Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Opintoaikoja aiotaan lyhentää (taas)

Opetusministeriö haluaa opiskelijoiden valmistuvan nuorempina ja ylioppilaat suoraan lukiosta korkekouluun.

Kesun tavoiteet.
Kesun tavoiteet.

Suomessa halutaan tulevina vuosina lyhentää korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytettyä aikaa vuodella, muuttaa eri alojen sisäänottomääriä vastaamaan työelämän tarpeita ja uudistaa yliopiston opiskelijavalintoja niin, että suurempi määrä tuoreista ylioppilaista jatkaa suoraan yliopistoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelmaan eli kesuun on kirjattu yleviä tavoitteita, joissa tähdätään köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen, julkisen talouden vakauttamiseen, kestävään talouskasvuun, sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Kehittämissuunnitelmassa linjataan koulutuksen ja tutkimuksen suuntaviivoja vuosille 2011-2016. Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan keskeinen pyrkimys on nopeuttaa siirtymistä korkeakouluihin.

"Tällä hetkellä siirtymistä viivyttää hakijasuma, eli käytännössä edellisten vuosien ylioppilaista muodostunut jono. Hallituksen tavoitteena on purkaa tämä suma ja siten nopeuttaa opintojen aloittamista."



Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä on 27 vuotta. Opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa mediaani-ikä halutaan laskea 26 vuoteen. Gustafssonin mielestä hakijasuman purkamisella voidaan pidemmällä aikavälillä nopeuttaa opintojen aloittamista yli kahdella vuodella ja laskea valmistusikää vastaavasti.

"Valmistumisiän laskuun pyritään nopeuttamalla opintojen aloittamista sekä kannustamalla korkeakouluja toimimaan tavalla, joka nopeuttaa opintojen etenemistä. Vastaisuudessa yliopistojen rahoitus kannustaa yliopistoja tukemaan nykyistä paremmin opintojen kohtuullisen ripeää etenemistä."

Opiskelijavalintojen uudistuksessa pyritään siihen, että uudet ylioppilaat jatkaisivat suoraan korkeakouluopintoihin. Gustafssonin mukaan ei kuitenkaan olla unohtamassa niitä nuoria, jotka ovat jo aiemmin kirjoittaneet ylioppilaaksi, mutta eivät ole löytäneet opiskelupaikkaa.

"Edellisten vuosien ylioppilaat, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa, kuuluvat ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeviin, eivätkä muodostu välinputoajiksi. Tästä syystä onkin tärkeää, että huomiota ei kiinnitetä liian tiukasti uusiin ylioppilaisiin, vaan muistetaan myös aiempina vuosina valmistuneet ja vielä ilman opiskelupaikkaa olevat ylioppilaat."



Väestön ikääntyessä eläkkeellä ja työelämässä olevien huoltosuhde heikentyy. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelutarpeen kasvaessa ja palkastaan veroja maksavien osuuden pienenentyessä Jyrki Kataisen hallitus tarjoaa lääkkeeksi työurien pidentämisestä. Eläkeiän noston lisäksi on paineita pidentää työuria alkupäästä. Ongelmana pidetään sitä, että korkeakoulussa opiskelu aloitetaan liian myöhään ja valmistuminen kestää liian kauan.

"Työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nostaminen ovat välttämättömiä julkisten palvelujen kestävyyden turvaamiseksi. Niiden vaihtoehto on etujen ja palvelujen tason leikkaaminen", sanoo Gustafsson.

Suomessa opiskelu yliopistossa aloitetaan keskimäärin 22 vuoden iässä ja maisteriksi valmistutaan 29-vuotiaana, kun esimerkiksi Belgiassa opiskelu aloitetaan 19-vuotiaana ja maisterin paperit saadaan jo alle 24-vuotiaana.

"Korkeakoulutetuille on työmarkkinoilla runsaasti kysyntää, mutta varsinaiset työurat alkavat kovin myöhään."

Kehityssuunnitelmassa yhtenä syyllisenä suomalaisten opiskelijoiden myöhäiselle siirtymiselle työelämään listataan työssäkäynti opiskelujen aikana. Kuitenkin tuoreet maisterit löytävät Suomessa koulutusta vastaavaa työtä keskimäärin vain reilun vuoden päästä valmistumisesta. Belgiassa koulutusta vastaaviin töihin pääseminen kestää noin viisi vuotta - Espanjassa ja Sveitsissä lähes kymmenen vuotta.

Vaikka Suomessa opiskelu aloitetaan myöhään, vain kolmessa maassa maisterit pääsevät koulutustaan vastaaviin töihin nuorempana kuin Suomessa, selviää kahdessatoista Euroopan maassa tehdystä vertailusta. Tutkimuksen johtopäätös on, että opiskeluaikana hankittu työkokemus vaikuttaa merkittävästi valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen.

Gustafssonin mukaan opiskelun aikaisen työssäkäynnin vähentäminen ei ole itseisarvo.

"Tärkeää on vähentää sellaista työssäkäyntiä, joka hidastaa opintoja, eikä auta oman alan osaamisen syventämisessä."



Samuli Huttunen



| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto