Asioiden oikea laita: Kuinka vapaata vapaaehtoistyö on?

Vapaaehtoistyötä tekee joka kolmas suomalainen aikuinen. Vapaaehtoistoiminnan toivotaan kaksinkertaistuvan tänä vuonna, jolloin elämme EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Kauniita sanoja: vapaaehtoinen, yhdistysaktiivisuus, teemavuosi, kasvu. Kukapa näitä vastustaisi?

Silti minua epäilyttää. Hyvin monet kansalaisjärjestöt ilmaisine vapaaehtoisineen ovat olemassa, koska julkinen puoli toimii luvattoman kehnosti. Säästöt ovat syöneet hyvinvointivaltiota, eikä tässä kehityksessä ole mielestäni mitään kannatettavaa.

Vanhempainyhdistysten ei pitäisi kytätä välitunneilla koulukiusaamista vielä nykyistä enempää, vaan se olisi palkkaa nauttivien opettajien tehtävä. Vapaaehtoisten puhelinpäivystäjien ei pitäisi vastata nykyistä enempää traumatisoituneiden rikosten uhrien puheluihin vaan se olisi sosiaali- ja terveysammattilaisten työtä. Ilmaisten harjoittelijoiden ei pitäisi lisääntyä kuin kanit valtionhallinnossa, yrityksissä ja järjestöissä, vaan heidän pitäisi alkaa saada rahaa työstään.

Yliopistojen ei pitäisi teettää tutkimustaan ilmaiseksi apurahojen kautta. Halpojen taidenäyttelyiden ei pitäisi olla mahdollisia kaikelle kansalle sen takia, että niitä vartioi työllistetty vuodesta toiseen. Omaishoitajien ei pitäisi tehdä yhtään enempää arvokasta työtään käytännössä ilmaiseksi, vaan ammattilaisten pitäisi hoitaa säällinen osa heidän kuormastaan.

Hyvä tarkoitus ei saa orjuuttaa tekijäänsä. Ilmainen tai poskettoman huonopalkkainen työ ei todellakaan ole aina vapaaehtoista, vaan olosuhteiden pakottamaa. On varsin ristiriitaista, että hyvää tarkoittavat järjestöt ovat kaikkein huonoimpia maksamaan kunnollista palkkaa omille toimijoilleen.

Olen itsekin tehnyt paljon ilmaista työtä: vetänyt tyttökerhoa, ollut isosena, myynyt lippuja festareilla ja kerännyt rahaa lippaaseen hyväntekeväisyysjärjestöä varten sekä pyörinyt erilaisissa tasa-arvojärjestöissä. Jokaisessa ilmaisduunissa pidän huolen siitä, että minullakin on kivaa. Kun saa itsekin jotain, palkaton työ ei ole pelkkää hyväksikäyttöä. Kun vapaaehtoistyön ehdot ovat kohdallaan, sitä voikin toivoa lisättävän. Kaikkina niinä kertoina, kun ilmaistyö on aidosti vapaaehtoista.

Hertta-Mari Kaukonen
Kirjoittaja on Aviisin toimittaja