![]() |
|
![]() |
Teatteri Siperian uutuusnäytelmä Pää edellä esitetään uimahallissa, mutta ei suinkaan altaan pohjalla, vaan altaan reunojen tasolle rakennetulla lavalla. Teatterikokemus on siis melko samanlainen kuin perusteatterissa istuessa, paitsi kaakeliset penkkirivit ovat ohuesta pehmusteesta huolimatta kovat ja akustiikka ei ole paras mahdollinen.
Teatteri Siperia on tunnettu kolmekymppisten sukupolvikokemusten tulkkina, mutta Pää edellä -näytelmässä teatteriporukka ottaa käsittelyynsä teinien hädän. Tulos ei ole pelkästään onnistunut.
"Luvassa on pistävää huumoria, vaivaannuttavia hetkiä, reilusti musiikkia, kyseenalaisia suorituksia ja suomalaiskansallista tekemisen meininkiä", teatteri luonnehtii itse suoritustaan nettisivuillaan - ja on täysin oikeassa.
Pää edellä on välillä hervottomankin hauska. Varsinkin musiikkikohtaukset ovat vaikuttavia. Pahoinvoinnista, vauvojen potkimisesta, opettajan seksielämästä ja jopa ammuskelusta huumorin tekeminen on varsin uskalias veto, ja rankkakin huumori toimii. Teatteri Siperia on tarttunut ajankohtaiseen aiheeseen ja käsittelee sitä trendikkäin keinoin, kuten keksimällä omia lennokkaita tv-visailuja ja tähtikilpailuja sekä käyttämällä videoklippejä.
Mutta vaivaannuttavia hetkiä ja kyseenalaisia suorituksia on tasaisin väliajoin ja monet niistä vaikuttavat tahattomilta: ei se vaan ihan oikeasti naurata tai liikauta kun keksitään hassun hauskoja nimityksiä kiusattaville lapsille ja paukutellaan tekopieruja päälle.
Kokonaisuutena esitys on viihdyttävä, mutta vain harva kohtaus koskettaa aidosti. Ammattilaisten näyttelijäsuoritukset ovat tasaisen hyviä, mutta mikään niistä ei nouse toisten yli.
On itsessään arvokasta, että nuorten pahoinvointia käsittelevään näytelmään on otettu mukaan lahjakkaita nuoria. Lukioikäisten nuorten ääni ei tahdo kuitenkaan riittää särkymättä akustisesti vaikeassa uimahallissa, koska heille on annettu paljon kohtauksia, joissa pitää karjua.
Puuroutunut ääni häiritsee muuten onnistuneita näyttelijäsuorituksia, mutta laulukohtauksissa nuoret loistavat säröittä. Vaativin ja koskettavin rooli on annettu lukioikäisille Martta Kallionpäälle ja Ella Tarmolle, jotka esittävät vuoroesityksissä 16-vuotiasta Ainoa, joka juuri ja juuri suojaiän ylitettyään ajautuu tuhoisaan suhteeseen keski-ikäisen miehen kanssa. Ainon tarina pelastaa esityksestä paljon.
Hertta-Mari Kaukonen
Pyynikin uimahallissa
Käsikirjoitus: työryhmä
Ohjaus: Anna-Elina Lyytikäinen
Lavalla: 60 nuorta, Siperian näyttelijät,
vierailijanäyttelijöitä ja nelihenkinen livebändi.
Esityksiä 17.4 asti
10e/20e
***½
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Läski-Antti (19.02.10, kello 15:18)
Joukkokiusaamisen julmuuden helppous ja mukaansatempaava huuma vei mukanaan kiusattujen käpertyessä epätoivoisina itseensä. Minusta se oli suorastaan hurmiollista ja samaan aikaan kamalaa! Luulisi tällaisen kiusaamiskohtauksen liikuttavan jokaista. Saa nähdä koko tilanteen kaikki eri näkökulmat yhtä aikaa ulkopuolelta. Todella koskettava tilanne.
satu-nainen (11.03.10, kello 13:50)
Minäkin näin tämän kyseisen esityksen ja jälkeen päin ahdistavalta tuntunut kiusaamiskohtaus oikeastaan toimi. Kohtausta tulikin kritisoida ja saamalla näin myötätunto kiiusattuihin
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen