Teknillistä arkihumanismia

Arvon keskustayliopiston opiskelijat, täällä puhuu serkkunne kahdeksan kilometriä etelämmästä. En voi kuin ihmetellä yliopistojemme ruokaloissa vallitsevia kulttuurieroja. Miten ihmeessä Hervannassa löytää ruuhkaisesta ravintolasta miltei aina vapaan pöydän, vaikka vastaavassa ravintolassa keskustassa kaikki pöydät ovat aina varattuja? Kuljetaanpa virtuaalisesti molempien ravintoloiden ovien läpi.

Hervannan ravintolaan tultaessa ensimmäisenä huomio kiinnittyy suunnattoman jonon ja metelin ohessa naulakkoihin sekä valtavaan reppuvuoreen, jota joku voisi sanoa rumaksikin. Keskustassa ollaan siistimpiä ja viedään reput ja takit kiltisti pöytiin odottamaan jonottavan ruokailijan saapumista. Kätevää kuin mikä; parhaat ikkunapaikat valmiina, eikä tarvitse sitten jäähdyttää ruokaa enää paikkoja etsiessä. Apinoidaan toisten käyttäytymistä: jätetään takit hervantalaiseen naulakkoon sekä keskustaravintolan ruokapöytään.

Jonotetaan kiltisti kymmenen minuutin verran. Etelässä vähän jännittää vapaiden paikkojen puolesta, mutta pohjoisessa moinen on turhaa, sillä varattu pöytä takaa ruokarauhan.

Teekkareiden keskuudessa tapana on maksaa opiskelijakortille valmiiksi ladatuilla ateriaoikeuksilla, koska sillä säästää hieman rahaa juopotteluun, ja jonotkin kulkevat nopeammin. Humanisteilla ei ole niin kiire, eikä sitä viinaakaan niin paljoa kulu, että tarvitsisi pennosia ruveta säästämään. Eikös sen Visa Electronin minimikertamaksu ollut jotain vajaan kahden euron luokkaa?

Anyway, einekset odottavat tarjottimella syömistä. Hervannassa jännitys huipentuu vapaan pöydän bongaamiseen, sillä tässä vaiheessa ei voi vielä tietää kenen seurassa joutuu viettämään seuraavat tovit. Kuin taivaan lahjana viereisessä pöydässä oleva seurue päättää juuri aterioimisensa ja lähtee palauttamaan astioita. Siispä nopea suunnanmuutos ja kuluttamaan vapautuneen pöydän penkkejä.

Keskustassa asiat ovat toisin: joku törkimys on mennyt kymmenen minuuttia sitten varattuun pöytään ja jättänyt yhden vapaan paikan varauksen tekijälle. Kieltämättä tässä vaiheessa tekee mieli ottaa kamat tuolilta ja vaihtaa paikkaa, mutta sehän olisi epäkohteliasta. Sitä paitsi muut pöydät ovat ihan yhtä varattuja. Siispä istutaan tuolle pöydän viimeiselle vapaalle paikalle ja tuijotellaan seiniä, lautasta, ilmaisjakelulehteä, kännykkää tai mitä lie, syödään nopeasti ateria ja toivotaan, ettei tuntemattomien katseet kohtaa ennen kuin ruoka loppuu lautaselta. Tämä lienee sitä humanismia, jota olen kuullut yliopistossanne opetettavan.

Jälkikäteen voi hieman miettiä, oliko tuo vapaan pöydän löytyminen Hervannassa itse asiassa sittenkään niin suuri sattuma. Jos ruuhka-aikana jonottamiseen menee se kymmenen minuuttia ja syömiseen tuplaten, niin ennen jonottamista tehty reppuvaraus vähentää ravintolan pöytäkapasiteettia kolmanneksella. Toisin sanoen joka kolmas pöytä keskustayliopiston ravintolassa on ruuhka-aikoina turha, sillä ne toimivat huonosti vartioituina naulakkoina. Etelässä nämä jutut osataan nähkääs tarvittaessa laskea.

Näen punaista joka ikinen kerta, kun potentiaalinen paikkani on viety reppuvarauksella. Kaikkein pahimpia ovat nämä henkilöt, jotka varaavat pöytiä vielä astioiden palauttamisenkin ajaksi. Hei vähän peliliikkeitä nyt ruokalakäyttäytymiseen! Olen huomannut, että ette te sen puheliaampia minulle ole olleet kuin perus teekkaritkaan. Ja kyllä, ne tavarat säilyvät siellä takin taskuissa ihan oikeissakin naulakoissa.

Riku Jalkanen
opiskelija

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (8)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Majsteri Rantaluola (19.02.10, kello 17:42)
Sun kaltaisille oli olemassa paikka ennen muinoin. Se oli ravintola Tector paikassa, jossa on nyt jotain kasvatustieteitä ja Atalpa alakerrassa (päätalon F-siipi). Siellä oli pieni, intiimi meininki; ruokalistalla oli yleensä pelkkää lihaa ja paikka niin pieni, että yhdellä tuimalla katseella pystyi niittämään kumoon pahimmat kumoukselliset, vastahankaiset ja epäsosiaaliset ainekset. Nyt olisi parempi ehkä mennä Minervaan, missä on tarpeeksi happea, tai ehkä sittenkin parasta sulle olisi Linnan Sodexo, joka on kansainvälinen armeijan ja vankiloiden ynnä leirien friendship partner. En usko, että sulla olis mitään ongelmia Linnassa.
yx YTK (19.02.10, kello 21:39)
Tässäkin taitaa olla kyse siitä kahden kulttuurin ikuisesta kuilusta, kuten Ilkka Kokkarinen on aikoinaan sujuvasti kirjoittanut:

web.archive.org/web/20031...

eli "Miksi humanistit ovat tyhmiä ja rumia pellejä, jotka pitäisi ampua"
Ikiopiskelija (20.02.10, kello 19:21)
Erittäin hyvä kirjoitus. Tämä yliopiston ravintoloiden toimintatapa on aina ollut todella harmillinen ja olenkin ihmetellyt millaisen kasvatuksen pöydänvaraajat ovat saaneet. Tietenkin sopivalla määrällä röyhkeyttä voi istua "varattuun" pöytään sillä olethan oikeasti tullut hakemaan ruokaa aikaisemmin kuin pöydän varannut henkilö. Toinen keino on ottaa aamulla mukaan ylimääräinen takki, esimerkiksi tuulitakki, ja ripustaa se selkänojalle mukavaan ikkunapöytään kymmeneltä. Kun luennon jälkeen menet syömään kahdentoista hujakoilla voit suoraan painella ruokajonoon ja tästä varatulle paikallesi nauttimaan ateriaasi rikkomatta ravintolan etikettiä.
Z (21.02.10, kello 12:39)
Käsittääkseni vähän joka puolella keskustan yliopistoa pyörii muitakin kuin humanisteja - ellei sitten käsitä humanistia laajemmin kuin vain yliopisto-opiskelijana tai sisällytä humanistisiin aloihin esimerkiksi yhteiskuntatieteet, informaatiotieteet ja hallintotieteet. No, ihmisiinhän nuo kaikki toki lopulta pohjautuvat.

Kirjoituksesta ei varsinaisesti tule myöskään selväksi viitataanko kaikkiin laitokseen ravintoloihin vaiko pelkästään johonkin tiettyyn niistä. Ennen kuin tulin opiskelijaksi, olisin ihan hyvin voinut kuvitella "pääruokalaksi" niin Linnan, Minervan kuin päätalon Juveneksenkin. Käyn itse lähinnä Minervassa, johon siihenkin kuvaus sopii korttilatauksia lukuunottamatta - olen siinä (kenties virheellisessä) luulossa, että korttilataukset toimivat ainoastaan Juveneksella, enkä siksi niitä käytä.

Vihdoin itse asiaan... Myös minua on vallan hämmästyttänyt jollei närkästyttänyt tämä tapa, että ne istumapaikat on pakko varata ruuhka-aikanakin (12 paikkeilla) ennen ruoan hakemista. Jonottaessa usein menee puolet siitä mitä syödessä, eikä tavatonta ole sekään, että istun varattuun pöytään ja lähden ennen kuin kukaan tulee. Vastaavasti, jos ravintola on oikeasti täynnä, joku on kuitenkin lähdössä ihan pian ja paikka vapautuu.

Varattu paikka toisin sanoen kuluttaa arviolta puolet enemmän aikaa kuin pelkkä syöminen ilman varausta. Eli varaus+syöminen=1,5 abstraktia aikayksikköä, kun syöminen vain 1,0 yksikköä. Istuinten varaaminen vie tällöin kolmasosan pöytien kapasiteetista, mikä lisää ruuhkautumista.

