Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Pitäisikö opintotuen tulorajat poistaa?

Tästä on kysymys: Kela perii tänä keväänä vuoden 2010 opintotukia takaisin

KYLLÄ 22%



Kela edellyttää opiskelijoilta tietyn määrän opintopisteitä, jotta tukea voidaan maksaa. Tämän pitäisi olla ainoa rajoite tuen myöntämiselle. Mikäli opiskelija haluaa kohentaa omaa elintasoaan ja hankkia arvokasta työkokemusta opiskeluaikana, ei häntä tulisi tästä rangaista. Tällä hetkellä järjestelmä houkuttelee elämään velaksi, mitä monet opiskelijat vieroksuvat.


Ville Heinonen



Opintotuki on, ja sen mielestäni tulee jatkossakin olla, valtion maksama vastikkeellinen etuus, jonka ehtona on tietyn opintopistemäärän suorittaminen lukuvuotta kohden. Jos ehto täyttyy, minun puolestani kukin opiskelija voi käyttää liikenevän aikansa siten kuin parhaaksi näkee, pitämällä kivaa edustajiston kokouksissa tai vaikkapa palkkatöissä, eikä tästä tulisi valtion erikseen rangaista. Periaatteessa opintotuen tarveharkintaisuus on toki perusteltua, mutta nykyisellään tulorajojen seurauksina ovat lähinnä raskas byrokratia ja opiskelijoiden tuloloukut erityisesti kalliin vuokratason kaupungeissa.



Markus Räty



Työnteon pitää aina kannattaa. Kaikkein pahinta tulorajoissa on niiden aiheuttama turha byrokratia; Kelassa pengotaan papereita eikä siitä hyödy kukaan.



Jesse Räsänen



EOS 6%



EI 72%



Tulorajojen poistamisen sijaan niitä pitäisi nostaa siten, että nykyinen kahdeksan tukikuukauden raja olisi yhdeksän tukikuukauden rajana. Tämä mahdollistaisi paremmin osa-aika- ja kesätyön tai -harjoittelun ilman tukikuukausien menetystä. Uudella järjestelyllä opiskelija saisi silti maksimi tuloilla noin 1100e nettona kuukaudessa. Se voi kuulostaa opintotuen varassa elävälle paljolta, mutta silti se on suomessa nippanappa virallisella köyhyysrajalla.



Jaakko Mustakallio



Ei kokonaan. Ongelma on tulorajojen joustamattomuus, mutta niitä voisi mielestäni korottaakin jonkin verran. Perustulo ratkaisisi tätäkin ongelmaa.


Tiina Heikkilä



Opintotuki on tarveharkintainen tuki; muutoinkin mukavasti tienaavalla ei mielestäni ole tarvetta tähän tukeen ainakaan täysimääräisenä.



Anonyymi



Koska moni opiskelija hankkii arvokasta työkokemusta jo opintojensa aikana, tulee tulorajojen toki olla tasolla, joka mahdollistaa työssäkäynnin opintojen ohella. Mitä tulee takaisinperintään, niin pidän kyllä epäreiluna opiskelijan takaisinmaksamien opintotukikuukausien menettämistä.



Pirita Ruokonen



Hallitus on varannut budjetistaan rajalliset resurssit opintotukea varten ja ne on suunnattu tukea eniten tarvitseville. Opintotuen ensisijainen kehittäminen tulisi tapahtua opintorahaa korottamalla ja suuntaamalla rahat edelleen eniten sitä tarvitseville. Kun heikoimmin pärjäävien tilanne on kohtuullinen, voisi tulorajojen poistoa harkita.


Jari-Pekka Kanniainen



Tulorajat ovat jo mielestäni nyt niin korkeat, että tulorajat+opintotuki riittävät ihan hyvin elämisen kustannuksiin. Opintotuen tulorajaa pitäisi kuitenkin kehittää siten, että vähennykset tuloihin tapahtusivat portaittaisesti eivätkä siten, että yhdenkin euron ylitys tulorajoissa tarkoittaa koko opintotuen takaisinperintää. Täysin toinen asia onkin Tamynkin kannattamaan perustuloon siirtyminen, joka muuttaisi totaalisesti kysymyksenasettelua eikä tulorajoista tarvitsisi puhua mitään.



Veera Kaleva



Tulee luopua rangaistuksenomaisesta takaisinperintäkorosta, sekä siirtyä jollain aikavälillä perustulomalliin, jossa opiskelijan (tai kenenkään muunkaan) ei tarvitse laskea jokaista palkkaeuroa mätkyjen pelossa. Opintotuen tarveharkintaisuuden poistaminen muuttaisi tuen palkkioksi opinnoista. Se ei ole suomalaiselle sosiaaliturvalle luenteenomaista.


Jari Järvenpää



Valtion tulee panostaa opiskelijoiden toimeentulon parantamiseen, mutta tulorajojen poiston sijaan panostus tulisi mielestäni kohdentaa esimerkiksi opintorahan korottamiseen.



Anne Soinsaari



Kaikille myönnettävällä opintotuella voi tiettyyn asteeseen saakka nähdä olevan samanlaista sosiaalista eriarvoisuutta vähentävää vaikutusta kuin kaikille myönnettävällä lapsilisällä, mutta mutta tämä liittyy nimenomaan siihen, että se mahdollistaa opiskelun niille, joilla ei muuten siihen varaa. Opintotukea ei myöskään tämän sosiaalietuuteen verrattavuuden vuoksi voi nähdä "palkkana", jonka takaisin perintä olisi "rangaistus", vaikka olisi opintonsa hoitanutkin.



Iida Kalmanlehto



| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (4)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Perusjätkä (02.03.12, kello 8:16)

    Jos kannattaa perustuloa, pitäisi kyllä kannattaa myös opintotuen tulorajojen poistamista. Opintotuki kun on eräänlainen perustulo: Sosiaalietuus jota ei leikata, vaikka sen nauttija saisi myös palkkatuloja. Paitsi jos ylittää sen tulorajan.

    www.soininvaara.fi/2011/1...

    Jos taas termi "perustulo" on käyttäjälleen pelkästään kiertoilmaus lauseelle "opintotukea pitäisi korottaa 200-400 euroa mieluiten mahdollisimman pian", niin sitten ymmärrän kyllä mistä kenkä puristaa.

  2. Ilkka T. (09.03.12, kello 15:05)

    "Jos kannattaa perustuloa, pitäisi kyllä kannattaa myös opintotuen tulorajojen poistamista."

    Ei nyt ihan noinkaan. En näe mitään järkeä siinä, miksi yhdellä ryhmällä (opiskelijat) tulisi olla oikeus tuloista riippumattomaan etuuteen jos millään muullakaan ryhmällä ei sitä ole, semminkin kun kannustinloukut ovat opintotuessa esim. työmarkkinatukea huomattavasti pienemmät.

  3. Perusjätkä (12.03.12, kello 17:33)

    Eikö olisi parempi vapauttaa edes tämä yksi ryhmä kannustinloukuista kuin olla vapauttamatta ketään? Jos hyväksyy vain koko järjestelmän täydellisen muutoksen suoraan ideaalitilaan, on olemassa vaara, että kukaan ei saa mitään.

    Sosiaalietuuksien välillä ei ole koskaan ollutkaan mitään tasa-arvoa. Opintotuki on pienempi kuin työmarkkinatuki, mutta jälkimmäinen leikkautuu omista JA puolison tuloista. Peruspäiväraha taas leikkautuu vain omista tuloista. Ansiosidonnaisen nauttijan tarvitsee vain maata selällään ja suuhun sataa taivaalta hunajaa. Mikä oikeus kenelläkään on mihinkään?

    Opintotuen perustulonkaltaisuus voisi sitä paitsi olla mainio keino ajaa ideaa tutuksi ja sitä kautta sisään muuallekin. Itsekin tajusin asian vasta tuon linkkaamani Soininvaaran kirjoituksen kautta.

  4. Ilkka T. (19.03.12, kello 0:00)

    "Eikö olisi parempi vapauttaa edes tämä yksi ryhmä kannustinloukuista kuin olla vapauttamatta ketään? Jos hyväksyy vain koko järjestelmän täydellisen muutoksen suoraan ideaalitilaan, on olemassa vaara, että kukaan ei saa mitään."

    Jälkimmäisestä toki samaa mieltä, mutta minusta loogisempi suunta pienille askelille olisi vähentää kannustinloukkuja työmarkkinatuen saajien keskuudessa. Opiskelijat voivat tehdä ja tekevät kuitenkin nykyisellään ihan kohtuullisesti osa-aika- ja matalapalkkatöitä verrattuna työmarkkinatuella eläviin (siksi, että ensinmainituille siitä jää kuitenkin jotain käteen). Kuten Soininvaara totesi Ylkkärin perustulojutussa (ylioppilaslehti.fi/2012/0...): ”Opiskelijat menevät töihin hampurilaisbaariin, työttömät eivät. Kyllä ihmiset toimivat taloudellisesti rationaalisesti.” Tästä syystä työttömien kannustinloukkujen helpottaminen antaisi huomattavasti vahvemman viestin perustulon puolesta, koska se auttaisi määrällisesti suurempaa ja nykyään ongelmallisemmassa asemassa olevaa ihmisjoukkoa.

    Lisäksi kannattaa huomata, että valtiolta tulevat lisämäärärahat opintotuen kehittämiseen (sitten joskus 2015 kun niihin on ehkä taas varaa) ovat joka tapauksessa rajalliset. Jos niitä käytetään tuen antamiseksi niille, joilta ne nyt tulorajojen takia jäävät käyttämättä, ne ovat pois jostain muusta vaihtoehdosta (esim. huoltajakorotuksesta) jossa niille olisi huomattavasti kipeämpää tarvetta. Jos joskus sattuu sellainen tilanne, että opintotuki on elämiseen riittävällä tasolla niin tulorajojen nostaminen olisi allekirjoittaneen ykkösprioriteetti, mutta siihen voi mennä vielä "vähän" aikaa. (Indeksiin olisin valmis sitomaan tulorajat vaikka heti.)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto