Lopullinen totuus: Perustulo johtaisi kotiäitiyhteiskuntaan

Perustulo tekee työn tekemisestä aina kannattavaa, on argumentti, joka toistuu hyvin usein perustulokeskustelussa. Perustulo nähdään keinona poistaa nykyisen vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukut. Toinen usein kuultu peruste perustulolle on sen työllisyyttä parantava vaikutus. Valitettavasti näiden väitteiden tueksi ei ole toistaiseksi esitetty mitään laskelmia.

Perustulo vaikuttaa sekä päätökseen työn tekemisestä että tehdyn työn määrästä. Osallistumispäätöksessä henkilö päättää, tekeekö hän töitä ollenkaan. Työmääräpäätöksessä jo töissä olevat päättävät, kuinka paljon töitä he tekevät.

Jos perustulo korvaa kaikki nykyiset sosiaaliturvamuodot, on työnteon kannustimien arvioiminen yksinkertaista. Perustulon rahoittamiseksi tarvittava (tasa)veroaste kertoo sekä työllistymisen että työnteon lisäämisen taloudellisen kannustimen. Jotta köyhien asema ei heikkenisi nykytilanteesta, tulisi perustulon olla määrältään huomattava, ja tämän vuoksi sen rahoittamiseksi tarvitaan hyvin korkea veroaste. Esimerkiksi 1 000 euroa kuukaudessa olevan perustulon rahoittamiseksi tulisi työtulojen veroaste olla jopa 70-80 prosenttia.

Suomessa perustulokeskustelu onkin keskittynyt malleihin, joissa perustulo korvaa vain osan sosiaaliturvasta. Vihreiden ja vasemmistoliiton perustulomalleissa säilytettäisiin esimerkiksi asumistuki, toimeentulotuki ja ansiosidonnainen työttömyysturva. Koska asumistuki ja toimeentulotuki ovat merkittävimpiä syitä kannustinloukkuihin, ei ole mitään takeita siitä, että perustulouudistus tekisi työnteosta aina kannattavaa. Perustulomallien todellisista vaikutuksista työnteon kannustimiin tai työllisyyteen ei siis voida sanoa mitään ilman tarkempia laskelmia.

Kun Saksassa arvioitiin mikrosimuloinnin avulla kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) perustulomallin vaikutuksia, olivat tulokset yllättäviä. Kustannusneutraaliksi tasapainotettu malli vähensi työllisyyttä ja tehtyjä työtunteja. Miesten työn tarjonta kasvoi hieman, mutta naisten työn tarjonta väheni huomattavasti.

Negatiivinen vaikutus naisten työllisyyteen oli yllättävän suuri, kun ottaa huomioon, että samalla luovuttiin puolisoiden yhteisverotuksesta, joka kannustaa yhden tulonsaajan perhemalliin. Vaikka perustulo paransi työllistymisen kannustimia, oli tulovaikutus niin suuri, että varsinkin lapsiperheissä yhä useampi nainen jäi kotiin. Näin perustuloehdotus vahvisti perinteistä mieselättäjämallia.

Olisivatko perustulon vaikutukset Suomessa samansuuntaisia, ja johtaisiko perustulo kotiäitiyhteiskuntaan?

Se on mahdollista perustulomallista riippuen. Tässä tapauksessa on toki huomioitava, että naiset jäävät kotiin omasta halustaan, eivät kannustinloukkujen vuoksi. Perustulon rahoitusta arvioitaessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon mahdolliset negatiiviset vaikutukset työllisyyteen ja tehtyihin työtunteihin.

Perustulo ei ole mikään ihmelääke kannustinloukkuihin. Osittainen perustulo ei todennäköisesti tee työn tekemisestä aina kannattavaa, ja perustulolla saattaa olla jopa negatiivinen vaikutus työllisyyteen. Perustulosta valmistellaan parhaillaan uuden lainsäädännön mahdollistamaa kansalaisaloitetta. Toivottavasti aloite koskee perustulon vaikutusten selvittämistä, koska nykyinen tietomäärä ei riitä rationaalisen päätöksen tekemiseen.

Olli Kärkkäinen
Kirjoittaja on kannustinloukkuja tutkinut kansantaloustieteen tohtorikoulutettava

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (16)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Johanna Tali (24.02.12, kello 10:12)
Välillä Aviisissa tältäkin puolen pöytää kuulee perusteluita ja tähän mennessä parhaat argumentit mitä olen tässä lehdessä lukenut. Lisää vain hyvää keskustelua, vaikkakin itse perustuloidea on ikävästi kaatunut jo synnyinsijoilleen omaan mahdottomuuteensa.
Olli Pöyry (24.02.12, kello 11:48)
Juuri tällä hetkellä on vaikea ottaa kantaa perustulon puolesta tai vastaan. Tarvitaan tarkempia selvityksiä ja laskelmia, kuten kirjoittajakin mainitsi.

Itse lisäisin sosiaaliturvakeskusteluun näkökulman järjestelmäkustannuksista. Esimerkiksi Kelan verkkosivujen mukaan 3 % Kelan 13 miljardin euron vuotuisista kuluista on ns. toimintakuluja. Euroina summa on noin 400 miljoonaa euroa. Toisella, varsin yksinkertaistetulla ajattelutavalla jokaisesta Kelan maksamasta eurosta menee useampi sentti käsittely- ja hallintokuluihin. Miten tahansa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää kehitetäänkään, järjestelmän toimintakuluja pitäisi saada pienennettyä. Verratkaapa tätä 400 miljoonan euron pottia siihen, että vuonna 2010 Kela maksoi opintorahaa 510 miljoonaa euroa. Jos tuosta 400 miljoonan euron toimintakulupotista saataisiin tavalla tai toisella pois edes neljäsosa, olisi sekin askel eteenpäin.
Heikki Sairanen (24.02.12, kello 15:26)
Mielenkiintoinen teksti ja yhdyn siihen näkemykseen, että perustulosta pitäisi tehdä lisää laskelmia. Nämä ehdittäisiin kuitenkin ihan hyvin tehdä, jos asia olis esimerkiksi hallitusohjelmassa.

Kirjoittaja ehkä vähän vihjailee siihen suuntaan, että Saksan mallista voisi vetää johtopäätöksiä Suomeen. Minusta ei voi: tarvitaan niitä laskelmia.

Kyse ei myöskään ole siitä, että jokainen kannustinloukku korjaantuisi aivan täydellisesti. Merkittävä osa loukuista kuitenkin voisi tasoittua. Kannattaa samalla myös muistaa, miten huono nykytilanne aidosti on: kotisohvalle kannattaa jäädä aika monessa tilanteessa. Epäilen todella suuresti, että esimerkiksi Vihreiden melko harkitussa perustulomallissa tilanne olisi aidosti huonompi.

Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi Vihreiden mallin ei ole tarkoitus olla keskustelun päätöspiste vaan keskustelun avaus.
Lilja Tamminen (24.02.12, kello 15:45)
Ihan hyvä kirjoitus joka raikastaa nykyistä keskustelua. Sen sijaan minusta on tärkeä pointata, että perustulon vastustajat vaativat paljon suurempaa todistustaakkaa sen puoltajille kuin monessa muussa sosiopoliittisessa päätöksessä ja järjestelyssä mitä Suomeen on tähän asti tehty. Julkisia palveluita on muunneltu ja rakennettu pohjaten visioihin ideaalitilanteesta hataralla todistepohjalla vaihtelevalla menestyksellä, mutta siihen on syy: mikään laskelma ei voi kuin stetson-harrisonilla arvioida uuden järjestelmän tai esim. perustulomallin kauaskantoisia kokonaisvaikutuksia. Siksi minusta oikea tie on käytännön kokeilu sen sijaan, että käyttäisimme seuraavat 7 vuotta kinastelemuun hypoteettisista ongelmista joita emme voi todentaa kuin kokeella.
Otto Lehto (24.02.12, kello 16:16)
‎"...koska nykyinen tietomäärä ei riitä rationaalisen päätöksen tekemiseen." Eli siis niin kauan kuin perustuloa ei ole kokeiltu, sitä ei voi kokeilla, koska sitä ei ole vielä kokeiltu! Loistavaa logiikkaa - joka muuten pätee mihin tahansa uuteen asiaan.

