Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Narisijat ärsyttävät kuulijoita

Jos naisesta saa vastenmielisen vaikutelman, se saattaa johtua hänen äänestään. Suuri osa naisista narisee, mutta kukaan ei tunnu tietävän miksi.

Puheääni elää ajassa. Kun Nylon Beat alkoi 1990-luvulla honottaa radiossa, syntyi nasaalivillitys. Etenkin nuoret tytöt kopioivat nenä-äänen puheeseensa joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Nyt puhumme naristen.

Väsyneenä, kuivassa pakkassäässä tai flunssan jälkeen kuka tahansa saattaa narista. Tampereen yliopiston puhetekniikan ja vokologian tutkijan Elina Kankareen mukaan tämä on normaalia, eikä siitä tarvitse huolestua.

Narina voi kuitenkin olla myös opittu tapa. Tällöin tavasta kannattaa yrittää pyristellä eroon, sillä nariseva puhe saattaa antaa negatiivisen ensivaikutelman ja ärsyttää kuulijoita. Etenkin, jos narisija on nainen.

Tampereen yliopiston puhetekniikan ja vokologian tutkija Päivi Lukkarila on tekemässä aiheesta kuuntelututkimusta. Alustavien tulosten mukaan narisevat naisäänet koettiin vastenmielisiksi ja innottomiksi. Narisevia miesääniä taas pidettiin alistuvina ja innottomina. Lukkarilan tutkimus on vielä kesken, mutta se antaa suuntaa. Kimi Räikköstä ei välttämättä uskoisi urheilumiljonääriksi pelkän äänen perusteella.



New Yorkissa tehdyn tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa nuorista naisista narisee. Tutkimuksessa nuoret naiset lukivat äidinkielellään erilaisia lauseita, ja puhetekniikan asiantuntijat analysoivat naisten puhetta. Asiantuntijat huomasivat, että varsinkin lauseiden loput muuttuivat usein nariseviksi.

Samanlaisia kokemuksia on myös Tampereen yliopiston puhetekniikan ja vokologian lehtorilla Irma Ilomäellä. Hänen mukaansa narina on kaikkein yleisin äänen piirre, johon yliopiston puhetekniikan kursseilla joudutaan kiinnittämään huomiota.

Narinasta ei ole varsinaista fysiologista haittaa. Kankareen mukaan jatkuva narina rasittaa äänihuulia, mutta on hyvin epätodennäköistä, että kukaan pystyisi vaurioittamaan äänihuuliaan pelkällä narinalla. Vaikutukset ovat enemmänkin sosiaalisia.

Jos puhelinmyyjä narisee pahasti, saattaa ilmainen partahöyläsetti jäädä tilaamatta.



Jos haluaa kuunnella narisijoita työssään, kannattaa avata televisio. Asiantuntijapaneeli on usein kuin narisijakuoro. Narina on osa asiantuntijaroolia, sillä sitä pidetään vakuuttavuuden ja uskottavuuden merkkinä. Sille, miksi näin on, ei ole varmaa selitystä, mutta arvailuja voi esittää.

Tampereen yliopiston puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen hakee narinan käytölle selitystä biologiasta. Hän toteaa, että isoilla eläimillä on suuret äänihuulet. Siksi isokokoisten eläinten ääntelyn sävelkorkeus on matalampi kuin pienten eläinten. Kun eläimet haluavat ilmentää uhkailua, ne madaltavat äänenkorkeuttaan ja näin ikään kuin tekeytyvät äänellään suuremmiksi kuin oikeasti ovatkaan.

Ihmisten maailmassa narina syntyy todennäköisesti äänen korkeuden laskemisesta. Narisemalla ihminen voi tuottaa kaikkein matalimmat äänensä. Kun siis haluaa luoda vaikutelman todellista matalammasta äänestä, saattaakin alkaa narista. Laukkasen mukaan ihmiset saattavat tavoitella äänen madaltamisella vakuuttavuutta.

Eva Biaudet narisi uskottavasti presidenttitenteissä ja Anni Sinnemäki vaalien tulosillan studiossa.



Narinasta voi päästä eroon ottamalla asiakseen sen selättämisen. Kankare sanoo, että narinaa voi ehkäistä erilaisilla harjoituksilla. Aluksi voi opetella syvähengitystä. Varsinkin naisilla on tapana puhua liian pitkään vetämättä henkeä. Tällöin keuhkoista tuleva ilmanpaine loppuu kesken puheenvuoron. Koska ääni muodostuu ilmanpaineen avulla, paineen loppuminen muuttaa äänen narisevaksi.

Oikeaa hengitystekniikkaa voi harjoitella niin, että puhaltaa ensin keuhkot tyhjäksi ja rentouttaa sen jälkeen vartalonsa. Seuraavalla sisäänhengityksellä keuhkot täyttyvät automaattisesti kunnolla. Harjoitusta toistamalla voi oppia hengittämään koko keuhkoillaan, eikä vain niiden yläosalla.

Myös ääntämisharjoitukset ovat hyödyllisiä narinan taltuttamisessa. Lapsena hoettiin, että kaislikossa suhisee, jotta opittaisiin ääntämään ässä. Narisijan taas kannattaa toistella vingun vangun vongun -mantraa. Äng-äänteiden takia noita sanoja ei pysty ääntämään naristen.

Kankare toteaa, että narina ei katoa hetkessä, mutta pitkäjänteinen harjoittelu tuottaa varmasti tuloksia. Ennen pitkää oikea puhetekniikka jää lihasmuistiin, ja narina vähenee.



Eevi Kinnunen, teksti
Seppo Honkanen, kuva



LÄHTEET:



Lesley Wolk, Nassima B. Abdelli-Beruh and Dianne Slavin: Habitual Use of Vocal Fry in Young Adult Female Speakers. Julkaistu vuonna 2011 Journal of Voice -lehdessä.



Lukkarila Päivi: Kuinka puheäänen kvaliteetti vaikuttaa ihmisestä tehtäviin persoonallisuuspiirteen arvioihin? Ei vielä julkaistu.







Mitä narina on?



Kun ihminen puhuu luontaisella äänellään, äänihuulet tekevät löysää ja laajaa liikettä.



Naristessa äänihuulet ovat puristuneet yhteen, ja välillä ilmaa pulpahtelee äänihuulten etuosan läpi.



Nariseva ääni syntyy siitä, että äänihuulten pulpahteleva liike kuuluu puheessa.



| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto