Tulevaisuuden yliopistossa luennoitsija voi tulla paikalle hologrammina

"Teknologia kehittyy jatkuvasti, ja jo nyt on sellaisia professoreita, jotka ovat kehittäneet hologrammin ja puhuvat sen kautta. Jos luennoitsija on hologrammina läsnä kotipaikkakunnalla, ei tarvitse kuskailla lihaa ja luuta ympäriinsä. Uskon, että tulevaisuudessa pidetään vain yhtä opintokokonaisuuden luentokurssia jossain päin Suomea", Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutuspäällikkö Leena Jokinen kertoo.

Tulevaisuuden opetuksen mullistavia innovaatioita pohditaan kaiken aikaa. Yksi näistä on 3D-netti, jonka kautta kaavaillaan yhteistyötä koulujen välille.

Oulun yliopiston Internet-teknologian tutkimus- ja innovaatiokeskuksen kehittämä virtuaaliympäristö Future School of Finland kehittelee virtuaalitodellisuutta, jossa opiskelijat voivat opiskella kieliä kolmiulotteisessa Lontoossa tai virtuaalisessa Tukholmassa. Vaikka hanke on tällä hetkellä kokeiluasteella, paikallisuus opiskelussa tulee Jokisen mukaan väistämättä katoamaan.

Jo nyt kansainvälisiin maisteriohjelmiin hakiessa ei tarvitse tulla paikan päälle, vaan hakijat voivat tehdä kokeen verkossa valvotusti. Esimerkiksi Sibelius-Akatemia kokeilee kuluvana keväänä videokuvan välityksellä tapahtuvia pääsykokeita kansainvälisille opiskelijoille. Näin säästetään huomattavia kustannuksia matkoissa ja järjestelyissä.

Koska opiskelu 2030-luvun yliopistoissa ei ole yhtä paikkakuntakohtaista kuin aikaisemmin, yliopistojen tiloille tullaan Leena Jokisen mukaan todennäköisesti etsimään uusia käyttötapoja eri koulutusmuotojen yhdistyessä. Hän pohtii, että yliopistoja voitaisiin käyttää kampuksina, jotka olisivat nuorten ja päivähoitoa tarvitsevien lasten käytettävissä.

Vaarana on, että etäopetuksen myötä pienet yliopistot katoavat. Jokisen mukaan yliopistojen tulisikin löytää oma suuntansa, jota kehittää.

"En usko, että ongelmana on yliopistojen pienuus, vaan se millainen yliopistoiden panos on omaan osaamisalaansa. Pienikin yliopisto voi olla globaalisti valtavan kiinnostava omalla erityisosaamisellaan", Jokinen sanoo.

Teknologinen kehitys johtaa tulevaisuudessa Jokisen mukaan väistämättä opetuksen ja ammattikäytäntöjen muutokseen. Luentojen siirtyessä virtuaalisiksi audiovisuaalisista kokonaisuuksista tulee Jokisen mukaan ilmaisia ja kaikkien saatavilla olevia. Tieto voi samalla parantua, kun yliopistot tuottavat sitä toisten arvioitavaksi.

"Jos opettajan ammatista haluaa elantonsa, siihen pitää luoda lisäarvo auttamalla yksilöä rakentamaan yhteyksiä ja poimimaan informaation kaaoksesta merkittäviä kokonaisuuksia", Jokinen toteaa.

Teknologia muuttaa erityisesti hakumenetelmiä ja yliopisto-opiskelijoiden määrää. Opettajan ja opiskelijan välinen suhde ei tulevaisuudessa ole Jokisen mukaan yhtä tiivis kuin nykyisin. Jokinen kuitenkin haluaa tuoda esille, että edelleen yhteisössä kasvokkaisella vuorovaikutuksella ja ihmisen olemuksella on merkitystä. Vaikka ainejärjestöjä ei tulevaisuudessa olisikaan, hän uskoo opiskelijaporukoita muodostuvan edelleen.

"Ennen opiskeluporukat olivat hyvin tiiviitä, mutta tulevaisuudessa ne muodostuvat paikkakunnasta riippumatta kiinnostusten kohteiden mukaisesti".

Leena Jokisen mukaan englannin kielen merkitys painottunee opetuksessa, vaikka hän näkee ainakin perusopintojen pysyvän pääsääntöisesti suomenkielisinä. Jokinen huomauttaa, että 2020-luvulla yliopistot tulevat heräämään eri kokonaisuuksia yhdistelevän koulutuksen merkitykseen työelämässä. Kun kilpailutilanne kasvaa, koulutuksissa aletaan yhdistellä nykyistä enemmän ominaisuuksia eri aloista, esimerkiksi sosiaali- ja lääketieteen välillä. Tällöin yksittäiset alat, jotka eivät pysty perustelemaan paikkaansa, katoavat.

Jokinen kuitenkin huomauttaa, että tulevaisuuden teknologianäkymät ovat nopeampia kuin ne todellisuudessa ovat.

"Jos ajatellaan avaruusmatkailua tai ravintoa pillereiden muodossa, meidänhän pitäisi olla saavuttanut kyseinen taso tulevaisuuskuvien mukaisesti. Jollain tapaa visio onkin toteutunut syödessämme d-vitamiinia pillereinä ja muita lisäaineita. Silti syömme karjalanpaistia, jota on syöty iät ajat."

Tuomas Ahola

Entä tietoturva?

Mitä tietoturvariskejä tekniset muutokset tuovat, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutuspäällikkö Leena Jokinen?

"Rikollinen hakkerointi on nopeasti kasvavaa bisnestä. Sen vastavoimana turvallisuustasoa lisätään nykyisestään. Kyberturvallisuus on tulevaisuuden nouseva ala. "

Minkälaisia palvelinjärjestelmiä tarvitaan laitteiston pyörittämiseen?

"Nyt opetukseen menee pari-kolme miljardia. Jos opetukseen käytettävä summa putoaa kolmasosaan nykyisestä, suurin osa jäljelle jäävästä osuudesta käytetään tietoteknisiin hankintoihin."

Tuomas Ahola