Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Sanoja sivistyksestä

Tutkija Tuukka Tomperin mielestä tärkein asia sivistysyliopistossa on vapaus. Ilman sitä ei synny uusia ideoita.

Yleinen mielipide hallintotasolla tuntuu olevan, että suomalainen yliopisto on liian vapaa. Opiskelijat luuhaavat opinnoissa ilman selkeää päämäärää ja valmistuminen viipyy. Niinpä järjestelmää tahdotaan uudistaa kansallisen kilpailukyvyn nimissä. Opintoaikoja lyhennetään tiukemmalla ohjauksella, rajauksilla ja vaihtoehtojen karsimisella. Suunnitteluraporteissa peräänkuulutetaan nopeampaa valmistumista takaamaan yhteiskuntamme elinvoimaisuus.



Korkeakoulupolitiikkaan perehtynyt tutkija Tuukka Tomperi on eri mieltä. Hän puolustaa ajatusta sivistysyliopistosta, jossa arvokkain ominaisuus on juurikin vapaus.

"Yliopistossa toimintaa ei ole normitettu niin vahvasti kuin muilla oppiasteilla tai työelämässä. Nämä puitteet mahdollistavat sen, että nuoret ja vähän vanhemmatkin ihmiset kokoontuvat yhteen pohtimaan asioita. Jos jotain uutta on syntyäkseen, se syntyy tästä vuorovaikutuksesta."

Yliopiston merkitys on huomattavasti virallista näkemystä laajempi. Se ei vain tuota koulutettua työvoimaa ja tutkimusta, vaan yhteiskunnan kohtalo on kietoutunut yliopistoon syvemmin. Moni kulttuurillinen ja yhteiskunnallinen uudistus on lähtenyt liikkeelle juuri yliopistoista.

"Sivistyminen tarkoittaa asioiden perusteiden ymmärtämistä niin hyvin, että voidaan tarvittaessa asettua perusteltuun vastahankaan suhteessa perinteisiin, vallitseviin totuuksiin ja maailman menoon."

Tomperin paatos vapaan yliopiston puolesta juontaa kreikkalaisesta sivistysideaalista.

Kreikan sana skholee ("koulu") tarkoitti vapaa-aikaa ja keskustelua. Vapaat ihmiset - siihen aikaan miehet - kokoontuivat yhteen keskustelemaan päästäkseen asioista paremmin perille.

"Tämä naiivi käsitys yliopiston olemuksesta pitää säilyttää. Yliopisto on paikka, johon vapaat ihmiset kokoontuvat keskustelemaan siitä, mistä helvetistä tässä maailmassa on kysymys."

Vapauden ja vuorovaikutuksen merkitys on jo ymmärretty kaupallisella puolella. Tomperi heittää esimerkiksi Aalto-yliopiston, jossa insinöörit, taiteilijat ja kauppatieteilijät on kerätty yhteen toiveena saada aikaan jotain uutta ja ainutlaatuista. Sama vahvuus piilee Tampereen tapaisissa monialayliopistoissa.

"Eri tieteenalojen opiskelijoiden pitää kohdata toisensa ja luoda vuorovaikutuksessa näkökulmia, joita ei missään muualla voitaisi keksiä", Tomperi julistaa.

Ministeriöiden tehtailemat opintouudistukset saavat Tomperilta tiukkaa kritiikkiä. Hänen mielestä nykyiset opiskeluajat eivät ole ongelma, kun mietitään kokonaisuutta, kuten valmistumisen jälkeistä työllistymistä.

Opintoaikoja vertaillessa pitäisi tarkastella muutenkin vertailukelpoisia yhteiskuntia.

"Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi ei erotu joukosta", Tomperi huomauttaa.



Opintoaikoja mekaanisesti rajattaessa menetetään joustavuus. Byrokraattien runnoessa opinnot yhteismitallisiin lohkoihin riskeerataan samalla opiskelun vapaus ja yliopistojen vahvuus todella uutta luovana voimana.

Kun opintopolut yhtenäistetään, opiskelijat luonnostaan ymmärtävät pelin hengen: on tehtävä juuri tarvittava määrä, eikä yhtään enempää, ja mahdollisimman nopeasti. Opiskelu välineellistyy, siitä tulee vain yksi vaihe putkessa kohti työelämää, eläkettä ja hautaa.

"On todella negatiivinen ilmiö, että kaikki pakotetaan samanlaiseen putkeen. Jokainen tajuaa, että opintoaloissa ja opiskelijoiden tavoitteissa on suuria eroja."

Tomperin kritiikki ei kohdistu kuitenkaan pelkästään järjestelmää kohtaan.

"Opiskelijoilla täytyy olla halu oppia, koska sivistyksessä itsessään on jotain arvokasta, eikä vain koska opinnot ovat välineellinen reitti päästä hyviin työpaikkoihin tai saada fyrkkaa."

Tässäkin on yksilöllisiä eroja. Monet tulevat yliopistoon vain suorittamaan tutkinnon työelämää varten. Tomperi kuitenkin haastaa opiskelijat miettimään, miksi olemme opiskelemassa nimenomaan yliopistossa ja mikä tekee tästä paikasta erityislaatuisen.

"Opiskeluvuodet ovat ainutlaatuista aikaa, joka ei samanlaisena toistu elämässä. Jos ei ota kaikkea irti opiskeluajasta, menettää perustavanlaatuisen mahdollisuuden. Yliopisto-opiskelijoiden soisi oivaltavan etuoikeutetun asemansa moniin ikätovereihinsa nähden."

Muodollisen opiskelun ulkopuolelle jäävä aika kannattaakin Tomperin mielestä käyttää pelkän töissä käynnin tai viihteen sijaan myös itsensä sivistämiseen ja toisten ihmisten kohtaamiseen keskustelujen ja debaatin merkeissä.



Opiskelun ja työnteon yhdistämiseen Tomperi suhtautuu kaksijakoisesti. Suorittavista töistä saatu kokemus on hyödyllistä, sillä akateemisen koulutuksen saaneet tekevät usein työssään päätöksiä, jotka vaikuttavat muihin ihmisiin. Yhteiskunnan näkeminen monelta eri kannalta on myös osa sivistystä.

Toisaalta työnteon ei pitäisi haitata opintoja, eikä kaikkea vapaa-aikaa kannata käyttää elintason ylläpitämiseen. Tomperi ihmetteleekin nykyopiskelijoiden haluttomuutta ottaa opintolainaa.

"Laman perintönä iskostui opintolainakammo. Opiskeluaikana painetaan työtä niska limassa ja opinnot kärsivät, vaikka samat tyypit vetäisevät silmää räpäyttämättä kahdensadantuhannen asuntolainan valmistuttuaan."

Kaiken kritiikin jälkeen pitää vielä kysyä visiota rehtori Tomperin alaisuudessa toimivasta yliopistosta.

"En elättele mitään suuria yliopistoutopioita. Nykyisessä tilanteessa on kaikki ainekset siihen, että opinnot voi käyttää hyväkseen ja yliopistosta voidaan luoda paikka, jota minä arvostan. Olisi tosin kaikille suureksi eduksi, jos opetushenkilökuntaa olisi nykyistä enemmän suhteessa opiskelijoihin."



Juho-Matti Paavola, tekstija kuva







Tuukka Tomperi



Valmistunut maisteriksi Tampereen yliopistosta 1999, pääaineena filosofia.



Toiminut opettajana ja tutkijana Tampereen yliopistossa yli kymmenen vuotta.



Tutkija Nuorisotutkimusverkoston Nuoret ja sukupolvet -utkimusohjelmassa. Väitöskirja nuorten poliittisesta sosialisaatiosta valmistumassa Kasvatustieteiden yksikköön.



Osallistui yliopistolakiuudistuksen aikaan Toimiva yliopisto -verkoston toimintaan ja oli mm. mukana yliopiston valtauksessa.



Toimittanut vuonna 2009 julkaistun uutta yliopistolakia käsitelleen teoksen Akateeminen kysymys? Yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta.



http://akateeminenkysymys.wordpress.com/

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto