 |
|
 |
-
Pääkirjoitus
-
Uutiset
-
Reportaasit
-
Kolumnit
-
Kulttuuri
-
Vakiopalstat
-
Ylioppilaskunta
-
Älähdykset
-
Vaihde vapaalle
Lopullinen totuus: Kun rahasta ei saa puhua
Vierailin muutama viikko sitten Yle Radio 1:n Mikä maksaa? -ohjelmassa pohtimassa, voiko taloudesta puhua ymmärrettävästi.
Keskustelemassa kanssani oli Aktia Pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen. Väitin, ettei taloudesta voida puhua ymmärrettävästi, jos ei ymmärretä edes, mitä raha on tai mistä se tulee.
Kun kerroin, että pankkitalletukset syntyvät pankkilainojen myöntämisen seurauksena, pääekonomisti kiisti tämän sanoen:
"Silloin, kun pankki lainaa sinulle rahaa, pankki joutuu ensin lainaamaan jostakin sen rahan, ja se vain lainaa sen sinulle edelleen... ei siinä prosessissa synny uutta rahaa."
Eikä pääekonomisti Tyrväinen ole ainoa pankkimaailman edustaja, joka on samassa käsityksessä. Jokainen pankki antaa kysymykseen saman vastauksen.
Nordea Suomi tiedottaa tänäänkin Facebook-sivuillaan: "Kun luottosopimus on tehty asiakkaan ja pankin välille ja allekirjoitettu, pankki siirtää yleensä rahan asiakkaan tilille. Pankit eivät luo rahaa tyhjästä, vaan välittävät henkilö- ja yritysasiakkaidensa talletuksia luoton saajille."
Se, että pankit luovat pankkitalletukset kaksinkertaisella kirjanpidollaan lainojen myöntämisen yhteydessä, ei ole mikään salaliittoteoria, ei kiistanalainen asia eikä edes salaisuus. Kysymyksessä on prosessi, joka kuvaillaan varsin selvästi kaikissa keskuspankkien julkaisuissa ja jopa useimmissa taloustieteen pääsykoekirjoissa - ja kyllä siinä prosessissa syntyy uutta rahaa.
Silti tähän toimintaan osallistuvat organisaatiot järjestelmällisesti kiistävät harjoittavansa koko toimintaa. Kun ottaa huomioon, että rahoituksen luominen on pankkien tärkein funktio yhteiskunnassa, on tilanne suunnilleen sama kuin jos Nokia kiistäisi valmistavansa puhelimia.
Sama erikoinen tilanne toistuu taloustieteen puolella. Vallitseva uusklassinen taloustiede mallintaa pankkien lainaustoimintaa rahan välittämisenä säästäjiltä lainaajille, ilman että niillä olisi vaikutusta kierrossa olevan rahan määrään ja siten talouden kokonaiskysyntään.
Tähän oletukseen perustuen on nähty, että kapitalismia voidaan taloustieteessä mallintaa ilman rahaa, velkaa ja pankkeja, ja sitten on todettu, ettei nykyistä pankki- ja velkakriisiä olisi mitenkään ollut muka mahdollista ennustaa.
Sama toistuu mediassa, missä pankkien lainaustoiminta aina kuvataan rahan välittämisenä säästäjiltä lainaajille. Ja mikä ehkä surullisinta, sama käsitys näyttää ohjaavan myös poliittista päätöksentekoa, missä selvästi ajatellaan, että velkaa vähentämällä saadaan aikaan kasvua, eikä ymmärretä, että velka ja raha ovat yksi ja sama asia: mitä vähemmän taloudessa on velkaa, sitä vähemmän siinä on rahaa.
Nytkin euroalueella pidetään tärkeimpänä pienentää julkista velkaa samaan aikaan, kun yksityissektorin velka on hyvin poikkeuksellisesti supistumassa. Tällaisen politiikan ja kasvun tukemisen välillä ei nähdä mitään ristiriitaa.
Raha eli pankkitalletukset syntyvät pankkilainoista ja katoavat, kun ne maksetaan takaisin. Miksei tätä tosiasiaa ymmärretä yleisesti tai oteta huomioon edes talouden tutkimuksessa tai päätöksenteossa? Miksi aihe on niin tabu?
Voisiko olla, että jos mietimme nykyisiä vaihtoehtojamme - joko enemmän rahaa ja enemmän velkaa tai vähemmän velkaa ja vähemmän rahaa - kumpikin niistä on niin huono, että pakosti herää kysymys: eikö muka ole kolmatta vaihtoehtoa? Ja ehkä tällaisen vaihtoehdon olemassaolo on juuri se, mistä meidän ei ole tarkoitus puhua.
Ville Iivarinen
Kirjoittaja on raha-aktivisti ja Suomen Talousdemokratia ry:n tiedottaja
LUKIJOIDEN KOMMENTIT (28)
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Perttu Piirto (21.02.13, kello 18:34)
Tästä aiheesta kaivattaisiin kyllä kipeästi lisää julkista keskustelua. Arvelisin, että monet ihmiset eivät ole tulleet edes ajatelleeksi, että taloustieteessä on kuitenkin muitakin koulukuntia kuin pelkkä uusklassinen ja että tämä koulukunta ei suinkaan aina ole ollut yhtä dominoiva. Täällä on myös jonkin verran käsitelty aihetta:
rahajatalous.wordpress.co...Einstein (21.02.13, kello 23:16)
Ainetta ei voida luoda, eikä hävittää, mutta rahaa ilmeisesti voi.
Kun pankki lainaa asiakkaalleen tuhat euroa, syntyykö koko tuo tuhat euroa tyhjästä? Jos tyhjästä syntyvä osuus on pienempi kuin tuhat euroa, kuinka suuri se on?
Paljonko esimerkiksi Nordea on luonut rahaa tyhjästä vuoden 2011 aikana?
Miksi pankit kilpailevat talletuksista, jos niiden ei tarvitse itse hankkia ulos lainaamaansa rahaa, vaan ne voivat vain piirrellä katteettomia numeroita paperiin?
Aikaisemmin rahaa loi vain Suomen pankki. Missä vaiheessa rahanluontioikeus on annettu yksityisille pankeille ja missä laissa tämä asia on säädetty?Jörgen Jönson (22.02.13, kello 6:32)
Tuollainen löytyi!.
"Laki luottolaitostoiminnasta (1607/1993)
1 § Soveltamisala
Tämä laki koskee liiketoimintaa, jossa ammattimaisesti hankitaan talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja yleisöltä ja jossa näillä varoilla tarjotaan omaan lukuun luottoja ja muuta niihin verrattavaa rahoitusta joko suoraan tai samaan konserniin tai konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen välityksellä.
Aika yksiselitteinen vai mitä? Yksityinen osakeyhtiö, jota pankiksi myös kutsutaan, hankkii talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja yleisöltä joita sitten käytetään mm. luotottamiseen. Noh, nykyään kyseinen laki näyttää tältä: Laki luottolaitostoiminnasta (9.2.2007/121)
4 § Luottolaitostoiminta
Luottolaitostoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa liiketoimintaa, jossa yleisöltä vastaanotetaan takaisinmaksettavia varoja sekä tarjotaan omaan lukuun luottoja tai muuta rahoitusta.
Muutos on aika ilmeinen. Enää (nykyään) pankit eivät tarjoa luottoja rahoista, jotka on niille lainaksi annettu (talletettu), vaan jostain täysin muualta."
ebolakani.blogspot.fi/201...J Karvinen (22.02.13, kello 7:21)
MITÄ RAHA ON?
Rahajärjestelmä on mekanismi jolla vaihdonväline, ”raha”, toimitetaan kansantalouteen. Tällä hetkellä kaikki ”raha” luodaan korkoa kasvavana velkana, ”lainoina”, pankkijärjestelmässä.
Kaikki raha on siis velkaa. Setelit ja kolikot ovat keskuspankkien velkaa (keskuspankkirahaa) ja talletukset tileillä, sähköinen raha, on säästö-, osuus- ja liikepankkien velkaa (talletuspankkirahaa). Näiden osuus on nykypäivänä yli 90 prosenttia talletuspankkirahaa ja alle 10 prosenttia keskuspankkirahaa, riippuen laskutavasta.
Rahaa ei voi syntyä, ellei joku ota velkaa (valtio, kunta, yritys tai ihminen). Vastaavasti kun velkaa maksetaan pois, rahaa pyyhitään pois pankin kirjanpidosta ja tietojärjestelmistä, jolloin se poistuu kierrosta.
MITEN RAHAA LUODAAN?
Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, joutuu asiakas allekirjoittamaan lainasopimuksen. Tuo lainasopimus on pankin saatava, asiakkaan velka. Pankki luo tyhjästä (ei käytä mitään olemassa olevaa) rahaa asiakkaan tilille lainasopimuksessa määritellyn summan ja se on pankin velka, asiakkaan saatava. Nyt pankin velat ja saatavat ovat nousseet molemmat saman verran. Näin pankit luovat uusia talletuksia, rahaa.
Rahaa luodaan siis pankkien (keskuspankki ja talletuspankit) kaksinkertaisella kirjanpidolla. Rahan luomiseen on olemassa viranomaissäädöksiä, jotka pankin on otettava huomioon. Ne ovat vähimmäisvarantovaatimus ja vakavaraisuusvaatimus
Lisää tietoa:www.talousdemokratia.fiVarmana En Juonu (22.02.13, kello 7:32)
Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen, nimellishinnoilla mitattuna. Viime vuosina Suomi on velkaantunut nopeammin kuin koskaan ennen. Sinäkin olet velkaantuneempi kuin koskaan ennen. Suomen maksama korko nousee ennen pitkää – niin sinunkin lainojesi korko. Yhä suurempi osa veroistasi menee velan korkojen maksuun eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti, ja maksajia on yhä vähemmän. Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?
velkakello.fi/Einstein (22.02.13, kello 8:36)
Jörgen Jönsson:
Lainaamassasi kirjoituksessa vedotaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 4 §:ään siinä muodossa, kuin se on 22.7.2011/901 annetussa laissa.
Lainkohta määrittelee luottolaitostoiminnan niin, että luottolaitos ottaa yleisöltä vastaan takaisinmaksettavia varoja, toisin sanoen talletuksia.
Lisäksi luottolaitos tarjoaa luottoja ja muuta rahoitusta omaan lukuunsa.
Tämä tarkoittaa sitä, että luottolaitos itse toimii luoton myöntäjänä omaan lukuunsa, eikä pelkästään välitä rahaa.
Oikeutta luoda rahaa itse ei luottolaitoksista ennetun lain 4 § luottolaitokselle anna. Sellaisesta ei lainkohta puhu mitään.Einstein (22.02.13, kello 9:08)
J Karvinen:
Vähimmäisvarantovaatimus tarkoittaa eräänlaista puskurivarastoa, joka pankilla vähintään on oltava siltä varalta, että asiakkaat odottamatta ja laajassa mitassa alkavat nostaa talletuksiaan.
Vakavaraisuusvaatimus taas tarkoittaa sitä, kuinka suuri pankin oman pääoman vähintään on oltava. Mitä suurempi on oma pääoma, eli mitä vakavaraisempi pankki on, sitä parempi on sen kyky kestää luottotappioita ja muita tappioita.
Kummallakaan käsitteellä tai tunnusluvulla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä "rahan luomisen" kanssa.Rahassa, rahataloudessa ja rahapolitiikassa on monta epäselvää asiaa ja sitä keskustelua tosiaan kannattaa käydä.
Jos en itse lähde vielä tuohon rahan luomisasiaan sen enempää, vaan esitän kysymyksen koskien valtioiden rahoitusta:
Mistä valtiot lainaavat rahan? Saako esim. Suomen valtio lainata rahan suoraan EKP:lta? Jos saa niin mistä EKP tämän rahan luo? Onko valtioiden lainaama raha olemassa seteleinä jossain vai onko se vain bittejä tilillä?
Jos Suomen valtio ei saa lainata rahaa suoraan EKP:lta, niin lainataako se sitten yksityisiltä liikepankeilta? Jos lainataan niin mistä liikepankit saavat nämä valtiolle lainattavat rahat? Tuskin sentään talletuksista vai löytyykö yksityisten talletuksia niin paljon, että niillä voidaan rahoittaa valtion budjettivajeita?
Paljonko valtio maksaa korkoa lainaamastaan rahasta? Paljonko lainaaja maksaa korkoa lainaamastaan rahasta? Minne valtion maksamat korot ajautuvat? Jos ne ajautuvat liikepankeille niin mikä järki on antaa yksityisille hyöty siitä, että valtio ottaa lainaa? Eikä olisi parempi maksaa korkoja yhteisöille kuin yksityisille? Miksi pankkitoiminnan annetaan säädellä niinkin tärkeää yhteiskunnallista ja sosiaalista työkalua kuin raha? Eikö olisi parempi, että kaikki raha luotaisiin valtion puolesta, jolloin lainatun rahan korot valuisivat valtion kassaan? Näillä korkotuotoilla voitaisiin vuorostaan näin olleen rahoittaa niitä yhteiskunnallisia toimia, mitkä koetaan tärkeiksi?Hyvä kirjoitus. Tärkeä aihe josta ainakin itse olen pitänyt hyvinä lähteinä Talousdemokratia yhdistystä Suomesta ja Englannista Positivemoney järjestöä.
Lisää keskustelua ja tietoisuutta ihmisille tarvitaan.Vastaus Hannulle:
Suomen valtio ei saa rahaa suoraan EKP:sta, valtioiden keskuspankkirahoitus kiellettiin Maastrichtin sopimuksessa ja Suomen Pankkiakin on lailla kielletty luotottamasta EU:n jäsenvaltioita.
Eli pankeilta ne valtiot lainaavat. Kun Suomen valtio tarvitsee rahaa, se järjestää huutokaupan, jossa se myy velkaansa ja sinne huutokauppaan saapuu nämä 14 pankkia: www.treasuryfinland.fi/pu...
Eli tuollainen perus Too Big to Fail- jengi, huomaa että ainakin Royal Bank of Scotland, Barclays, Deutsche Bank tuomittiin valtaviin korvauksiin osallisuudestaan Libor-skandaaliin, joka näyttäisi olevan taloushistorian suurin rikos ainakin noin rahamääräisesti. Samoin sieltä löytyy HSBC, joka tuomittiin viime vuonna 1,9 miljardin dollarin sakkoon, kun kävi ilmi, että he olivat pesseet Meksikon ja Kolumbian huumekartellien rahoja miljardien edestä. Että tällaisilta tyypeiltä lainataan Suomen Pankin sijaan.
Valtio on siinä mielessä erikoinen toimija, että Valtiokonttorilla on oma keskuspankkitili, jollainen valtion lisäksi on vain pankeilla, joten ilmeisesti valtiolle lainatessa pankkien pitää siirtää sitä ihan oikeaa keskuspankkirahaa valtion tilille (toisin kuin esim jos minä otan lainan pankista, jolloin tililleni vain kirjataan se määrä liikepankkirahaa. HUOM! rahaa on kahta eri laatua!). Ja tätä keskuspankkirahaa pankit saavat lainattua mistä muualtakaan kuin keskuspankista.
EKP:n korko on tällä hetkellä 0,75% ja valtioiden maksama korko vaihtelee. Suomelle valtiovelan korot maksavat nykyisellään reilut kaksi miljardia vuodessa (tässä ei mukana kuntien, kaupunkien, valtionyritysten ja muiden julkisyhteisöjen velkoja), mikä on suunnilleen saman verran kuin puolustusvoimat maksaa vuodessa.
Ja Hannun viimeisiin kysymyksiin ei voi vastaa muuta kuin että: Niinpä!Ja ai niin, Hannu kysyi vielä, että mistä EKP saa lainaamansa rahat. Vastaus on että ei mistään. Joka pankilla on tili EKP:ssa ja kun pankki haluaa lainata lisää rahaa, EKP vaan yksinkertaisesti kirjaa pankin tiliä sen verran ylöspäin, aivan kuin tavallinen pankki kirjaa asuntolainan ottajan tiliä.
Einstein (23.02.13, kello 8:49)
Hannu ja Ville:
Suomen valtion velka on pääosin otettu joukkovelkakirjalainoina. Se ei siis ole lainaa mistään pankista. Pankki voi olla JVK -lainassa järjestäjänä, mutta raha on peräisin markkinoilta, joilla toimijoita on paljon, eläkemummosta pörssiyhtiöön.
Villelle erityisesti vinkki: ei kannata esiintyä asiantuntijana, jos jo perusasiat ovat täysin hakusessa.Einstein (23.02.13, kello 9:14)
Voisitko Ville muuten lopettaa tuon ohi puhumisen ja vaikka vastata kysymykseen, paljonko Nordea Pankki loi rahaa tyhjästä vuonna 2011?
Jos Einstein haluaa puhua perusasioista, niin puhutaan sitten. Se "joukko"-sana joukkovelkakirjalainassa viitaa siiheen, että velallisena on joukko ihmisiä, kuten vaikka valtion kansalaiset. Se "joukko"-sana tässä ei siis viittaa mihinkään rahoituksen keruun joukkoistamiseen, ei siihen että velkojia olisi joukko, vaan että velallisia on joukko. Tajuatko nyt tämän vai pitääkö selittää vielä tarkemmin?`
Pankit kyllä myyvät näitä valtion joukkovelkakirjoja eteenpäin jälkimarkkinoilla ja monesti valtion velkaa ostavat juuri eläkerahastot, joten tämä eläkemummo ei ole ihan niin kaukana totuudesta kuin muut juttusi.
Valtion velkaa pitää siis lopulta hallussaan suuri joukko eri toimijoita, mutta siltikään tämä ei ole se mihin "joukko" viittaa joukkovelkakirja-sanassa.
Kysymykseen "paljonko Nordea Pankki loi rahaa tyhjästä vuonna 2011" en pysty löytämään vastausta, mutta jos katsot Nordean tasetta, siellä on viime vuoden lopussa "Varat" sarakkeessa kohta "luotot yleisölle" ja summa näyttäisi olevan reilut 346 miljardia euroa, eli toisin sanoen näin paljon on vielä velkaa maksamatta takaisin Nordealle, eli sen verran Nordean luomaa rahaa on yhä kierrossa.
Tarkempi vastaus vaatisi vähän enemmän kaivelua, mutta ehkä tässä on jo Einsteinille ihan tarpeeksi. Ja please, tutki nyt edes vähän tätä asiaa ennenkuin avaat suusi seuraavan kerran. Siinä ei ole mitään noloa, ettei tiedä mitään näistä asioista, kun kerta harvapa tietää, mutta vähän vähemmän röyhkeä ja loukkaava sävy olisi ehkä paikallaan.Kouluja Käynyt (23.02.13, kello 10:52)
Niin, kiukuksi pistää, kun ajattelen, miten paljon olen käynyt kouluja, eikä missään opetettu, miten raha syntyy. On vaan annettu ymmärtää, että raha syntyy työstä ja yrittämisestä. Oikeasti työtä ja yrittämistä ei ole ilman velkaa, sillä niihin molempiin tarvitaan rahaa ja raha on velkaa. Ei tule palkkaa kuopan kaivamisesta, ellei joku ensin ole lainannut pankista rahaa, ei vaikka yötä päivää kaivaisit.
Ja eniten sapettaa, kun katsoo, mitä varten velkaa otetaan. Velkaa saa pankista vain, jos sillä voi tehdä voittoa. Usein raha syntyy siitä, kun otetaan velkaa, jota sijoitetaan nouseviin hintoihin, voitto tulee silloin hintojen nousususta. Tästä myös asuntolainoissa on kyse.
Jotta tämä järjestelmä voisi toimia, täytyy aina löytyä uusia velan ottajia, muuten raha loppuu.Loistava artikkeli
Daniel (24.02.13, kello 14:40)
Einsteinille: "Ei kannata esiintyä asiantuntijana"-lausumasi on melkoisen pahasti ristiriidassa nimimerkkisi kanssa, lisäksi suosittelisin itseäsikin perehtymään asiaan ennen kuin alat väittämään, etteivätkö Villen puheet paikkaansa pitäisi.
Villelle: Hieno artikkeli, ja erinomaista että aihe näkee päivänvaloa edes tämän verran, vaikka saisi toki nähdä enemmänkin.Viiloja velkavankilaan (24.02.13, kello 19:44)
Pankkien edustajat valehtelevat rahan alkuperästä jatkuvasti. Tämän voi todeta menemällä itse kysymään. Joko virkailijat ovat omasta alastaan täysin pihalla tai valehtelevat esimiesten käskystä - toimivat joka tapauksessa vastuuttomasti roolissaan.
Jos jonkin muun alan yrityksen vastuuhenkilöt valehtelevat toimintansa luonteesta jatkuvasti julkisesti, siitä tupataan laittamaan toimijoita vastuuseen.
Olisiko ehdotuksia, miten pankkimaailman ammattivalehtelijat voitaisiin saada oikeuden eteen asiakkaille systemaattisesti väärän tiedon tarjoamisesta?
Kun rahoitusalan ammattilaisia saadaan julkisesti vastuuseen moraalittomista teoistaan alenee kynnys ennakkotapausten perusteella tuomita myös muut epärehelliset toimijat. Tämä avaisi pankkien toiminnan perusteita kansalaisille laajemmin ja laajamittaisempaa hyvinvointia lisäävä rahareformi saataisiin aikaiseksi vauhdikkaammin.
Nykyinen rahajärjestelmä on täysin naurettava vitsi, joka on päässyt tähän pisteeseen ainoastaan määrätietoisen ja säännöllisen valehtelun turvin. Sen aika alkaa olla ohi tiedon levitessä vapaaehtoisten vuosien aikana tekemän ahkeran työn ansiosta.Oletetaan, että Villen väittämä rahan luomisesta tyhjästä pitää sellaisenaan paikkansa. Mikä kaataa pankin luottotappiotilanteessa? Miksi pankki ei vaan lainaa kaikille, jotka saavat asiansa tiskillä ilmaistua? Kaikki se rahahan "luodaan tyhjästä" "kirjanpitokikkailulla".
Eli jos joku meistä ei maksaa lainaansa takaisin pankille, siitä ei koidu pankille mitään todellista tappiota.
AH:lle ja Ronille:
Olette ymmärtäneet asian väärin. Pankit luo rahaa kaksinkertaisen kirjanpidon avulla. Kun ne myöntävät lainan, ne merkkaavat kirjanpidon "vastattavaa" puolelle velan asiakkaalle (eli pankkitalletuksen) ja "vastaavaa" puolelle samansuuruisen saatavan asiakkaalta.
Näiden merkintöjen pitää täsmätä kummallakin puolella kirjanpitoa ja jos vaikka lainan vakuutena oleva asunto menettää arvoaan, sen arvo "vastaavaa" puolella tippuu, niin silloin on vaarana, että pankin velat kasvavat suuremmiksi kuin sen varat toisella puolella kirjanpitoa, jolloin pankki on pulassa.
Eli vaikka pankit pystyvät luomaan rahaa "tyhjästä", niin kyllä niiden myöntämät lainat pitää maksaa, tai niistä koituu pankille todellisia tappioita.Jakelle:
Eli mitään todellista kassavirta-tappiota pankille ei synny, koska raha luotiin tyhjästä. Kyse on puhtaasti kirjanpidosta.Mitä tappioita pankille muodostuu ja miten?
Ainahan voi luoda lisää rahaa tyhjästä. Heitetään paradoksikiukaalle vielä sen verran vettä, että briteissä ei ole reservivaatimusta, joten talousdemokraattisen teorian mukaan "rahaa voi luoda tyhjästä" niin paljon kuin haluaa. Kyllähän aikanaan tuotot paikkaavat tappiot.
Kuitenkin siellä on kaatunut pankkeja (esim. Northern Rock). Miksi kukaan ei kertonut heille, että senkun luovat vaan rahaa "kaksinkertaisella kirjanpidolla" niin paljon kuin haluavat? Ehkä näille pankkialan ihmisille olisi pitänyt näyttää joku youtube-video?AH ja Roni
En ole nyt ihan varma, että ettekö usko siihen, että pankkitalletukset luodaan kaksinkertaisella kirjanpidolla vai ettekö usko siihen, että pankki voi mennä konkurssiin.
Joka tapauksessa kumpikin pitää paikkansa, suosittelen lukemaan vaikka 10-sivuisen vihkosen "Lyhyt johdatus rahaan". Löytyy googlaamalla ja sisältää vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin, kuinka se raha luodaan, kuinka rahan luominen tuo pankille vastuita ja kuinka pankille käy kun se joutuu vastaamaan vastuistaan.Hyvät ihmiset, meitä on kusetettu, rankasti. Koko nykyinen korolliseen velkaan perustuva FIAT-rahajärjestelmä on pyramidihuijaus, jossa raha luodaan huipulla tyhjästä, ja josta se sitten valuu alas ja päätyy lopulta pohjalle. Täten raskaimmat korot saavat maksettavakseen pyramidin pohjalla oleva tavallinen kansa. Edes suurin osa poliitikoistamme ei vielä tänäkään päivänä tiedä tätä. Tämä on yksi esimerkki siitä, miksi he eivät edistä kehitystä, vaan jarruttavat sitä. Jo pelkästään tämän takia kannattaa lopettaa äänestäminen kokonaan.
On tullut aika verkostoitua ruohonjuuritasolla ja antaa poliitikoille potkut! He ovat osoittaneet epäpätevyytensä jo liian monta kertaa. Itse asiassa, koko poliittinen järjestelmä tuntuu olevan olemassa vain sen takia, että meidät saataisiin hämättyä luulemaan että meillä on todellisia vaihtoehtoja valittavana, vaikka oikeasti tällä hetkellä kaikki suuret puolueet edustavat samaa vanhaa: suurta pyramidihuijausta, jonka tarkoituksena on orjuuttaa tavallinen kansa.
On tullut aika puhaltaa yhteen hiileen yhdessä, ilman korruptoituneita poliitikoita. On tullut aika löytää yhdistävät tekijämme – erottavien tekijöiden sijaan. On tullut aika ottaa valta takaisin kansalle. Mutta sitä ennen, kansan täytyy valistaa itseään. Kansan täytyy herätä. Ruohonjuuritason verkostoitumisessa sosiaalinen media on loistava työkalu. Tässä heräämisprosessissa auttaa se, että liitymme yhteisöihin, jotka tuovat valheita esiin (esimerkiksi www.facebook.com/groups/2... www.facebook.com/TheZeitg... www.facebook.com/Collecti...).
Ennen kuin alamme keskustelemaan todellisista vaihtoehdoista nykyisen talousjärjestelmämme tilalle, tulkoon tämä rahan ja velan välinen tiivis yhteys kaikille selväksi – ja se, että eliitin omistuksessa olevat liikepankit ja keskuspankit saavat vaivatta luoda rahaa tyhjästä, mutta me, ruohonjuuritasolla oleva kansa, joudumme raatamaan jokaisen lanttimme eteen, ja lisäksi taistelemaan joka ikinen päivä selviytyäksemme velkaorjuudestamme korkoa vastaan. Jos meillä ei satu olemaan henkilökohtaista velkaa, valtion velkaa riittää kyllä. Suomen valtion velka on tätä kirjoitettaessa jo yli 90 miljardia euroa (velkakello.fi/). Valtion lisääntyvä velka koituu meidän kaikkien maksettavaksi mm. veronkiristysten muodossa. Valtio taas tilittää velkansa kohti pyramidin huippua – liikepankeille, joilta se joutuu rahan lainaamaan. Tämä kaikki on väärin, ja siihen on tultava muutos.
Tämän kolumnin asiasisällön tiedostaminen edustaa yhtä askelta kohti parempaa huomista, jonka jälkeen maali on jälkeen lähempänä. Maalina on järjestelmä, joka johtaa sekä sisäiseen että ulkoiseen hyvinvointiin, tasapainotilan vallitessa. Nykyinen järjestelmä aiheuttaa räikeän epätasapainotilan. Ollaan tultu siihen pisteeseen, että jo paatuneinkin kapitalisti alkaa sisimmässään epäillä, voiko nykymeno jatkua ikuisesti ja kuinka kauan maapallo kestää tätä vielä. Mikä on oma veikkauksesi?Takaisin perusasioihin. Joukkovelkakirjassa joukko tarkoittaa velkakirjan omistajia, ei velallisten määrää.
Harri,
Asia jäi vaivaamaan minua viimeksi pahemman kerran ja selvitin tätä tarkemmin ja taidat sittenkin olla oikeassa.Näin tyhmänä eikö tuo asia selviä sillä kuinka paljon pankki saa talletuksia ja kuinka paljon antaa lainoja ulos?
Lainoja enemmän kuin rahaa-kusetusta?
Kauan tämä pyramidihuijaus voi jatkua?
Oliko se niin, että EKP on pumpannut "rahaa"3700 miljardia ilmaisia lounaita sijoittajille?
On tää täysin käsittämätöntä touhua.Harmaa talous tämän jälkeen tuntuu täysin mitättömältä.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen
