Asioiden oikea laita

Uusi yliopistolaki on astunut voimaan. Viime viikot ovat kantaneet monenkirjavia uutisia yliopistomaailmasta. Henkilökunnan epäselvä työehtoasema, huonot talousnäkymät ja taloudellisten resurssien niukkuus heijastuvat yksiköiden toimintaan. Yliopistot ovat säästökuurilla eikä Tampereen yliopisto ole poikkeus. Millaiseksi muodostuvat vapaan tiedon ja vapaan tieteen ihanteet markkinavetoisessa yliopistossa?

Kritisoidessaan opetusministeriötä keskusjohtoisuudesta, sanelupolitiikasta, jo lähes valmiiksi päätettyjen asioiden tuomisesta "valmisteluun" ja lyhyistä kommenttikierroksista, yliopiston johto on tullut kuvanneeksi omat toimintatapansa. Vanhasmainen ajattelumalli, ettei keskeneräisistä asioista tule keskustella, on absurdi, erityisesti yliopiston hallintomallina. Yliopiston autonomia on ennen kaikkea sisäistä autonomiaa. Hyvä johtaja pystyy perustelemaan myös vaikeat päätökset.

Kielikeskuksen tilanne on osuva esimerkki huonosta hallinnosta. Vuosina 2007-2009 kansallisesti opetuksen arvioinnissa laatuyksiköksi nimetty Kielikeskus ei vuonna 2010 enää nautikaan toimivan johdon luottamusta. Rahoitusta ollaan leikattu merkittävästi ilman strategista suunnitelmaa tai edes ennakkokäsitystä siitä, mihin tilanne tulevaisuudessa johtaa. Kielikeskus on yksi yliopiston yksiköistä, joka johdonmukaisemmin palvelee opiskelijan tarpeita. On vaikea edes kokeilumielessä hahmottaa kansainvälistä yliopistoa, joka ei panosta opiskelijoidensa kielitaitoon.

Kuvaavaa on myös tapa, jolla yliopistomme lähti mukaan lukukausimaksukokeiluun. Asia valmisteltiin virkamiestyönä opetusministeriön painostuksesta keskustelematta edes niiden yksiköiden kanssa, joiden ohjelmia maksullisuusasetukseen kaavailtiin mukaan. Kokeilun ehtona on stipendijärjestelmä, josta yliopistomme antoi joulukuussa luonnoksen ministeriöön ilman laajapohtaista valmistelua. Kuten maan tapaan kuuluu, asiasta ei ole tehty maksuhalukkuuskyselyä nykyisten opiskelijoiden parissa, ei ole kartoitettu markkinoita "lanseerattavalle tuotteelle" eivätkä edes tuotto-odotukset perustu nykytilaan. Päätöksen siunasi rehtori.

Olen pitkään ikävöinyt Ranskasta kahta asiaa: lähileipomoa, josta saa mihin aikaan vaan päivästä tuoretta patonkia säädeltyyn hintaan ja vapaata yhteiskunnallista keskustelua, jossa juuri keskeneräisistä asioista tuleekin keskustella.

Katri Suhonen
Tamyn kv-sihteeri