Väittele, vaikka et olisi tohtori

"Väitteleminen on mahtava tapa tutustua ihmisiin, matkustaa ja pitää hauskaa", hehkuttaa vaihto-opiskelija Karen Nelson harrastustaan.

Hän kokosi yhteen joukon opiskelijoita ja kielikeskuksen opettajia, jotka perustivat väittelykerho UTA Debate Societyn. Nelson opiskelee Yhdysvalloissa Vermontin yliopistossa, jonka perinteikkään Lawrence Debate Unionin historia ulottuu 1800-luvulle. Vaikka väittelyharrastus on Suomessa kohtuullisen tuntematon, se on moniin maihin levinnyt globaali harraste. Nelson on käynyt väittelyleireillä ja -turnauksissa muita maanosia myöten.

"Eurooppalaisissa ja aasialaisissa turnauksissa on enemmän erilaisia ihmisiä. Yhdysvalloissa väittelyt muuttuvat helposti Amerikka-keskeisiksi", Nelson pohdiskelee.

Väittely ei ole astetta asiallisempaa riitelyä, vaan debatointitilanteen rakenne on varsin formaali. Kansainvälisissä turnauksissa käytettyjä väittelyformaatteja on kaksi, joista Nelson pitää parempana brittiparlamentin menettelytavoista johdettua systeemiä.

"Pidän siitä enemmän, koska siinä on vähemmän pakollista rakennetta ja enemmän interaktiivisuutta sekä mahdollisuuksia olla luova", hän kertoo.

"Nimityksen Â’British Parliamentary DebateÂ’ antaminen sivistyneelle väittelylle on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska puheet Ison-Britannian parlamentissa ovat usein kaikkea muuta kuin sivistyneitä", kommentoi kielikeskuksen opettaja Robert Hollingsworth väittelykerhon perustamiskokouksessa.

Tampereella tarkoitus on tutustua yhdessä brittiläiseen väittelyformaattiin ja väittelyn teoriaan ennen varsinaisten väittelyiden järjestämistä.

Väittelyt käydään kahden hengen joukkueissa, joita yhteen väittelyyn osallistuu yhteensä neljä. Molemmilla puolilla on kaksi joukkuetta, mutta ne eivät väittele yhdessä, vaan jokainen pari saa omat pisteensä. Pisteet jakaa tuomari.

Väittelyä ei voita aiheesta eniten tietävä, vaan suuri osa väittelytaitoa on kyky osata pelata omat kortit retorisesti oikein. Eri joukkueilla on myös erilaisia rooleja, joiden täyttäminen vaikuttaa lopulliseen arvosanaan. Ensimmäisenä puhevuorossa olevan tehtävänä on esimerkiksi esitellä asia ja rajata keskustelun aihetta.

Väittelijät eivät tiedä aiheita etukäteen, vaan ne annetaan juuri ennen väittelyn alkua. Yleensä ne koskettelevat jotain maailmanpolitiikkaan tai mediaan liittyvää kysymystä, eikä väittelyissä selviäminen vaadi hyvää yleistietoa tarkempaa perehtymistä aiheeseen.

"Uskon, että kulttuuri vaikuttaa ihmisten tapaan väitellä. Suomalaiset ovat ehkä hieman vähemmän avoimia ja debatointikulttuuri ja esiintyminen ovat teille vieraampia. Niitä voi kuitenkin oppia", Nelson kannustaa.

Hän kehottaa kaikkia englannin kielen, retoriikan tajun ja esiintymistaitojen kehittämisestä kiinnostuneet tervetulleiksi Debate Societyn toimintaan. Nelson uskoo myös, että väittely on hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin.

"Vaikka väittelisi kiihkeästi jostain aiheesta, niin jälkeenpäin vastustajiinkin on helppo ystävystyä.

Oskari Rantala,
teksti & kuva