Sanoisin vielä, että mitä tulee työllistymisen vaikutuksiin, niin ne ovat monen asian summa. Perustulo mahdollistaisi pienen kannattavuuden työnteon, jonka dynaamiset vaikutukset ovat ennalta-arvaamattomia (tästäkin syystä perustulokokeilu olisi paikallaan). Toisaalta se saattaisi vähentää ns. "pakkotyötä" - eli sitä, että tekee surkeaa duunia ja tuhoaa elämänsä sen oravanpyörässä vaan sen takia, että saa leipää pöytään. Työmarkkinat kyllä muuttuisivat, kun työntekijällä olisi automaattinen turvaverkko. Ihmiset voisivat vapaasti valita työnsä. Kyllä kaikille ihmisille työtä ja tekemistä tässä maailmassa riittää. Työn poiskytkentä perusturvasta olisi parasta, mitä suomalaiselle duunarille on tapahtunut sitten lakko-oikeuden.

Mutta nämä sosiaalipoliittiset kysymykset ovat mielestäni epärelevantteja siihen oikeudelliseen näkökulmaan, että mielestäni (ja tässä suomen perustulaki on samaa mieltä kanssani) jokaisella kansalaisella on oikeus elämään ja perusturvaan, VAIKKA hän ei syystä tai toisesta ole (säännöllisessä) palkkatyössä. Mielestäni se, että ihmisen perustoimeentulo EI ole automaattista nykyään, on suuri skandaali maalle, joka on allekirjoittanut YK:n ihmisoikeusjulistukset. Moraalisesti meidän tarvehankintaisessa sosiaalipolitiikassa sanotaan ihmisille: "Te ette ansaitse ruokaa pöydälle, jos ette tee töitä tai erikseen selitä meille tilannettasi." Tämä on kovin kylmäkiskoista ajattelua.

Mielestäni ihmisillä on itseisarvo, tekivät he töitä tai eivät, kykenivät he sitten selittämään tilanteensa sosiaaliviranomaisille tai eivät. Yleensä työttömyyteen liittyy sosiaalisia ongelmia, kuten syrjäytyminen, joista on turha rangaista yksilöä vielä lisää eväämällä häneltä vielä leipäkin suusta. Syrjäytyminen taas vähentää tutkitusti tarvehankintaisten sosiaalietuuksien käyttöprosenttia niin, että kaikista heikko-osaisimmat jäävät usein vailla mitään tukia, mikä on täysin jopa nykylain hengen vastaista. Se, että perustulon työllistämisvaikutukset olisivat lähes kaikissa malleissa nettopositiiviset, on vain plussaa, eikä edes mitään vähätöntä plussaa.

Mutta, kuten sanoin alussa: laitetaan nyt niitä (paikallisia tai valtakunnallisia) kokeiluja käyntiin, niin saadaan empiiristä todistusaineistoa sen todellisista vaikutuksista.
Olli Kärkkäinen (24.02.12, kello 20:29)
Kiitos kommenteista!

Vaikutusarvioiden ja kannustinlaskelmien vaatiminen ei koske ainoastaan perustuloa, vaan kaikkia vero-/sosiaaliturvamuutoksia. Suomessa pitäisi tehdä enemmän etukäteisarvioita ja jälkiselvityksiä reformien vaikutuksista. Nyt onneksi näyttää siltä että tämän suhteen ollaan menossa parempaan suuntaan.

Vihreiden mallista:
On todennäköistä että kyseinen malli poistaisi osan kannustinloukuista, mutta ei niitä kaikkia. Siksi sitä ei pitäisi mainostaa argumentilla "perustulo tekee työn tekemisestä aina kannattavaa". Uudistus todennäköisesti myös heikentäisi työnteon kannustimia joillakin tulotasoilla. Arvioin itse eri perustulomallien vaikutuksia työnteon kannustimiin paperissa "Perustietoa perustulosta ja työnteon kannustimista" (dl.dropbox.com/u/51813166...). Kokonaisvaikutuksen arviointi vaatisi kuitenkin tarkempia laskelmia.

Perustulon kokeilemisesta:
En vaatinut perustulon kokeilemista ennen sen kokeilemista, vaan vaikutusarvioita ennen sen käyttöönottoa.

Nykyinen lainsäädäntö ei valitettavasti mahdollista satunnaiskokeita sosiaaliturvasta/verotuksesta. Tämä selvisi, kun sosiaaliturvan uudistamista suunnitellut SATA-komitea olisi halunnut selvittää työllistymiskannustimien vaikutuksia. Asiasta kirjoitti silloin mm. Osmo Soininvaara blogissaan (www.soininvaara.fi/2008/1...). Soininvaara käsitteli myös sitä, miksi satunnaiskokeet ovat parempia kuin alueelliset kokeet.

Uskon että tutkijat ottaisivat satunnaiskokeet mahdollistavan lakimuutoksen miellään vastaan.
kana (25.02.12, kello 12:54)
Perustuloa ON kokeiltu Nigeriassa tehdyssä kokeessa. Look it up.
- (25.02.12, kello 17:42)
Kanalle: Namibiassa se muuten oli. Rikollisuus laski ja työllisyys nousi, tyypit alkoivat yrittämään ja saivat tuntea elämänsä ihmisarvoiseksi. Eri asia miten hyvin tämä kokeilu kertoo mitään länsimaisen yhteiskunnan perustulo sovellutuksista.

Se on kuitenkin hälyttävää, että arviolta PUOLET toimeentulotukeen oikeutetuista jättää tuen hakematta siksi, että se on vaikeaa, tai siihen ei ole voimia. Olen täysin varma, että jos näille ihmisille tulisi automaattisesti perusturva tilille, se helpottaisi heidän asemaansa huomattavasti.

Byrokratin kanssa paperisotiminen on uuvuttavaa, stressaavaa ja ihmisarvoa alentavaa toimintaa kaiken syynäyksen ja kuulustelun takia. Nykyinen järjestelmä painaa ihmisiä maahan ihan vain siksi, että siitä on tehty niin monimutkainen ja vaikea. Monet tukiviidakon jähmeydet johtavat myös kummallisiin lopputuloksiin: työttömän ei kannata tehdä osa-aikatyötä ja toimintakyvyltään alentuneella on tasan kaksi vaihtoehtoa, joko jättäytyä laakereilleen makaamaan sairaslomalle tai uuvuttavaa itseään entisestään terveen paperit kourassa. Perustulo kannustaisi myös yritteliäisyyteen ja yrittäjyyteen takaamalla aivan varman ja paperisodattoman perusturvan antaen pienyrittäjälle mahdollisuuden keskittyä hoitamaan bisnestään. Opiskelijalle perustulo antaisi mielenrauhan siitä, ettei tarvitse laskea tulojaan tai oppareitaan sen pelossa että menettää kykynsä maksaa vuokra ja ostaa ruokaa. Näistä murehtimisen sijaan voi keskittyä vaikka siihen opiskeluun.

Kun ihmisiä kiusataan, toimintakyky alenee lähes vääjäämättä. Se kannattaa myös muistaa ylipäätään byrokratiasta, tuista ja sosiaaliturvasta keskusteltaessa.
Timo (26.02.12, kello 18:18)
Kun Kelan toimintamenoissa nähdään säätöpotentiaalia kannattaisi ihan ensimmäiseksi selvittää itselleen mitä Kela oikein tekee. Vaikka puhuttaisiin "kaikkien sosiaalitukien" korvaamista perustulolla tuskin tämän väitteen esittäjä vakavissaan tarkoittaa, ettei enää tarvittaisi työkyvyttömien kuntoutustukea, aistivammaisten tulkkipalveluja tai vastaavia. Kaikissa malleissa siis Kelalle jää iso rooli ja Kelan palvelu on luonteeltaan sellaista, että sitä on tarjottava koko maassa henkilökohtaisesti. Kannattaa siis olla varovainen ettei innostu liikaa säästöpotentiaalista.

Keskustelu perustulosta pitää sisällään hedelmällisiä asioita, mutta valitettavasti puhutaan (oletetusta) ratkaisusta itse ongelman suhteen. Onko kannustinloukkujen poistamiseksi tehty kaikki tarvittava? Ei tietenkään ole. Perustuloa kannattavat puhuvat usein esimerkiksi ongelmista, joihin karenssisäännöt ovat johtaneet. Karenssi on kuitenkin peruspäivärahasta erillinen järjestelmä, joka on siihen tekemällä tehty. Karenssimekanismi voitaisiin toteuttaa toisellakin tavalla, esimerkiksi samalla tavoin kuin Kela perii takaisin opintotukea tulorajojen ylityttyä.
Tero Uuttana (27.02.12, kello 1:35)
Miks aina puhutaan tasaverosta, kun käsitellään perustuloa? Voihan se olla progressiivinenkin. Ja tulisikin olla, jotta rajaveroaste ei ole ihan kohtuuton ensimmäisiä euroja tienatessa.

En ymmärrä, että kuka kannattaa sellaista mallia, jossa toimeentulotuki poistettaisiin. Ihan sama millainen perustulomalli olisi, niin minusta se viimeinen oljenkorsi täytyy olla sosiaaliturvajärjestelmässä olemassa. Perustulon avulla sen toimeentulotuen voisi vain palauttaa sellaiseksi, mihin se on alunperin tarkoitettu eli viimeiseksi oljenkorseksi poikkeuksellisia elämäntilainteita varten.

En tiedä mitä kirjoittaja tuolla haki, kun toimeentulotuki mainittiin tuiksi, joita ei poisteta, mutta minä ainakin toivon, että sellaista perustulojärjestelmää ei tule, jossa minkäänlaista toimeentulotukea ei ole.
Olli Kärkkäinen (27.02.12, kello 14:52)
Namibian perustulokokeilu oli mielenkiintoinen ja sen avulla voidaan tehdä jotain päätelmiä siitä kuinka perustulo toimisi kehitysavun muotona. Tosin valitettavasti tuosta kokeilusta puuttui vertailukylä, jolle olisi annettu sama rahasumma jollain toisella tavalla.

En kuitenkaan tekisi Namibian kokeilun tuloksista johtopäätöksiä siitä kuinka perustulo vaikuttaisi esimerkiksi Suomessa. Jos alueellisiin kokeiluihin joskus päädytään, niin mielestäni kyseessä tulisi olla omarahoitteinen kokeilu. Eli kokeilualueen veroasteita korotettaisiin niin paljon, että perustulo saataisiin rahoitettua. Näin saataisiin arvioitua kokonaisvaikutus työn tarjontaan.

Tero:
Vihreiden ja Vasemmistoliiton perustulomallit eivät ole tasaveromalleja, vaan verotuksessa on portaita.

Jos 1000€ perustulon rahoittamiseksi tarvittaisiin jopa 70-80 % tasavero, niin progressiivisen veron tapauksessa korkeimmat veroasteet olisivat vielä tätäkin suurempia.
Henri Weijo (27.02.12, kello 16:34)
en.wikipedia.org/wiki/Min...

Tuossa vähän tuota Namibian kokeilua paremmin länsimaiseen kontekstiin verrattavissa kokeilu, joskin kokeilusta on aikaa.
www.tsarbombastic.wordpress.com (27.02.12, kello 16:57)
"Valitettavasti näiden väitteiden tueksi ei ole toistaiseksi esitetty mitään laskelmia."

2007 vuoden laskelman mukaan 440 euron perustulo hyödyttäisi 90% opiskelijoista, 70% työntekijöistä ja 60% yrittäjistä. Se olisi pois rikkaimmalta kymmenykseltä. Minimituloista tekevä ansaitsisi 20% enemmän, joka varmasti motivoisi töihin.

Tutki asioita ennen kuin kritisoit muita siitä, etteivät he ole näin tehneet.

Muutamia hyviä nettisivuja:

www.vallankumoustaeivoidatele... (50 sivuinen teos jonka voi lukea kappale erikseen tai kokonaisuutena)

www.tsarbombastic.wordpress.c... (sekalaisia artikkeleja)

www.blueorredpill.com (parikyt hyvää videota)
Taru Hyvönen (27.02.12, kello 16:59)
Saksan käyttäminen esimerkkinä epäilyttää minua kyllä vahvasti. Suomessa tulokset saattaisivat olla kyllä saman_suuntaisia_, mutta tuskin samanlaisia. Saksassa kotiäitiyttä on perinteisesti glorifioitu ja koko järjestelmää lähdettiin alun perinkin rakentamaan sille pohjalle, että toinen vanhempi (=äiti) on kotona. Jonkun oletetaan saattavan lapset kouluun jne., ja päivähoitojärjestelmäkin on käsittääkseni jotain ihan toista kuin Suomessa (joku enemmän tietävä saa antaa lisätietoja). Vaikka tuossa kokeilussa luovuttiinkin järjestelmästä, joka kannustaa yhden tulonsaajan perhemalliin, niin ei totuttu mentaliteetti ole vielä sillä poispyyhkäisty, eivätkä välttämättä ne kaikki huonot rakenteetkaan.
Olli Kärkkäinen (27.02.12, kello 17:58)
Vihreiden perustulomallista kiinnostuneita suosittelisin tutustumaan Vihreän Sivistysliiton julkaisemaan kirjaan "Perustulo - Kohti toimivaa perusturvaa" (www.visili.fi/perustulo.p...).

Tämän kolumnin suhteen oleellinen löytyy kirjan osiosta "Kannustinvaikutukset", s. 68-70. Siinä arvioidaan, mitä mahdollisia vaikutuksia perustulolla voisi olla työnteon kannustimiin. Kyseisessä luvussa mainitaan myös suoraan että mitään konkreettisia kannustinlaskelmia ei ole tehty.

Jos joku löytää julkaisun, jossa on laskettu perustulomallin vaikutukset työllistymisveroasteisiin (osallistumispäätös) ja efektiivisiin marginaaliveroasteisiin (työmääräpäätös), niin olen mielelläni tässä asiassa väärässä. Pahoin pelkään että olen kuitenkin oikeassa ja kyseisiä laskelmia ei löydy.
Juupasjoo7 (27.02.12, kello 23:14)
"Hirvittävää" naiset haluavat olla omien lastensa hoitajia. Luulenpa, että tressitön nainen on parempi äiti joka jaksaa kasvattaa tasapainoisempia lapsia joista kasvaa tasapainoisempia aikuisia. Mutta väläkös tuolla...naisen on pakko mennä töihin mahdollisimman pian...vaikka sitten oikeesti edelleen aina pääosin hoitaa ne lapset kiukkuisena ja väsyneenä.