|
Kummelin Jackpot, Suomi 2006. Ohjaus Pekka Karjalainen. Käsikirjoitus Timo Kahilainen ja Heikki Vihinen. Pääosissa Heikki Silvennoinen, Timo Kahilainen, Heikki Hela ja Heikki Vihinen. Kesto 96 minuuttia. K-11. Ensi-ilta 17.2.
"Näin hyvin nukutun yön jälkeen, ei se Kummeli-leffa huono ollut. Se oli oikein kiva."
"Samat sanat. Sellaista naamanvääntelyähän se on, vanhoja vitsejä ja alapäähuumoria, mutta mikäs siinä, jos hauskaa on."
"Kun ottaa lähtökohdaksi, että se on Kummeli-elokuva, ei siltä ole lupaa odottaakaan mitään..."
"...järjellistä juonta..."
"...tai järjellisyyttä ylipäätänsä, niin omassa lajissaan se oli ihan mainio. Omalta osaltani tuli ehkä 10 vuotta myöhässä, ei se jaksa naurattaa mua, mutta 15-vuotiasta Ilkkaa se olisi voinut naurattaakin."
"Minua se kyllä nauratti ihan 25-vuotiaanakin. En kyllä tiedä, miten olisin reagoinut, jos leffa olisi ollut ensimmäinen kosketus Kummeliin ja tällä iällä."
"Vaikka siinä oli paljon vanhaa kunnon Kummeli-meininkiä, terävin kärki puuttui monista sketseistä ja kohtauksista. Se ei vaan lähtenyt lentoon se komiikkaa."
"Fyysisenä vertauskuvana tästä voisi ottaa sen, miten keski-ikäiset miesnäyttelijät ovat keränneet painoa vuosien varrella. Ikävä mennä henkilökohtaisuuksiin, mutta kyllähän Heikki Silvennoinen ja Mikko Kivinen aika tuhdissa kunnossa ovat. Heidän terveydestään vain olen huolestunut."
"Ehkä elokuva oli hätähuuto."
"Silvennoinen on tietysti ollut porukan pomo aina, ja varmasti lahjakkain koomikkokin, mutta aika selkeästi leffa oli Silvennoisen Pera Järvelän showÂ’ta, Timo Kahilainenkin oli ihan sivuosassa."
"Huomasi, että samoja hahmoja tuossa kierrätettiin. Silvennoisen hahmo oli selkeä Matti Näsä, Vihinen taas on vetänyt samaa roolia aina, tuollainen munanheiluttelija."
"Ja Hela oli taas kiltti kirjastontäti-tyyppi. Mutta Vihinen oli tosiaan ihan hauska tyyppi. Vaikka sillä on aina se sama rooli, pelkkä fysiikka ja valtava koko tekee hölmöilystä jotenkin sympaattista.
"Mitä mieltä olit vierailevista tähdistä, cameo-rooleista ja Andre Wickströmistä?"
"Ei ne ehkä hirveän mieleenpainuvia olleet, mutta on kai siinä oma hupinsa, kun voi bongailla tuttuja. Mitä itse pidit?"
"Se oli ihan hauskaa, kun oli muitakin julkkiksia siellä täällä, mutta ei ne ihan samalla tavalla saaneet huumoria hahmoihin."
"Se kiinnitti paikoin huomioni, että tämä oli pikkaisen ilkeämpi ja ronskimpi kuin aikaisemmat kummeli-elokuvat. "
"Ehkä se on tällainen Â’mies kun tulee tiettyyn ikäänÂ’ -vaiheinen elokuva. Siinä täytyy ottaa vähän kovemmat konstit mukaan."
"Ehkä maailma on sitten muuttunut sen verran. Ehkä Kummeli-yleisö, mitä se nyt on, yläasteporukkaa, on suorasukaisempaa kuin silloin kymmenen vuotta aikaisemmin."
"Edelleen haluaisin puuttua tuohon, että kohderyhmänä olisivat jotkut yläasteikäiset. Minä väitän, että kaikenikäiset suomalaiset tuota katsovat, minä myös. Yritätkö vähätellä meidän makuamme?"
"Muistelin vaan omia aikojani kymmenen vuoden takaa. Koulun pihalla oli hauska heitellä näitä kommentteja, kun opettajat ja muut eivät tajunneet mitään."
"Puhuit tästä maailman muutoksesta. Yhteiskunnallista terää ei mielestäni nyt ollut, vaikka skeitseissä sitä on silloin tällöin ollutkin."
"Nykypäivään ja oikeaan elämään liittyivät nämä gigantit ja muut tuotemerkit, mitkä olivat aika päälle liimatusti mukana."
"Kokonaisuutena elokuvasta oli silti vaikea olla pitämättä."
"Oli se sympaattista ja vilpitöntä. Tuskin tuo ketään saa pahalle mielelle."
"Rumia suomalaisia perusmiehiä ja perushuumoria..."
"Ja jollain tavalla älykästäkin, vaikea tuota on tehdä. Mitä antaisit?"
"Mihin tuota nyt voi vertailla...kyllä minä kolme tähteä antaisin."
"Tekisi mieli antaa neljä, mutta..."
"Voin minä sen verran tulla vastaan, että kolme ja puoli."
Ilkka Pernu
Tuomo Tamminen
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen