Yliopiston talous kuralla: Tampereella ei sanota irti

Oulun yliopisto aloitti yt-neuvottelut helmikuun puolivälissä. Henkilöstöä pyritään vähentämään kaikkien yksiköiden hallinnosta ja tukitehtävistä. Lisäksi päällekkäisyyksiä karsitaan Oulun ja Kajaanin opettajankoulutuksessa sekä Oulun ja Kajaanin tietojenkäsittelytieteissä. Myös kielikeskuksen toiminnot ovat liipaisimella. Neuvottelut koskevat kaikkiaan 1600:aa työntekijää, mutta muiden yksiköiden opetus- ja tutkimushenkilökunta välttyy irtisanomisuhalta.

Alustavan arvion mukaan Oulun yliopiston vähennystarve on 180 henkilötyövuotta, mikä merkitsee noin kuuden miljoonan euron kustannussäästöjä vuodessa. Vähennykset tehdään eläkejärjestelyin, pätkätyösuhteiden päättymisten avulla, tehtäväsiirroin, ulkoistamalla sekä mahdollisilla irtisanomisilla. Oulun yliopiston rahoitus on 8-9 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä johtuu uuden rahoitusmallin mukaisesta valtion perusrahoituksen supistumisesta ja menojen noususta.

Ristiriitaista on, että yliopistolakia säädettäessä henkilöstöjärjestöille vakuuteltiin, että uusi laki ei tule vaikuttamaan henkilöstön asemaan.

Tampereen yliopistossa taloustilanne ei ole uuden lain ja rahoitusmallin myötä juurikaan Oulua valoisampi. Viime vuoden tuloksen arvioidaan olevan noin 3,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämän vuoden palkankorotukset ovat yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa viime vuoteen verrattuna. Tästä seuraa, että alijäämä ja palkankorotukset ovat yhteensä noin 8,3 miljoonaa. Samalla lisätuloja on tullut vain noin 1,4 miljoonaa. Yliopistossa onkin tänä vuonna 6,9 miljoonaa euroa vähemmän rahaa, kuin mitä on laskettu tarvittavan.

Juopa on syntynyt siitä, että valtion perusrahoitus on vähentynyt suhteessa kasvaneisiin kuluihin. Esimerkiksi uuden palkkausjärjestelmän aiheuttamat miljoonien palkankorotukset on pakko maksaa, vaikka niihin ei ole ohjattu valtiolta rahaa.

"Minulla ei ole tiedossa, että irtisanomisia olisi tulossa Tampereen yliopistossa. Itse en usko, että niitä myöskään tulee. Mutta meillä on aika paljon määräaikaista henkilökuntaa, jota jää nyt pois. Eläköitymisen takia vapautuvia työtehtäviä ei voi myöskään nyt pysyvästi täyttää", Tampereen yliopiston talousosaston osastopäällikkö Päivi Mäntysaari sanoo.

Mäntysaaren lisäksi myös Tampereen yliopiston rehtori Kaija Hollin mukaan irtisanomisia ei tarvitse pelätä, sillä Holli lupasi tammikuussa Aviisin haastattelussa, ettei irtisanomisiin turvauduta eikä laitoksia lopeteta.

Tänä vuonna yliopiston talousarvio pitää ensimmäistä kertaa tehdä liikekirjanpitona eli samalla tavalla kuin yrityksissä. Yliopiston tulos ei voi olla kovin paljon miinuksella, koska konkurssikin on mahdollinen. Tulos hinataan vaikka väkisin lähelle nollaa.

Yliopistolla onkin käynnissä talouden sopeuttamiskuuri. Käytännössä sopeuttaminen tarkoittaa sitä, että kukin yksikkö yrittää kuluttaa nelisen prosenttia vähemmän kuin arvioi tarvitsevansa. Säästöjä tehdään esimerkiksi vähentämällä tuntiopetusta. Myöskään yliopistojen väliseen verkko-opetukseen ei ole osoitettu enää korvamerkittyä rahaa, joten jopa halvaksi mielletty verkko-opetus uhkaa vähentyä.

"Säästösumma on monelle laitokselle merkittävä, koska budjetti on ollut tiukka entuudestaan", Mäntysaari sanoo.

Joissakin yksiköissä alkuperäisiä säästösummia oli mahdoton toteuttaa, joten ne ovat käyneet uusia neuvotteluja yliopiston johdon kanssa. Esimerkiksi kielikeskus, hallintokeskus ja pienet laitokset ovat erityisen tiukoilla uudessa taloustilanteessa. Ainakin kielikeskuksen kanssa on järjestetty uusi talousneuvottelu. Tamyn toimintasuunnitelmaan on kirjattu, että ylioppilaskunta seuraa kielikeskuksen tilannetta ja yrittää ajaa sen aseman parantamista, jotta opetusta ei tarvitse vähentää.

"Monella laitoksella tuntiopetus voidaan joutua lopettamaan kokonaan ja turvautumaan muutenkin äärimmäisiin säästöihin. Opetusta on jo nyt jo niin vähän, että opettaja-opiskelijasuhde on älyttömän heikoissa kantimissa. Huolena on, että säästöt kohdistuvat niihin, joilla on jo valmiiksi heikoin asema, kuten pätkätyöläisiin ja tuntiopettajiin", Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri Johanna Roihuvuo sanoo.

Yliopistolla rahojen pyörittäminen on ainakin uuden lain alkuvaiheessa muuttunut yllättävän monimutkaiseksi. Useimmilla yksiköillä on edes pieniä säästöjä edellisiltä vuosilta, mutta kunkin yksikön kertyneet säästöt siirtyivät yliopiston pääomaan, kun yliopisto irtosi valtiosta. Nyt laitokset saavat käyttää vain 20 prosenttia kerralla omia säästöjään paikatakseen rahapulaansa. Syynä säästöjen jemmaamiseen tiukassa taloustilanteessa on se, että yliopiston tulos olisi liian alijäämäinen, jos säästöjä käytettäisiin mittavammin yhden vuoden aikana.

Hertta-Mari Kaukonen, teksti
Jukka Pelotkoski, kuva