Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Lisäaikaa opintoihin haettava tänä keväänä

Keskeneräisen virkamiesruotsin takia ei potkita ulos yliopistosta, mutta lisäaikaa opintoihin pitää hakea.

Mikko Markkola opintohallinnosta lupaa historianopiskelija Jussi Lahtiselle, että hän saa tehdä gradunsa loppuun lisäajalla tutkintoajan päättymisestä huolimatta.
Mikko Markkola opintohallinnosta lupaa historianopiskelija Jussi Lahtiselle, että hän saa tehdä gradunsa loppuun lisäajalla tutkintoajan päättymisestä huolimatta.

Vuonna 2005 voimaan tullut opintoaikojen rajauslaki katkaisee ensimmäisten perustutkinto-opiskelijoiden opinnot heinäkuussa, elleivät he hae lisäaikaa. Käytännössä lisäaika myönnetään kaikille aktiivisesti opiskeleville, joilla on realistinen valmistumissuunnitelma. Seitsemännen vuoden opiskelijaa, jolla on gradu viimeistelemättä ja virkamiesruotsi kesken, ei potkita ulos yliopistosta.

"Kokonaisuus ratkaisee, ja koko elämäntilanne otetaan huomioon lisäaikapäätöksissä. Emme ole voineet luoda yksityiskohtaista listaa lisäajan myöntämisen perusteista, sillä kirjo on niin valtava," kertoo yliopiston opintoasiain osastopäällikkö Mikko Markkola.

Markkolan mukaan esimerkiksi opinnoissaan etenevä kuudennen vuoden opiskelija voi suhtautua tulevaisuuteen luottavaisesti, vaikka opinnoissa vaikuttaisi menevän yli seitsemän vuotta. Kuitenkaan esimerkiksi työelämässä olo ei yksin riitä syyksi lisäajan myöntämiselle, jos opinnot eivät ole lainkaan edistyneet.

Tampereen yliopistossa lisäaikaa myönnetään lukukausi tai lukuvuosi kerrallaan. Lisäajan myöntää yksikkö johtajan päätöksellä, ja sitä voi hakea toisenkin kerran. Myöntämiskäytännöt ovat yliopistojen itse päätettävissä, ja niiden avokätisyys vaihtelee yliopistoittain. Johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ei näe vaihtelua ongelmana. Lehikoisen mukaan jatkossa on kuitenkin tarpeen arvioida lain toimivuutta. Hän odottaa nyt uudistettavan yliopistojen rahoitusmallin kannustavan yliopistoja nopeuttamaan opiskelua.

"5+2-mallin arvioitiin olevan riittävän selkeä viesti tavoitteellisesta tutkintoajoista, ja toisaalta malli katsottiin riittävän joustavaksi", kertoo Lehikoinen lain valmisteluvaiheesta.

Mikko Markkola korostaa opiskelijan omaa vastuuta olla perillä itseään koskevista asioista ja muistuttaa, että Nettiopsusta voi seurata tutkintoajan kulumista. Tampereella ei ole toistaiseksi suunnitteilla muistutusjärjestelmiä tai hätyyttelykirjeitä. Jos lisäaikaa ei hae ja opiskeluoikeuden menettää, sen voi saada takaisin erikseen hakemalla.

Markkola sanoo, että opiskelijat voivat luottaa Tampereen yliopiston lisäajan myöntämiskäytännön pysyvän samana jatkossakin. Myöntämisperusteet on määritelty laissa, ja yliopisto tulkitsee lakia järkevyyden politiikkaa noudattaen.

"Akateeminen vapaus on nykyjärjestelmässä niillä, jotka tietävät asiat. Jos ei ota asioista selvää, joutuu etenemään varovaisesti kohti tutkintoa, mutta jos selvittää itse aktiivisesti mahdollisuuksiaan, voi kokeilla enemmän rajoja."

Tamyn koulutuspoliittinen sihteeri Timo Perälä on huolissaan opiskelijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta.

"Yliopiston tulisi muodostaa julkilausutut yhtenäiset käytännöt, kuten monet muut yliopistot ovat tehneet."



Opetusministeriö puhuu kannustimista, mutta opiskelijalle rajaukset tuntuvat paineena. Seitsemännen vuoden historianopiskelijalla Jussi Lahtisella on lisäajan hakupaperien täyttö edessä. Lahtinen on apulaistutkijana Vapriikissa ja tekee gradua, johon hän on saanut työelämästä ideoita. Hän on kriittinen lakia kohtaan ja näkee sen painostavana sekä byrokraattisena. Lahtinen ihmettelee, mihin lakia tarvitaan, sillä opintotuki on jo rajoitettu 55 kuukauteen.

"Ihmiset valmistuvat ilman rajauslakiakin. Haluan tehdä graduni huolellisesti, ja rajauslaki tuo negatiivista painetta", Lahtinen kertoo.

Lahtisen mielestä esimerkiksi työharjoittelu on ristiriidassa lain kanssa, koska se tehdään opintojen aikana. Jos harjoittelun jälkeen tarjotaan lisätyötä, sitä ei voi ottaa vastaan, koska tutkinto pitäisi tehdä tavoiteajassa.

Mikko Markkolan mukaan rajauslaissa on kuitenkin järkeä, sillä se luo selvät rajat opiskelulle. Markkolan mukaan byrokratiaa syntyy väkisin, kun ihmisiä on kohdeltava tasavertaisesti. Yksikköjen välisiä eroja myöntämisperusteissa ei pitäisi ilmetä.

"Systeemiä on suunniteltu pitkään yhdessä yksiköiden opintoasiain päälliköiden kanssa opiskelijan oikeusturva mielessä pitäen. Tämä on hyvää weberiläistä byrokratiaa", Markkola valaisee.



Tiina Heikkilä, teksti & kuva



Miten saan lisäaikaa?



Vuonna 2005 tai sen jälkeen aloittaneiden opintoaika on rajattu seitsemään vuoteen.



Jos tutkintoaika loppuu heinäkuussa 2012, lisäaikaa pitää hakea 15.4.2012 mennessä.



Hakemuksessa pitää olla valmistumissuunitelma, perustelut lisäajan hakemiselle ja arvio, paljonko aikaa tarvitsee.



Lisäaika myönnetään yksikön johtajan päätöksellä lukukausi tai lukuvuosi kerrallaan. Päätöksestä voi valittaa johtokunnalle.



Lisätietoja: http://www.uta.fi/opiskelu/tavoiteajat/index.html

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto