|
Viidennes Suomen televisiokääntäjistä on jäämässä työttömäksi. Yhä useammin audiovisuaalisessa mediassa käytetään englanninkielisiä alkuperäistekstejä ja nämä käännetään suomeksi. Pahimmissa tapauksissa käännös tehdään vielä toisen käännöksen jälkeen, jolloin sitä kutsutaan kakkoskäännökseksi. Siis ensin esimerkiksi englannista ruotsiksi ja sitten ruotsista suomeksi.
Kuten otsikossakin viittaan, on vaarana, että “What are you doing in my closet?" -lause käännetään yhä useammin "Mitä teet vessassani?", vaikka closet tässä tapauksessa ei tarkoita water-closetia eli wc:tä vaan kaappia.
AV-kääntäjät hakevat muun muassa nettiadressilla muutosta epäoikeudenmukaiseen palkkaukseen ja työolosuhteisiin. Osa AV-kääntäjistä onkin järjestäytynyt ja kohtalaisen kohtelun piirissä, mutta erityisesti ulkomailta tulleiden alan yritysten suhtautuminen on aivan toisenlainen kääntäjiä kohtaan. Esimerkiksi Nelosen käännökset juuri voittanut yritys on Suomessa toimivista alan yrityksistä taloudellisesti menestyvin, mutta maksaa kääntäjille huonoiten. Kääntäjille ei ole onnistuttu neuvottelemaan työehtosopimusta.
Miksi AV-kääntäjien työllä on sitten merkitystä meille kaikille? Kyseessä on toki toimeentulo työnsä tekijälle, mutta myös oman äidinkielemme oppiminen ja kielenhuolto. Lukutaitotutkimuksissa ei käännöstekstiä useinkaan huomioida kovin vakavasti, vaikka keskimäärin suomalainen nuori lukee televisiosta tekstitettynä tarinoita noin kahdenkymmenen kirjan verran vuodessa. Ei ole yhdentekevää kuinka laadukasta ja oikein kirjoitettua sekä kielellisesti rikasta tämä teksti on. Vai kuinka monen nuoren tiedät lukevan noin kaksi kirjaa kuukaudessa?
Ollaan siis aktiivisesti yhteydessä niin televisiokanaviemme ohjelmien tuottajiin kuin myös elokuvapuolen vaikuttajiin. Vaaditaan kääntäjiltä laadukkaita tekstejä ja työn tekijöille oikeudenmukaista kohtelua.
Miska Paulorinne
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Majsteri Rantaluola (19.02.10, kello 20:47)
Symppaan teidän ahdinkoanne, mutta olisiko mahdollista, että tilanteessanne on omaakin vikaanne? En usko, että työnantajalla on niin vähän järkeä, että hän antaa kääntää en > ru > su -linjalla, kun voi kääntää myös suoraan en > su. Kakkoskielen käyttö perustuu tai sen pitäisi perustua vain siihen, että jompikumpi kielistä on niin harvinainen, että sen taitajien puutteessa käytetään jonkun linkittävän kielen apua (esim. kiina > sa > su). Mainitsemasi kielet ovat niin überyleisiä.... Toinen juttu: jos olet tai kaverisi ovat AV-kääntäjiä, niin luulisi, että on nimenomaan helppoa tietää, missä losetissa missä losettilinnassa se kana ku*ee. AV-aineisto kertoo tai sen pitäisi kertoa, mikä on konteksti, aivan kirjaimellisesti: tässä näyttää tällaiselta ja samalla kuuluu tämä repliikki. Jos teille ei taas näytetä kyseistä audiovisuaalista aineistoa, teette todella työtä sweatshopissa, ja suosittelisin asian viemistä Animalian ratkaistavaksi tai ainakin videokuvattavaksi (anteeksi sarkasmi dv).
Kuinkahan paljon lehtiteksteissä olisi nykyistäkin enemmän virheitä, ellei niitä oikoluettaisi. Tai markkinointiesitteissä. AV-käännökset lienevät ainoa julkaistava tekstilaji, joka systemaattisesti jätetään oikolukematta. Tiedämme kaikki, jotka olemme omia tekstejämme lukeneet läpi heti kirjoittamisen jälkeen, että virheitä jää silti.
Tuotantoketju on vain kiristetty niin äärimmilleen, että aina ei edes itse kääntäjä lue käännöstään, vaan joutuu tarttumaan saman tien seuraavaan.
Virheiden yleisyys ei ole kenenkään muun vika kuin käännöstoimistoiden, jotka virheelliset käännökset päästävät läpi asiakkailleen. Käännöstoimistot myyvät tavaran kanavalle tai levyjulkaisijalle. Nämä ovat viime kädessä vastuussa loppukäyttäjille siitä, onko tuote sitä mitä luvataan. Totta kai kulissien takana kääntäjät saavat iltamyöhään raivostuneita soittoja, jossa uhataan töiden loppuvan, jos virheitä vielä tulee. Tällaiset pistokokeet eivät kuitenkaan paranna asiakkaan elokuvanautintoa mitenkään, sillä kääntäjän vuorokaudessa on yhä 24 h, eikä töiden määrä kuitenkaan vähene (ja koska uhkaus on päällä, kaikki työ on otettava vastaan, koska koskaan et tiedä, milloin kyseessä on viimeinen nakki). Niin kauan kuin asiakas ei valita, yhtiöille on ihan sama. Eivät ne sitä tekstitystä lue vaan myyvät! Nurina käännöskukkasista menee jatkuvasti väärään osoitteeseen. Ne jotka valittavat tuotteen laadusta, voisivat valittaa sille, joka tuotteesta on vastuussa, ei alihankkijalle. Ei Nokiakaan pese käsiään ja käske kännykän posahtaessa ottaa yhteyttä Kiinan tehtaaseen.
Oikeastaan olemme aina tienneet, miten laatu paranee. Anna ammattilaiselle enemmän aikaa ja rahaa, ja hän tietää, miten ne käytetään tehokkaasti. Käännöstoimistot ovat vain loisia, jotka elävät kääntäjän selkänahasta, ne eivät hyödytä olemassaolollaan loppukäyttäjää mitenkään.
Ja vielä loppuhuomioita. Kakkoskäännöksiä tehdään koska ne ovat halvempia toimistolle. Kääntäjä saa niistä pienemmän palkkion, koska (vituillaan oleva) ajastus (joka täytyy jokatapauksessa korjata) on jo tehty. Kuvio on aika yksinkertainen ja toistuu kaikkialla. Halpa, halpa, raha. raha. Toimisto tarjoaa kakkoskäännöksiä, kukaan ei niitä halua vapaaehtoisesti tehdä.
Käännä itse käsikirjoituksen kanssa, jonka joku intialainen on tehnyt (omien kukkasten lisäksi bongaa myös käsikirjoittajan kukkaset), ilman kuvanauhaa ja äänitiedostokin on tietenkin korinaa ja suhinaa. Tee yksi leffa näin ja saat sarkasmisi anteeksi.
Ugh. Olen puhunut.
ps. ja vastaukset voi ohjata niille kanaville, eiks joo.
tuohan oli mainio tuo kakkoskommentti, ei mitään lisättävää.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen