Yliopistolain uudistus: Ei!

"Tämä tapahtuma syntyi yksittäisten yliopistolaisten omaehtoisesta, spontaanista, yhteenliittymisestä", Toimiva yliopisto -verkoston jäsen, opiskelija Jaakko Belt sanoi yliopistolaisten avoimessa kokoontumisessa 12. helmikuuta.

Toimivan yliopiston järjestämässä kokouksessa keskusteltiin uudesta yliopistolaista vilkkaasti melkein kolme tuntia Päätalon aulassa. Avoimessa tilaisuudessa alustajina oli opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Toimiva yliopisto perustettiin helmikuun alussa kritisoimaan tekeillä olevaa uutta yliopistolakia. Suurin osa puheenvuoroista vastustikin uutta lakia. Samanlaista liikehdintää on muissakin yliopistokaupungeissa kuten Helsingissä, Turussa ja Joensuussa. Tampereella paikalla oli parhaimmillaan yli 250 keskustelijaa.

Puheenvuorojen pitäjistä lain kannalla oli vain yliopiston tuleva rehtori Kaija Holli, joka yllättyi siitä, kuinka laajasti opiskelijat vastustavat uutta lakia.

"Olen aina luullut, että opiskelijat haluavat uudistaa ja ovat radikaaleja. Nyt lähden toiselle laitokselle ja mietin, että minäkö se olen radikaali, kun kaipaan uudistusta", Holli sanoi.

Holli sai kysymysryöpyn päälleen, mutta joutui lähtemään kesken keskustelun.


"Hyvät yliopistolaiset, hyvä me!", Tampereen yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja Sinikka Torkkola aloitti puheensa ja jatkoi "Meitä on kyllä kuultu, mutta ei tällä kuulemisella ole ollut hevon paskan vertaa merkitystä!"

Kokouksessa joukkohenki nousi keskustelujen edetessä. Yleisö taputti ja huusi kannustushuutoja puhujille.

Erityisen paljon vastustettiin lain kiireistä läpiviemistä. Torkkola toi esille, että laki saattaa myös olla perustuslain vastainen.

"On puhuttu, että uusi yliopistolaki on jo kirkossa kuulutettu, vaikka se pitäisi kuuluttaa eduskunnassa!", professori Mikko Lahtinen sanoi.

Keskustelun edetessä yliopistolaiset toivat esille pelkäävänsä lain tuovan liikaa valtaa yliopiston ulkopuolisille, kaupallistavan yliopistoa, heikentävän opetusta, musertavan pienet alat ja vievän tieteentekijöiltä itsenäisyyden.

"Jos nyt emme vaikuta, olemme sen kaikille tuleville opiskelijoille velkaa", Tamyn puheenjohtaja Kaisa Myllylä sanoi.


"Miksei yliopiston hallitukseen voisi ottaa yhteiskunnan ulkopuolisia: työttömiä, vankeja ja syrjäytyneitä? Niitä, jotka tietävät, mikä tässä yhteiskunnassa mättää", Lahtinen sanoi.

Keskustelu kääntyi loppua kohden siihen, miten lakia voi vastustaa. Ilmaan heiteltiin ajatus luentolakosta, yliopiston ruokalan valtaamisesta ja luennoista professoreiden kotona.

"Kieltäydyn opettamasta kursseilla, jotka maksavat Euroopan ulkopuolisille. Tulen julkaisemaan kaikki opetusmateriaalit avoimesti netissä. Jos kaikki opettajat sitoutuvat samaan, lain vaikutus on mikroskooppinen", yliassistentti Tere Vadén sanoi.

Tunteet kuumenivat entisestään.

"Kyllä yliopiston ulkopuolisia alettaisiin saada rekrytoitua, kun laitettaisiin lähi-siwoihin ilmoitustaululle ilmoituksia ja alareunaan Timo Lahden kännykkänumero", professori Juha Suoranta sanoi ja jatkoi "Yksi keino vastustaa on lähteä tuosta ovesta. Mä oon virkaan nimitetty professori. Mä voin kirjoittaa todistuksia, että te olette lukeneet Weberiä ja Marxia ja että te olette hyviä ihmisiä."

"Missä bileet? Missä helvetissä on jatkot?" Suoranta jatkoi vielä.

Osa jatkoi keskustelua Telakalla.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Juho Hakkarainen, kuva

Onko uudesta laista keskusteltu tarpeeksi?

H: Netissä on paljon virheellistä tietoa esimerkiks lukukausimaksuista. Yleiskokouksessakin jotkut luuli, että ne on tulossa myös suomalaisopiskelijoille.
J: Ootko varma, ettei oo tulevaisuudessa?
H: Opetus säilyy maksuttomana muille paitsi Euroopan talousalueen ulkopuolisille opiskelijoille, joille tulee lukukausimaksukokeilu.
J: Ei sekään oo hyvä.
H: Ei niin, mutta köyhät ulkomaalaiset pääsee mahdollisesti opiskelemaan stipendijärjestelmän avulla.
J: Mä en lähtis siihen luottamaan. Millä taataan sen systeemin läpinäkyvyys? Huonoa tässä laissa on myös se, että kolmikanta saattaa lähteä.
H: Ei se oo kovin iso vääryys. Osa hallinnon opiskelijapaikoista jää nykyäänkin täyttämättä, kun ketään ei kiinnosta hakea sinne.
J: Kannatatko sä tätä lakia?
H: En, siinä on huonoja puolia. Esimerkiks hallitukseen tulee puolet ulkopuolisia. Mutta harva tuntuu tietävän, että ei se tarkoita, että ne tulee elinkeinoelämästä.
J: Vaan mistäs?
H: Niiden pitää edustaa monipuolisesti yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden asiantuntemusta.
J: Niin. Mutta jatkossa valtiovalta ei oo enää kokonaisvastuussa yliopistojen rahoituksesta. Periaatteessa yliopisto voi siis mennä konkurssiin.
H: Toi kuulostaa tosi kaukaiselta. Sitä paitsi kyllä valtio jatkossakin rahoittaa toiminnan kokonaan, jos rahaa ei hankita muualta.
J: Tää kaupallistaminen johtaa siihen että tiedosta tehdään pelkästään myytävää tavaraa. Se tietää kuolemaa monille tieteenaloille. Uudessa luonnoksessa ei kuulemma edes lue, että tutkimustulosten on oltava vapaita.
H: Kyllä kriittisyys pitäis säilyttää.
J: Lain myötä virkamiehistä tehdään työntekijöitä, mikä saattaa vaikuttaa riippumattomuuteen ja tutkimuksen vapauteen.
H: Virkasuhteista luopuminen voi myös parantaa pätkätyöläisten asemaa. Työsuhteisten on mahdollista saada perusteeton määräaikaisuus vakituiseksi.
J: Mun mielestä tieteen riippumattomuuden periaate on tärkein. Kilpailun myötä yliopistot jakaantuu hyviin ja huonoihin sen mukaan, missä kauppa käy parhaiten.
H: Vai supistuukohan pienet yliopistot pois?
J: Tää laki runtataan läpi niin nopeella aikataululla, että moni yliopistolainen on kokenut jääneensä keskustelun ulkopuolelle. Lisäks tätä valmisteltiin silloin, kun taloudelliset näkymät oli paremmat.
H: Mitä sun mielestä pitäis tehdä?
J: Esimerkiks vuoden lisäaika olis paikallaan.

Juho Hakkarainen ja
Hertta-Mari Kaukonen

Pääargumentit uudistusta vastaan

- yliopiston ulkopuoliset saavat hallituksen paikoista enemmistön, joten yliopistoyhteisö ei päätä enää omasta tulevaisuudestaan
- koulutus kaupallistuu liikaa
- opiskelijat menettävät nykyisenkaltaisen edustuksensa päätöksenteossa
- säätiöyliopistoissa autonomia on kyseenalaista

Pääargimentit uudistuksen puolesta

- yliopistot saavuttavat taloudellisen autonomian
- yliopistot voivat hankkia helpommin ulkopuolista rahoitusta, mikä voi parantaa opetuksen ja tutkimuksen laatua
- yliopiston johtamisesta tulee strategisempaa
- lakiuudistus mahdollistaa säätiöyliopistot

Näin voit osallistua itse

- 19.2 mielenosoitus lakiesitystä vastaan. Kokoontuminen klo 12, kulkue Päätalolta Keskustorille lähtee liikkeelle klo 14. Samana päivänä bileet kello 21.30 alkaen ylioppilasteatterilla.
- Toimiva yliopisto järjestää 26.2 alkaen joka torstai kello 12 Päätalon aulassa kokoontumisen
- Juha Suorannan kurssi Kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden kriittiset perinteet I: julkinen sosiologia alkaa 20.3. Kurssilla käsitellään Toimivan yliopiston organisoitumista.
- toimivayliopisto@uta.fi -listalle pääsee mukaan Tamyn sivuilla olevan automaatin avulla
- verkoston nettisivuilla avoimen keskustelutilaisuuden puheet videoituina:
toimivayliopisto.wordpress.com