Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Koneiden rakastajat

Hakkereita yhdistää pakkomielteinen suhtautuminen tietokoneisiin ja tietokoneohjelmistoihin. Osa hakkereista

Jarkko Moilanen on hakkeri ja haktivismin tutkija. Hän on ollut perustamassa Tampereelle hackerspace-tilaa.  ”Piratoidut 3D-tulostettavat esineet saattavat olla seuraava kuluttajien ja teollisuuden välisen kamppailun kohde”, Moilanen ennustaa.
Jarkko Moilanen on hakkeri ja haktivismin tutkija. Hän on ollut perustamassa Tampereelle hackerspace-tilaa. ”Piratoidut 3D-tulostettavat esineet saattavat olla seuraava kuluttajien ja teollisuuden välisen kamppailun kohde”, Moilanen ennustaa.

Pitkän etsiskelyn jälkeen löydän oikean kellarin. Metallisen liukuoven takaa avautuu näkymä parkkihalliin. Riku Itäpuro ohjaa minut autojen keskeltä toisen liukuoven taakse Mode 5w hackerspace -tilaan.

Kellaritilan seinillä roikkuu työkaluja. Hyllyillä pursuilee tietokoneiden osia.

Kaksi hakkeria katselee näytöltä webkamerakuvaa nurkassa raksuttavan laserkaivertimen työskentelystä. Kaivertimessa valmistuu parhaillaan pikkuruinen osa sukellusveneen nopeusmittariin.

Hackerspace on avoin tila, jossa hakkerit voivat ideoida, toteuttaa ja jakaa uusia oivalluksia. Tilaan voi tulla vierailemaan, vaikka jäsenmaksu olisi maksamatta. Kuitenkin kävijöiden kannattaa varautua siihen, että stereotyyppinen mielikuva hakkereiden pesäpaikasta muuttuu. Kellari näyttää siltä, että Sitra ja Aalto-yliopisto ovat perustaneet startup-laboratorion tuleville yrittäjille.

"Hackerspacesta voi tulla hakemaan muilta apua ideoiden toteuttamiseen. Haluamme silti pitää yritysmaailman hackerspacen ulkopuolella", Itäpuro täsmentää.

Hackerspace-tilassa on tällä hetkellä noin 40 vakiokävijää. Alakerrassa hakkerit rakentavat laitteistoa, eli hardwarea. Toinen kerros on varattu koodaajille, mutta aktiivisimmat kävijät löytyvät Itäpuron mukaan yleensä laitteistojen luota.



Harri Laitinen esittelee hackerspae-tilan nurkassa itse valmistamaansa 3D-tulostinta. Perinteisten tulosteiden sijasta 3D-printterillä voi tulostaa esineitä. Kerros kerrokselta laite kasaa materiaalia päällekkäin tietokoneelle ohjelmoidun koodin mukaan.

Hakkerit ovat löytäneet ohjeet pillin tulostamiseen. Hackerspace-tilan printterillä tulostettu pilli tosin ei pihahdakaan, joten koodia täytyy muuttaa vähän kerrallaan.

"Teoriassa tulostimella voi tulostaa mitä vain. Toistaiseksi teoria ei oikein toimi käytännössä", Laitinen kertoo.

3D-tulostimet ovat protovaiheessa. Hakkerismia tutkivan Jarkko Moilasen mukaan esineiden valmistaminen nostaa silti taas kerran pinnalle tekijänoikeuksiin ja kaupallisuuteen liittyvät intohimot. Myyjät eivät ole innoissaan koodeista, joilla voi tulostaa vapaasti heidän tuotettaan vastaavan esineen.

"3D-tulosteet voivat olla seuraava askel teollisuuden ja kuluttajien välisessä kamppailussa," Moilanen sanoo.



3D-tulostimien kehittelyä voi pitää eräänlaisena aktivismina, jolla pyritään vapauttamaan tekijänoikeuksia. Silti hackerspace-tilan hakkerit ovat kiinnostuneita eri asioista kuin WikiLeaksin tai Anonymouksen kaltaiset poliittiset hakkeriryhmät. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen sijaan hackerspace-hakkerit ovat kiinnostuneita laitteistoista ja koodaamisesta.

"Hakkereita yhdistää vain pakkomielteinen suhtautuminen uuteen tekniikkaan. He haluavat etsiä uusia käyttötarkoituksia laitteille tai ohjelmistoille", Moilanen kertoo.

Moilasta itseään kiinnostaa hakkerismissa ensisijaisesti politiikan ja tietokoneiden yhdistäminen.

"Olen odottanut hetkeä, jolloin hakkerismi sulautuu osaksi kansalaisaktivismia. Jo tavalliset aktivistit käyttävät nykyisin sosiaalista mediaa aktivisminsa välineenä. Hakkereiden haktivismia ja perinteistä aktivismia on entistä hankalampaa erottaa toisistaan", Moilanen pohtii.

Perinteisesti haktivistit ovat puolustaneet yksilöiden tietoturvaa ja tiedonkulun avoimuutta. Haktivistien toimintatavat voivat liikkua myös laillisuuden rajoilla. Esimerkiksi WikiLeaksin tapauksessa poliitikot ovat käyneet jatkuvaa väittelyä siitä, onko toiminta laillista vai ei.

Moilanen on itse liittynyt hiljattain Euroopan tunnetuimpaan haktivistiorganisaatioon Chaos Computer Clubiin. Klubi on tullut tunnetuksi esimerkiksi tempauksesta, jossa vastustettiin saksalaisille työpaikoille kaavailtua biometristä tunnistamista.

"CCC kopioi juomalasista lakia ajaneen Wolfgang Schäublen sormenjäljen. Sormenjälki lähetettiin toiselle puolelle Saksaa, jossa toinen hakkeri askarteli tekosormenjäljen oman sormensa päälle. Hakkerit murtautuivat Schäublen huoneeseen. Esitys biometrisestä tunnistamisesta kaatui tähän tapaukseen", Moilanen kertoo.

Vuonna 1981 perustettu Chaos Computer Club tuli alkujaan kuuluisaksi, koska ryhmä nosti saksalaisesta pankista 134 000 D-markkaa ja palautti rahat seuraavana päivänä lehdistön edessä. Tällä haluttiin osoittaa pankin tietoturvan kestämättömyys.



Moilasen mukaan esimerkiksi CCC:n haktivistit ovat kaukana 14-vuotiaista pojista, jotka murtautuvat huvikseen toisten tietokoneille. Kuitenkin useimmilta kovan luokan hakkereiltakin löytyy musta menneisyys.

"Hakkerietiikka kasvaa kokemuksen mukana. Etiikka on jokaisen omalla vastuulla. Lopulta hakkeriyhteisön sosiaalinen ja eettinen paine määrittelee rajoja", Moilanen pohtii.

Moilasen mielestä eettisyyden rajat kulkevat yksittäisten ihmisten oikeuksien kunnioittamisessa.

"Esimerkiksi Anonymous julkaisee hakkeroimiaan salasana- ja käyttäjälistoja. Ihmettelen tällaista toimintaa. Mielestäni haktivismi ei saa aiheuttaa ongelmia yksilöille."

Tyypillisesti haktivistit käyttävät toimintakeinoinaan esimerkiksi tietoliikenteen seuraamista tai palvelunestohyökkäyksiä. Palvelunestohyökkäyksessä vaikkapa sähköpostipalvelin voidaan tukkia valtavalla viestimäärällä, jolloin levytila loppuu ja palvelu lamaantuu.



Yksi hakkerijärjestöjä erottava seikka on se, toimivatko jäsenet omalla nimellään vai eivät. Esimerkiksi Anonymous-ryhmä toimii nimettömänä. Chaos Computer Club puolestaan yrittää toimia mahdollisimman avoimesti. Tämä on vaikuttanut siihen, kuinka ryhmään suhtaudutaan.

"Saksassa CCC:ltä pyydetään jo virallisia lausuntoja tietoturvalakeja varten", Moilanen kertoo.

Saksa on hyvä esimerkki maasta, jossa hakkerismista ja haktivismista on tullut osa kansalaisyhteiskuntaa. Järjestäytyneellä haktivismilla voidaan vaikuttaa poliittisiin päätöksiin jopa paremmin kuin perinteisellä järjestötoiminnalla. Silti haktivismi ei ole mutkatonta.

"Keskustelua keinoista ja etiikasta käydään lakkaamatta. Valmista koodistoa hakkerietikkaan ei ole olemassa."

Suomessa hakkerit eivät ole toistaiseksi kovinkaan organisoituneita. Moilanen on pyrkinyt omalta osaltaan edistämään järjestäytymistä esimerkiksi osallistumalla Mode 5w hackerspace -tilan perustamiseen. Hackerspace on ollut Moilaselle yritys saada hakkereita edes samaan tilaan toistensa kanssa.

"Hakkerit ovat hyviä keskustelemaan koneiden kanssa. Ihmisten kanssa tilanne muuttuu mutkikkaammaksi", Moilanen sanoo.

Myös Chaos Computer Club on Moilaselle yksi mahdollisuus vaikuttaa hakkerina. Toistaiseksi hän ei ole ollut mukana CCC:n operaatioissa. Kuitenkin Moilanen on liittynyt hakkereiden undernettiin, eli netin sisälle rakennettuun sisäiseen verkkoon. Sisäisessä verkossa on käynnissä jatkuva hakkerisota.

"Undernetissä voi opetella ja käyttää surutta kaikista rumimpiakin temppuja. Tämän jälkeen on itsestä kiinni, mihin taitojaan käyttää undernetin ulkopuolella."

Chaos Computer Clubin jäsenyydellä Moilanen koettaa edistää suomalaisen haktivismin organisoitumista.

"CCC:n jäsenenä voin osallistua halvemmalla klubin konferensseihin. Haluan myös ehdottaa CCC-tapaamisen järjestämistä Suomeen."



Mikko Gustafsson, teksti
Samuli Huttunen, kuva





Hakkerit suomeksi



Hakkeri on tietokonetekniikalle, ohjelmistoille ja näiden soveltamiselle omistautunut ihminen.



Haktivismi on kansalaisaktivismia, jossa sovelletaan tietokonetekniikkaa ja hakkerismia.



White hat -hakkeri noudattaa hakkerietiikkaa, kertoo löytämistään tietoturva-aukoista palvelun ylläpitäjälle ja välttää aiheuttamasta perusteetonta tuhoa toiminnallaan.



Black hat -hakkeri ei allekirjoita hakkerietiikkaa, käyttää tietoturva-aukkoja omiin tarkoituksiinsa, eikä vältä muiden koneiden sabotoimista.



Kräkkeri hankkii varhaisessa vaiheessa alkuperäisohjelmistoja ja mahdollistaa näistä tehtyjen piraattikopioiden syntymisen.



Friikkerit murtautuvat puhelimiin ja käyttävät yleisiä tietoliikenneverkkoja omiin tarkoituksiinsa.



Lamer on hakkeri, joka uskottelee olevansa todellisia kykyjään taitavampi.



Script kiddie ei osaa ohjelmoida, mutta käyttää muiden luomia keinoja hakkeroidakseen toisten koneita.



Wannabe on henkilö, joka haaveilee hakkerimaineesta ilman tähän tarvittavia taitoja ja kykyjä.



Palvelunestohyökkäys lamauttaa jonkin verkossa toimivan palvelun, koska yhteen kytketyiltä tietokoneilta on lähetetty samaan paikkaan valtava määrä viestejä yhtaikaa.



Hackerspace on fyysinen tila, jossa hakkerit voivat kokoontua ja kehittää laitteistoja yhdessä.





| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto