Afrikka opettaa

Taas me pahat länsimaalaiset. Himoitsemme kultaa, öljyä ja timantteja ja laitamme veren vuotamaan siellä, missä emme itse ole paikalla.

Veritimantti tempaa katsojan keskelle kaaosmaista Sierra Leonea, jossa kapinalliset ja hallituksen joukot taistelevat timanttikaivoksen hallinnasta aiheuttaen maahan sisäisen sekasorron.

Leonardo DiCaprio esittää eteläafrikkalaista palkkasoturia, Dannya, joka salakuljettaa timantteja yhdysvaltalaiselle riistoyritykselle korujen valmistukseen.

Hän kuulee, että paikallinen, perheensä kapinallisille menettänyt kalastaja, Solomon (Djimon Hounsou), on kätkenyt kapinallisilta löytämänsä suuren vaaleanpunaisen timantin ja ryhtyy etsimään tätä Afrikan tähteä hänen avullaan.

Jennifer Connelly näyttelee humaania journalistia, Maddya, joka on päättänyt parantaa maailman paljastamalla jenkkiyhtiön laittomat timanttikauppakytkökset.

Vaikka nimensä mukaisesti vastassa on verta, mässäilyn sijaan väkivalta näyttäytyy katsojalle epämiellyttävän luontevasti. Mielen on helppo suhteuttaa tappaminen kyseiseen ympäristöön, ja on luonnollista nähdä jotain sellaista, mitä näkee uutisistakin.

Pahuus, sen soveltaminen ja vastakkainasettelu näyttäytyy elokuvan jokaisessa roolissa. Hallituksen joukot, kapinalliset ja yhdysvaltalainen suuryhtiö edustavat pahuutta suuressa mittakaavassa. Pieninä siruina paha porautuu roolihenkilöihin ja heidän arvomaailmaansa. Elokuva yrittääkin osaltaan heikkoa tasapainoilua kuluneiden moraalikysymysten välillä: raha, rauha vai rakkaus? Valkoiset, mustat vai vaaleanpunaiset arvot?

Vaikka elokuva on sähäkkää toimintaa ja juonenkäänteitä, murtaa se edes joltain osin actionpätkän kliseitä. DiCaprio rikkoo prototyyppiä olemalla valkoinen Afrikassa, Connelly olemalla ajatteleva jenkki, eikä elokuva aiheestaan huolimatta tuo tarjottimella mustavalkoista oikeaa ja väärää. Valkoisen oikea on mustan väärä ja toisinpäin.

Elokuvassa kulkee kaksi timanttia: Solomonin kaapattu aarre on hänen sotilaiden kynsiin joutunut perheensä, Dannyn silmissä timantti välkkyy salkullisena rahaa. Prototyypit "perhekeskeinen musta" vastaan "rahanahne valkoinen" kuitenkin esitetään kiitettävän laimeasti tai korostamatta.

Pätkä on taas yksi uusi valistukseen pyrkivä raportti kammottavista tositapahtumista, jotka on kattavasti höystetty draamalla. Lisämaustetta tuo, jos ei nyt romantiikka, niin ainakin katseidenvaihto.

Veritimantti kuuluu elokuviin, joiden tarkoitus on herätellä nukkuvaa sukupolvea laittamaan seuraavaan nälkäpäiväkeräyslippaaseen edes yksi kolikko.

Tai ainakin elokuva saa valojen palatessa sujauttamaan talvirukkaset nopeasti omien timanttisormusten suojaksi.

Lopuksi elokuva vetoaa kuluttajaa hankkimaan timanttinsa konfliktialueiden ulkopuolelta. Entä jos jättäisi kokonaan hyllylle?

Afrikalla on tapana opettaa ja Veritimanttikin ainakin yritti.

* * *

Laura Happo

Veritimantti
(Blood Diamond). Ohjaus: Edward Zwick. Pääosissa: Leonardo DiCaprio, Jennifer Connelly, Djimon Hounsou. Kesto: 146 minuuttia. USA 2006. K-15.