Alli Nokka

Demokratia koki iskun ja Alli makeat naurut kun uusi edustajisto kokoontui helmikuun alussa.

Hupia tarjosivat puheenjohtajan toistuva tapa kysyä, onko esityksillä kannatusta, vaikka kankaalle on samanaikaisesti suurella heijastettuna kannattajan nimi, Tamyn ensimmäinen lontoonkielinen ponsi, ja vihreän listan edustajan linjaus, että jos iltakouluissa on jotain sanottu, sitä ei saa edustajistossa enää toistaa. Huolta sen sijaan herätti kiire, jolla asioita käsiteltiin.

Kun päätettävänä on niin tärkeä asia kuin ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2010, ei asian käsittelyä ja siitä syntyvää keskustelua tule tukahduttaa tilojen sulkeutumisen takia. On vaikea kuvitella, etteivätkö edustajiston puheenjohtaja tai ylioppilaskunnan pääsihteeri osanneet ennustaa kokouksen kestävän reilusti yli kahdeksaan. Tämä ei ollut ainoa kokous, jossa päätöksiä on hätiköity. Kyseessä on ennemmin sääntö kuin poikkeus.

Miksi edustajiston kokouksia järjestetään yliopistolla, jos aikaongelmaa ei pystytä siellä ratkaisemaan? Tamyn hallinnoiman Attilan ullakon ongelmana taas on neljältä lukkiutuva alaovi, mutta siellä saa sentään olla niin pitkään, kun on tarvetta. Luulisi tämän rakenteelisen ongelman olevan osaavan puheenjohtajiston ratkottavissa.

Alli Nokka
kiukuttelee edustajiston kulisseissa