Ilman tätä yleistä valtauskäytäntöä ei tarvitsisi edes jännittää niin paljoa vapaan paikan löytymistä, kun yksittäiset ihmiset pitäisivät paikkansa vain luonnollisen syömäaikansa verran.
Majsteri Rantaluola (21.02.10, kello 15:29)
Tässä on kahden kulttuurin taistelu - yksin syövien ja yhdessä syövien. Katsotaan, mitä varaajilla on pelissä. Varaaja todennäköisesti haluaa keskustella osana jotakin lössiä, joka on enemmän tai vähemmän tiukka unit. Varaamalla paikan he eivät niinkään halua merkata reviiriänsä vaan varmistaa sen, että syödessään heitä vastapäätä istuvat nimenomaan ne henkilöt, joiden kanssa he halusivatkin jutella, eikä joku muu, anonyymi kasvo. Mutta koska he ovat vain ihmisiä, he todennäköisesti varaavat joukkopaikkansa parhailta paikoilta eli yleensä ikkunan vierestä. Varaamisen he tekevät vaatteillaan, joka on "pantti". Pantti ei todennäköisesti sisällä lompakkoa, koska sitä tarvitaan ruoan maksamiseen. Siksi he uskaltavat jättää takkinsa, vaikka sen sisällä on edelleen todennäköisesti kännykkä, joka voisi mennä. Yksinsyöjät eivät kuitenkaan uskalla varastaa niitä. Joukolla syövien silmäparit ovat myös lukuisammat väärinkäytösten havaitsemiseksi.

Tämän täytyy olla lukiosta peräisin oleva käyttäytymismalli, jota en tosin itse muista harjoittaneeni tai välttäneeni. Ne, jotka söivät silloin, syövät nytkin yksin ja ne, jotka eivät syöneet silloin yksin, eivät syö nytkään. Yksinsyövien valituksen syy on pohjimmiltaan se, että ruoasta TÄYTYY MAKSAA. Koska ruoka oli lukiossa ilmaista, sen tarjoamisympäristön puutteita ei ollut aikaa eikä halua ruotia. Pyrittiin ulos niin pian kuin mahdollista eikä edellytetty "korkeampaa gastronomiaa ja hospitaliteettia". Mutta €2,55 on pohjimmiltaan halpa hinta siitä, että saa miettiä ruokasodan mahdollisuutta kaoottisessa ympäristössä.
Riku (23.02.10, kello 17:14)
Mukavaa, että edes joku on samaa mieltä kanssani. Jos takerrutaan Majsteri Rantaluoman tapaan hieman lisää epäoleellisuuksiin, niin:
- Olen pääosin kasvissyöjä, mutta
- asioin useimmiten orjaleirisodexolla, sillä olen kyllästynyt opistamani ravintolan ainaisiin kasviskroketteihin, -pyöryköihin ja -pihveihin.
- Minua ei häiritse se, että en aina pääse ikkunapaikalle.
-Söin lukiossa yhdessä kavereideni kanssa, en yksin.
- Olen ihan mukava tyyppi ja minulle saa tulla juttelemaan vaikka ei tuntisikaan; tämän käyttäytymismallin mukaista toimintaa valitettavasti maassamme vain harvoin havaitsee.

Pointti avautumisessa oli lähinnä se, että joskus voi ajatella omaa napaansa pidemmälle. Reppuvarauskäytäntö ei hyödytä loppuviimeksi ketään, ei edes suurella seurueella ruokailevia (lytyyhän niille repuillekin riittävästi vapaata tilaa kohtuu vähällä odottelulla). Mikäli reppuvaraukset jätettäisiin tyystin tekemättä, olisi vapaita pöytiä ruokaloissa enemmän. Tällöin voisi oikeasti päättää kenen seurassa ruokailee.

PS. Linnan riistoruokalaan voi muuten ostaa kymmenen aterian lippuvihkoja, joilla saa etuilla jonossa. Yhden korttimaksutapahtuman aikana ehtii ojentamaan halutessaan vaikka kaikki kertalippuvihon tiketit yksitellen kassavikailijalle.
Eve (23.02.10, kello 21:06)
Mua kanssa ärsyttää ne saksalaiset ja ruotsalaiset läskimahaturistit, jotka aina etelän lomakohteissa käy varaamassa kaikki rantatuolit ennen seitsemää.
Tuomas (25.02.10, kello 17:58)
Hyvä Riku! Teit sen mitä itsekin olen jo hetken aikaa suunnitellut. Syksyllä kirjoitin Juveneksen toimitusjohtajalle vastaavanlaisen jutun. Hän kiitti palautteesta, mutta Juveneksen puolelta toimenpiteitä ei valitettavasti ole näkynyt.