Työurat alkavat ennen valmistumista

Suomeen säädettiin viime tutkinnonuudistuksen yhteydessä vuonna 2005 ensimmäistä kertaa yliopisto-opiskelijoille opintoaikojen rajaukset. Rajaukset rajaavat tutkinnon suorittamisajan seitsemään vuoteen suositusajan ollessa viisi vuotta. Jokaisen, joka vaatii tiukennuksia korkeakouluopiskelun ehdoille, kannattaa muistaa, että rajauslaki on säädetty viisi vuotta sitten ja sen vaikutuksia ei ole vielä testattu.

Ne alkavat näkyä näinä vuosina. Rajauslakia mietittäessä katsottiin kuitenkin vain tilastojen näyttämää suoraviivaista tuottavuutta. Pahimmillaan lain seurauksena meille tulee jatkossa enemmän 23-vuotiaita putkimaistereita, jotka eivät ole työssä kaupan kassan lisäksi olleet.

Samanaikaisesti työelämä odottaa työkokemusta saaneita puolivalmiita osaajia, joita suomalainen korkeakoulujärjestelmä on tähän menessä tuottanut.

Suomalaisen yhteiskunta- ja korkeakoulujärjestelmän sekä opiskelukulttuurin ominaispiirre on opiskeluaikainen työnteko, joka hidastaa opintoja. Töitä tehdään sekä toimeentulon että työkokemuksen vuoksi. Toimeentulon vuoksi tehtävä työ on useimmille ikävä välttämättömyys, mutta niin sanottu oman alan työ ei. Työelämään siirrtytään siten hieman muuta Eurooppaa vanhempina, mutta myös kokeneempina ja suoremmin luontevan liukuman kautta, kuten siirtymien on elämässä järkevää tapahtua.

Muualla Euroopassa nopeasti valmistumista saattaa seurata työttymyys- tai harjoittelujakso, joka ajaa saman asian ikävämmällä tavalla kuin suomalainen opintojen aikana hankittu kokemus.

Työurat alkavat Suomessa tällä hetkellä ennen valmistumista. Työnteko on nopeaa valmistumista tärkeämpää, jopa välttämätöntä työllistymisen ja koulutuksen yhteiskunnallisen relevanssin saavuttamiseksi.

Työurat alkavat opiskeluaikana siinäkin mielessä, että opiskelijat maksavat veroa tekemistään töistä ja toimivat kansantaloudellsesti merkittävänä joustavana halpatyövoimareservinä. Nopea valmistuminen ei autuutta ja uskottavuutta työmarkkinoilla tuo.

Jos lähdemme Suomessa putkimaisterilinjalle, on myös työelämän odotusten muututtava. Tällainen kulttuurinmuutos vie paljon aikaa, enkä suosittele sukupolvelleni väliinputoajasukupolveksi ryhtymistä ja surkeaa asemaa työmarkkinoilla putkitutkintopioneereina.

Rajauslaki vaikuttaa, sillä sen asettaman paineen alla opiskelijat todella mieltävät, ettei heillä ole aikaa. On vaarallista, että nuoret nielevät nopean valmistumisen autuuden syötin, sillä nopea valmistuminen tarkoittaa useimmiten tiukkaa opiskelua ilman työkokemusta.

Olen huolissani opiskelijakulttuurin katoamisesta kiireen kuiluun. Toivon olevani väärässä, sillä vireällä opiskelijakulttuurilla on positiivisia vaikutuksia aina yksilön hyvinvoinnista työelämän tavoittamiseen. Rajauslakia olisi syytä harkita uudelleen, sillä sen hedelmät eivät ehkä olekaan toivutunlaisia.

Tiina Heikkilä, fil.yo