Mitä vittua?

Henki ja elämä -kirjafestivaalissa Tiiliskivi-palkinto ojennettiin Riikka Pelolle. Tiiliskiven raati koostuu Tampereen yliopiston kirjallisuuden opiskelijoista aivan kuten Koskenkorva-palkintoraatikin.

Tiiliskivi-raadin puheenjohtaja Tytti Rantanen, tuliko Tiiliskivi-palkinto Kossupalkinnon tilalle?
"Kyllä, mutta perimätieto ei ole välittynyt ainejärjestömme Teeman uusille toimijoille, miksi Kossupalkinto lopetettiin."

Miksi valitsitte viitisen vuotta sitten palkinnoksi juuri tiiliskiven?
"Meidän mielestä tiiliskivi edustaa kirjallisuuden painavuutta. Teos voi olla ohutkin, mutta siinä pitää olla punnittua sanottavaa. Palkinto on konkreettisesti tiiliskivi Finlaysonin seinästä, millä haluamme viestittää, että palkinnossa on paikallishenkeä ja tamperelaisuutta. Kyseessä ei ole tiili vaan tiiliskivi eli noin 30-40 senttiä pitkä ja 10 senttiä paksu lohkare. Sitä on pakko kannatella kaksin käsin."

Miten palkitut kirjailijat suhtautuvat tiiliskiveen kiertopalkintona?
"Kirjailijat ovat olleet ylpeitä. Vaikka en vähättele palkintoamme, olemme olleet yllättyneitä, kuinka otettuja kirjailijat ovat olleet. Palkintonahan ei saa rahaa. Olemme olleet tyytyväisiä, että Tiiliskivi on noteerattu myös mediassa."

Koskenkorva-raadin alkuperäinen jäsen Jari Lampén, mihin Kossupalkinto hävisi?
"Meitä oli koko ajan sama porukka, joka rupesi valmistumaan ja muuttamaan eri puolille maailmaa. Me ei huolehdittu tarpeeksi jälkikasvun kasvattamisesta. Tervehenkisyyden kanssa lopetuksella ei ollut mitään tekemistä. Ennemminkin voi miettiä, mitä sitä ihminen tekee ilmaisen viinan eteen? Perustaa kirjallisuuspalkinnon."

Mitä mieltä olet tilalle tulleesta Tiiliskivi-palkinnosta?
"En oikein tunne Tiiliskivi-palkintoa. Ilmeisesti se ei ole yhtä hyvin hoitanut julkisuutta. Toisaalta me tyhjennettiin pajatso Kossupalkinnollamme, kun revimme siitä viimeiseen asti huumoria. Palkitsimme hyviä kirjoja, mutta mukaan kuului myös railakasta vittuilua. Esimerkiksi Sarasvuo oli ehdolla Kossupalkinnon saajaksi, koska toivoimme estävämme hänen julkaisunsa."

Hertta-Mari Kaukonen