai pitää sitä nykyään argumentoida ryhmäideologioiden ja -jäsenyyksien puolesta. En tiennytkään että tieteellisten totuuksien puolesta argumentoiminen vaatii erilaisia jäsenkirjoja jotta argumentit ovat valideja. Tiede ei ole sama asia kuin politiikka, mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
    
    Uskottavuus tuskin on kiinni ryhmäjäsenyyksistä tai siitä kuinka hyvin pitää kiinni jonkun lahkon sosiaalisista rituaaleista. En kuuna päivänä ymmärrä miten joku kehtaa kirjoittaa näin sekavaa ja huonoa argumentaatiota ja omalla nimellään nettiin, laittaen perään vielä titteleitä ylpeilläkseen sillä, että miten heikkoa huttua on kirjoittanut.
    
    Poliittisenakin argumenttina yllä oleva on lähinnä typerä. Sanan vapauden rajoittaminen oikeisiin mielipiteisiin ryhmäjäsenyyksien perusteella on lyhytnäköistä ja autoritaarista. Tällaisen position seurauksia ei ole mietitty loppuun.

61. Ilkka Matilainen (18.04.10, kello 11:20)

    Yhteiskuntatieteilijät Suomessa eivät osanneet reagoida 90-luvun suureen lamaan ennakoiden, analyyttisesti, argumentoiden.
    
    Tästä yhteiskuntatieteiden alennustilasta kirjoitti Antti-Veikko Perheentupa Kanavassa 6/2001 yhä ajankohtaisen puheenvuoron.

62. Majsteri Rantaluola (19.04.10, kello 2:40)

    Sinä varmasti osaat reagoida tämänhetkisen lamaan analyyttisesti ja argumentoiden. Yhteiskuntatieteilijöillä ei ollut mitään syytä reagoida 90-luvun lamaan, koska sen keittivät kokoon pankit, yritykset, pörssit ja valtio yhdessä: ne tahot, jotka nostavat ylisuurta lainaa eivätkä ne tahot, jotka nostavat alijäähtynyttä kuukausipalkkaa.
    
    Sopiva keskustelukumppani sulle on ao.:n kirjoittaja, joka tietääkseni on ainoa, joka tällä _Kanavalla_ on kirjoittanut omalla nimellään:
    
    >>En kuuna päivänä ymmärrä miten joku >>kehtaa kirjoittaa näin sekavaa ja huonoa >>argumentaatiota ja omalla nimellään >>nettiin, laittaen perään vielä titteleitä >>ylpeilläkseen sillä, että miten heikkoa >>huttua on kirjoittanut.

63. Michael Laakasuo (20.04.10, kello 12:40)

    Herra Rantaluolalle muistin virkistykseksi:
    (06.03.10, kello 20:20)
    
    --Michael Laakasuo

64. Majsteri Rantaluola (20.04.10, kello 22:49)

    Sä oot niin fiksu. Mä en ole tuo kaveri. Tuo kaveri on mun "kaveri". Toivon, että sullakin on joitakin kavereita. Tiedän, että vankilassa ei ole helppoa saada kavereita.

65. Michael Laakasuo (21.04.10, kello 9:33)

    ;) "joo".
    
    --Michael

66. Neonomide (04.07.10, kello 3:58)

    Hei, jes, erinomaista, täydellistä!
    
    Osmo on mun idoleita. Tykkään erityisesti Osmon pointista, että biologismi lataa biologialle paljon enemmän painoarvoa kuin se ansaitsisi. Juuri siitähän tässä yhteiskuntakritiikissäkin on kysymys!
    
    Biologismia käsittelevään kandiini + graduuni päätyy takuuvarmasti Osmon kaneetteja. Hän antaa kasvot biologistiselle ihmistieteiden kritiikille tänä päivänä ja ehkäpä huomennakin.

67. Jon (09.07.12, kello 23:30)

    Minusta on ihan mukavaa, että on tällaisia suorien sanojen sanojia, jotka eivät hymistele korrektisti kulloinkin muodissa olevalle älynvirtaukselle. Sitä paitsi humanistisissa tiedekunnissa harrastetaan ihan oikeasti horoskooppitason humpuukia, jos katsoo vaikka mitä psykologian alueella tapahtuu.

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.