Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Kirja 2.0

Sähkökirjat valtaavat markkinoita Kindle etunenässä. Lukemisen tulevaisuus on silkkaa sähköä, mutta paperi porskuttaa edelleen.

”Pidin Kindlestä niin paljon, että koekäytössä olleen laitteen palauttaminen surettaa”, miettii Oskari Rantala.
”Pidin Kindlestä niin paljon, että koekäytössä olleen laitteen palauttaminen surettaa”, miettii Oskari Rantala.

Viime vuoden joulupäivä oli tärkeä rajapyykki kirjabisneksen historiassa. Silloin Amazon.comista tilattiin ensimmäistä kertaa enemmän sähköisiä kuin paperisia kirjoja.

Poikkeuksellisen myyntipiikin aiheuttivat pukinkontista löytyneet sähkökirjanlukulaitteet, joita kuluttajat sattuivat testaamaan samaan aikaan. Tapaus kuitenkin osoitti, ettei sähkökirjoilla käydä enää vain nörttien nappikauppaa.


Sähkökirja tai e-kirja on kirjan tekstin sisältävä tiedosto. Niitä luetaan tietokoneen ruudulta, joltain mobiililaitteelta tai erityisesti niitä varten suunnitelluilta sähkökirjanlukijoilta.

Suomalaiset ovat ahkeria lukijoita ja nopeita uuden tekniikan omaksujia. Tänne sähkökirjat saati niiden lukulaitteet eivät kuitenkaan ole kunnolla rantautuneet.

Sähköisiä tietokirjoja kauppaavan Ellibsin toimitusjohtaja Jarmo Heikkilän mukaan syitä on useita.

"Lukijamäärät ovat kasvaneet Suomessakin. Uskon, että ihmiset lukisivat sähkökirjoja enemmän, jos suomenkielinen kirjatarjonta olisi laajempaa", Heikkilä kertoo.

Valikoimaa rajoittavat hänen mukaansa tekijänoikeusongelmat. Kustantajat ovat mukana kehittämässä sähkökirjamarkkinoita, mutta kirjailijat eivät ole päässeet tyydyttäviin sopimuksiin kustantajiensa kanssa.

"Lukulaitteiden heikko saatavuus Suomessa on toinen ongelma. Maahantuontia ei ole, ja niitä kysytään meiltäkin paljon."

Ruotsissa sähköiset romaanitkin menevät hyvin kaupaksi, mutta Suomessa ei e-muodossa ole julkaistu juuri muuta kuin tietokirjoja.

Kauhistelulle kirjan kuolemasta Heikkilä naurahtaa.

"Eivät kirjat mihinkään ole häviämässä, mutta käyttötieto siirtyy varmasti yhä enemmän lukulaitteisiin. Ei sille mitään voi, ja tenttikirjatkin kulkisivat varmasti helpommin mukana sähköisessä muodossa", hän sanoo.


Lukulaitteet hyödyntävät paperin optisia ominaisuuksia matkivaa e-paperiteknologiaa. Lukeminen ei rasita silmiä samalla tavalla kuin tietokoneen näytön tuijottaminen, eikä laite kuluta virtaa näyttäessään tekstiä tai kuvia. Sähköä kuluu vain silloin, kun sivua käännetään ja mustat pisteet järjestyvät ruudulle uudestaan.

Vaikka näyttötekniikka on toimivaa, sähkökirjan käyttäjä kohtaa muita vastuksia. Eri lukulaitteissa toimivat eri tiedostotyypit, joten e-kirjakaupan hyllyltä on osattava poimia ostoskoriin oikeassa formaatissa oleva teos.

Syynä ovat tiedostojen kopioimisen ja tulostamisen estävät DRM-suojaukset. Amazonin kehittämä lukulaite Kindle ei lue muiden e-kirjakauppojen tarjoamia tiedostoja, eivätkä muut lukijat osaa tulkita Amazonin kirjoja. Toistaiseksi Kindle johtaa markkinoita, mutta kukaan ei tiedä, kumpi osapuoli formaattisodan lopulta voittaa.

DRM-suojaukset myös estävät sähköisen kirjan käyttämisen muissa laitteissa kuin niissä, joille se on hankittu. Perinteisen kirjan voi lainata tuttavalle, mutta kopiosuojatun e-kirjan kanssa se ei onnistu. Sähkökirjaa ostaja ei varsinaisesti ostakaan tuotetta, vaan pelkän käyttöoikeuden siihen.

Käyttöoikeuden voi pahimmassa tapauksessa myös menettää. Kun Amazon joutui tekijänoikeussotkujen takia poistamaan järjestelmistään George Orwellin teoksen Nineteen Eighty-Four, se katosi myös tuhansien kirjan ostaneiden Kindleiltä. Yhtiö pyysi anteeksi ja lupasi muuttaa järjestelmäänsä, mutta kuluttajien uskoa sähkökirjoihin jupakka tuskin lisäsi.


Jyväskylän yliopiston digitaalisen kulttuurin professori Raine Koskimaa huomauttaa, että sähkökirjakeskustelu jää monesti pyörimään lukulaitteiden ympärille. Hän toppuuttelee liiallista laiteinnostusta.

"Uskon, että erillinen kirjanlukulaite on välivaiheen ilmiö. Jos ihmisillä on jo kännykkä, kannettava tietokone ja mp3-soitin, niin jossain vaiheessa laitearsenaalin raja tulee vastaan", Koskimaa pohtii.

"Tulevaisuudessa luemme entistä helpommin mukana kulkevilla laitteilla, joissa on täydet tietokoneen ominaisuudet. Siinä mielessä Applen iPad on askel oikeaan suuntaan."

Pelkät laitteet eivät Koskimaan mukaan myöskään yksin riitä.

"Tarvitaan sähkökirjoja jakava palvelu, joka Suomesta vielä puuttuu. Uskon, että sellainen käynnistyy parin vuoden sisällä", hän ennustaa.

Lupaavana tulevaisuuden innovaationa Koskimaa mainitsee älypaperin — tavallisen kuiduista valmistetun paperin, jonka pintaan on paperin sisälle kätkeytyvän näyttötekniikan avulla mahdollista muodostaa sisältöä.

Koskimaa oli 1990-luvun lopulla mukana tutkimushankkeessa, joka kartoitti kymmenen vuoden säteellä odotettavissa olevia kirjan olomuodon muutoksia.

"Ennustukset olivat varovaisia, ja ne ovat toteutuneet aika hyvin", professori arvioi.

"Painettu kirja on pysynyt kuvioissa mukana. Maltillista sähkökirjaan siirtymistä on, mutta ei mitään vallankumousta."

Toisaalta suuri digitaalinen murros on Koskimaan mukaan lukemisessa jo tapahtunut.

"Luemme tekstiä paljon näytöltä ja jaamme sitä verkon kautta. Sähköinen lukeminen on ollut arkipäivää jo kymmenen vuotta, ja se lisääntyy varmasti."




Oskari Rantala, teksi
Seppo Honkanen, kuva



Jäähyväiset paperille

Rakastan Iain M. Banksin Kulttuuri-tieteiskirjasarjaa. Kaikkia skottikirjailijan ajattelevien koneiden ja tulevaisuuden ihmisten anarkistis-utooppista avaruussivilisaatiota käsitteleviä kirjoja ei kuitenkaan ole suomennettu, joten suunnistan tietokoneelle ja Amazoniin.

Etsin Excession-romaanin sähkökirjaversion, maksan tilauksen ja lataan teoksen tietokoneelleni. Siirrän muutaman sadan kilotavun kokoisen tiedoston USB-kaapelilla Kindle-sähkökirjanlukulaitteeseen.

Periaatteessa Kindlen idea on, että kirjat siirtyisivät suoraan laitteeseen langattoman verkon kautta, eikä kuluttajan tarvitsisi vaivata sillä itseään. Suomessa Amazonin verkko ei kuitenkaan vielä toimi - toisin kuin suuressa osassa muuta maailmaa. Kindle-kirjat siirtyvät langattomasti jopa Haitissa.

Käynnistän Kindlen, valitsen oikean kirjan valikosta ja alan lukea.

Tiedän, että sähkökirjanlukijoiden näyttötekniikka on lähempänä paperia kuin tietokoneen monitoria, eikä sen pitäisi rasittaa silmiä. Aluksi näyttöruudulla vilistäviin sanoihin on kuitenkin vaikea keskittyä.

Lukeminen alkaa sujua paremmin, kun vaihdan fontin yhden pykälän suuremmaksi. Toisella sivulla vastaan tulee sana "incandescence", jota en äkkiseltään tunnista, joten naputtelen osoittimen sen kohdalle. Ruudun alalaitaan ilmestyy englanninkielinen sanakirjamääritelmä.

Käyttämäni Kindle on normaalimallia isokokoisempi Kindle DX, mutta sekään ei paina kolmesataasivuista peruskirjaa enempää. Lyijykynän paksuisesta levystä ei tosin saa yhtä tukevaa otetta.


Kokeilin myös puolet pienempää ja paljon kevyempää Bebook-laitetta, mutta se tuntui liiankin heppoiselta. Kindleen verrattuna sivun kääntäminen oli tuskastuttavan hidasta. Keskenään yhteensopimattomien tiedostoformaattien ja laitteiden viidakossa suunnistavalle kuluttajalle Kindle on kätevämpi myös siksi, että Amazon on tehnyt sähköisten kirjojen kaupasta ylivertaisen helppoa.

Muut alustat vaativat kirjojen käyttöoikeuksia manageroivan tietokoneohjelman asentamista, mikä ei Linux-käyttöjärjestelmälläni ole edes mahdollista. Toisaalta muilla kuin Kindle-käyttäjillä on enemmän mahdollisuuksia valita juuri itselleen sopiva lukulaite ja asioida useammissa sähkökirjakaupoissa. Suomenkielisen aineiston ilmestymistä Amazoniin on myös luultavasti turha odotella.

Koekäytön perusteella sähkökirja on yllättävän käyttökelpoinen laite. Normaalikirjan rajoitteita, kuten pakollista fonttikokoa, ei tule ajatelleeksikaan ennen kuin niistä vapautumisen on kerran kokenut. Sähkökirjojen jälkeen liian pienitekstiset kirjat ovat alkaneet ärsyttää.

Erityisesti syöminen on sähkökirjojen kanssa mukavampaa. Paperinen opus on viritettävä oikeasta kohdasta auki leipälautasella tai muilla painoilla, mutta sähköinen kirja ei koskaan lävähdä kiinni kesken lauseen. Ketsuppiroiskeetkin irtoavat muovipinnalta helpommin.



Laitteita:

Amazon Kindle: ainoa laite, joka lukee Amazonista ostettuja e-kirjoja. Lukee myös pdf-tiedostoja, lisäksi sähköpostityökalu muiden dokumenttien (mm. html, doc, rtf) konvertointiin. Amazon.com
Bebook: edullinen laite, lukee useita tiedostomuotoja. Kosketusnäytöllä varustettu malli tulossa markkinoille. Mybebook.com
Cybook: pienikokoinen eurooppalainen lukulaite, lukee useita tiedostomuotoja. Bookeen.com
Adobe Digital Editions: e-kirjojen lukuohjelma tietokoneelle. Adobe.com



Sähköistä luettavaa

Amazon.com: kirjoja ja lehtiä Kindleen
Fictionwise.com: Barnes&Noble -kirjakaupan ylläpitämä sähkökirjakauppa myy kirjoja useisiin eri lukulaitteisiin.
Gutenberg.org: klassikoita ilmaiseksi
Feedbooks.com: klassikoita ja muuta tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta ilmaiseksi



Lisätietoa:

Wiki.mobileread.com: Laaja wiki-aineisto sähkökirjoista
Sahkokirja.fi: Suomenkielistä sähkökirjatietoa

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (5)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Marko Ulvila (23.02.10, kello 10:55)

    Hyvä juttu ajankohtaisesta aiheesta.

    Vinkkaisimpa vain, että Into-kustannus on laittanut mainit pamflettinsa DRM-vapaaseen ja avoimen standardin epub-muotoon myyntiin. Toivottavasti tällainen kuluttajan vapautta kunnioittava e-kustantaminen yleistyy laajemminkin.

    Amazonin Kindle edustaa feodaalista konseptia.

  2. Oskari (23.02.10, kello 15:53)

    Kiitokset vinkistä!

    Täydennetään vielä, että suomalaisia e-kirjoja myy jutussa mainitun Ellibsin ja Into-kustannuksen lisäksi myös pienkustantamo Myllylahti. Näiden lisäksi löysin Tuomas Vimman Gourmet-romaanin e-kirjaversion ainakin Adlibris-verkkokaupan hyllyltä. Tämä tuntui olevan suurempien kustantamojen ensimmäinen pelinavaus sähkökirjojen suuntaan.

    Amazonin pyrkimys saada kaikki kuluttajat asioimaan ainoastaan omassa verkkokaupassaan on kieltämättä ikävä. Toisaalta Kindle oli oikein helppokäyttöinen laite, ja esimerkiksi Into-kustannuksen myymiä sähkökirjojakin voi lukea sillä pdf-muodossa (Into myy kirjojaan .epub:n lisäksi käsittääkseni myös siinä formaatissa).

    Ja jos on valmis kikkailemaan vielä vähän enemmän, niin epub-tiedostot voi konvertoida Kindlenkin ymmärtämiksi .mobi-tiedostoiksi netistä löytyvällä Calibre-ohjelmalla.

    Oma teesini (josta jutussa ei ollut enää tilaa pauhata) olisi, että DRM-vapaus hyödyttäisi kaikkia kuluttajia lukulaitteesta riippumatta, ja voisi hyvinkin tuoda kirjakauppoihin lisää asiakkaita.

    Toivon mukaan sähkökirjabisneksessä otetaan jossain vaiheessa opiksi internetin musiikkikaupan kokemuksista. Kopiosuojattuja musiikkitiedostojahan eivät lopulta halunneet ostaa kovinkaan monet.

    Oskari

  3. ekirjoissa tulevaisuus (28.05.10, kello 3:06)

    Suomessakin alkaa varmaan kohta ekirjat yleistyä. Uusi verkkokauppa on avattu (www.elibris.fi) joka myy Sonyn, Bebookin ja Bokeenin lukulaitteita ja suomalaisia ekirjoja. Valikoiman kasvaessa varmaan ekirjatkin yleistyvät. Tähän mennessä on ongelmana ollut sekä ekirjojen että lukulaitteiden saatavuus Suomessa. Sanoma- ja aikakausilehdetkin olisi kiva saada lukulaitteeseen. Se on varmaan vaan ajan kysymys milloin niitä saa.

  4. Panu (09.11.10, kello 21:00)

    Kiitos monipuolisesta artikkelista. Lisää tietoa e-kirjasta löytyy myös sivustolta www.sahkoinenkirja.fi. Seuraamme myös aktiivisesti e-kirjan "maihinnousua Suomeen" Proosaa ja protokollia -bloigissamme osoitteessa sahkoinenkirja.wordpress.... Tervetuloa mukaan kommentoimaan!

  5. Nico (01.04.13, kello 15:53)

    E-kirjoja myy nykyään myös www.kirjoja.fi/

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto