Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Akateemisen vapauden 17-sivuiset käyttöohjeet

Hallinnoinnin lumoihin langenneet unohtavat, ettei yksikään tuottava työ etene lippuja, lappuja, sisäisiä raportteja tai seurantajärjestelmiä täyttämällä.

“Ihmettelen, miksi työtä nykyään suunnitellaan, tilastoidaan, arvioidaan ja raportoidaan niin paljon, että nämä oheistyöt uuvuttavat ja vievät kohtuuttomasti työntekijöiden aikaa varsinaiselta työtä", pohtii työyhteisökouluttaja, kasvatustieteen tohtori Annukka Häkämies Aamulehdessä.

Samaa minäkin ihmettelen. Työn luulisi olevan tärkeämpää kuin sen taulukointi.



Hyvässä tarkoituksessa laadituista rakenteista tulee usein itse tarkoituksia: aikavarkaita, jotka jähmettävät luontevan kanssakäymisen turhauttaviksi palavereiksi, raporteiksi ja hallintojärjestelmiksi.

Kun vilkaisee Tampereen yliopiston työajan kohdentamisjärjestelmän 17-sivuisia käyttöohjeita, tietää mitä akateeminen vapaus on.

Yliopistolla työskentelevä tuttavani manasi, että työtuntien keksiminen on hänen työnsä raskain osuus. Järjestelmään kirjattavilla tunneilla ei ole mitään tekemistä todellisen ajankäytön kanssa. Kysymys on siitä, että tietojärjestelmään merkittyjen suoritusten pitää täsmätä rahoitusosuuksien kanssa.

Kun markkinoille tulee uusia mahdollisuuksia tilastoida, tarkkailla ja valvoa, ne halutaan ottaa käyttöön. Tehostamisen ja yhteisen hyvän nimissä, sillä kukapa nyt pahaa tahtoisi.

Mutta ajatuksia ei voi pakottaa esille innovaatiotyöryhmässä eikä työmotivaatiota kytkeä päälle ajanhallintajärjestelmällä. Positiiviset ideat syntyvät välittömässä, vapautuneessa, epämuodollisessa ilmapiirissä. Kävelylenkki, nokkaunet tai saunominen keskellä päivää saattavat olla ajatustyötä tekevälle päivän tuottavimpia työtunteja.

Järjestelmään niitä on hankala kirjata.



Sairauslomariski on lähes kolme kertaa keskimääräistä suurempi, jos työntekijä tuntee, ettei voi vaikuttaa omaan työhönsä tarpeeksi. Valistunut työnantaja kiinnittää työprosessin muotoseikkojen sijaan huomiota työn lopputulokseen ja antaa työntekijöille siimaa hoitaa tehtävänsä heille parhaiten sopivilla tavoilla. Eri persoonille sopivat erilaiset työtavat.

“Pomo penäsi minulta raporttia keskellä pahinta kiirettä. Sanoin, että nyt on sellainen tilanne, että saat valita - teenkö raportin vai teenkö työt", suuressa kansainvälisessä yrityksessä työskentelevä tuttavani totesi.

Raportti jäi sillä kertaa maalaisjärjen jalkoihin.

Keskustellessani työelämästä olen kuullut saman ajatuksen monesta suusta: “Antaisivat kerrankin keskittyä tekemään töitä rauhassa."



Seppo Honkanen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Seppo Honkanen / Aviisi (26.02.12, kello 14:03)

    Näiden ohjeiden noudattamisen täytyy olla melko orgastista riemua: www.uta.fi/hallintokeskus/tal...




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto