Amistaustallakin voi päästä akatemiaan

Yliopistoon pääsee suoraan ammattikoulusta, mutta asiasta on saatavilla vain vähän tietoa. Paremman tiedon puutteessa monet hakijat suorittavat kaksoistutkinnon tai ammattikorkeakoulun ennen yliopistoon hakemista.

Ammattikouluihin hakeudutaan nykyään yli yhdeksän keskiarvolla, eivätkä erikoiset urapolut ole enää epätyypillisiä. Ongelmana on se, ettei yliopistoon jatkamista esitetä etenemisvaihtoehtona. Helpoin väylä ammattikoulusta yliopistoon on osallistuminen valintakokeeseen, jossa aiemmasta koulutuksesta ei saa taustapisteitä. Silloin vain pääsykoemenestys ratkaisee sen, avautuvatko akatemian ovet.

Kauppaopiston käynyt Aleksi Ilpala pääsi ensiyrityksellä sisään Helsingin yliopistoon opiskelemaan antropologiaa.

"Olin kiinnostunut sosiaalitieteistä ja maailmasta jo 15 vuotta ennen kuin avasin pääsykoekirjan. Sain suurimman osan tietopohjastani vapaa-ajalla ilman lukiota", Ilpala kertoo.

Tieto hakukelpoisuudesta oli selkeästi saatavilla yliopiston sivuilla, mutta sen löytäminen vaati oma-aloitteisuutta. Oletus siitä, että lukiosta mennään yliopistoon ja ammattikoulusta ammattikorkeaan istuu sitkeässä.

"Etenemiskaava on itseään toteuttava profetia, joka antaa suppean kuvan maailmasta. Nuoret eivät tiedä vaihtoehdoista, joten malli tuntuu ilmiselvältä", Ilpala tylyttää.

Lukion käyminen olisi Ilpalan mielestä auttanut lähinnä matematiikan ja ruotsin opinnoissa.

"Vaikka se onkin klisee, on kiva pystyä osoittamaan itselleen ja muille, ettei yliopistolla menestyminen katso lukiotaustaa", Ilpala sanoo.

Suurimpaan osaan Tampereen yliopiston koulutuksista voi hakea pääsykokeilla, joissa vain valintakoemenestys ratkaisee. Ammattitutkinnolla voi kuitenkin hakea myös niille aloille, joissa sisäänpääsyyn vaikuttavat myös ylioppilastodistuksen pisteet. Näitä linjoja ovat esimerkiksi opettajankoulutus ja varhaiskasvatus. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että valintakokeessa on menestyttävä erittäin hyvin. Ilman todistuksen pisteitä on lähes mahdotonta sijoittua kaikkien muiden hakijoiden edelle.

Tampereen yliopiston hakijapalveluiden Pia Paula­mäen mukaan ammattitutkinnon suorittaneet eivät juuri ota yhteyttä hakukelpoisuuteensa liittyen. Eniten kysymyksiä tulee niiltä hakijoilta, jotka ovat suorittaneet näyttötutkinnon.

Yliopistoon pääsyyn vaaditaan kolme vuotta kestänyt ammatillinen koulutus, mutta myös nopeassa tahdissa suoritettu aikuiskoulutus riittää hakukelpoisuuteen, jos sen laajuus on 120 opintoviikkoa.

Ammattikoululaisten hakuprosessissa on myös enemmän byrokratiaa, sillä hakukelposuus tarkistetaan joka kerta erikseen. Ammattitutkintoja ei rekisteröidä samalla tavoin kuin ylioppilastodistuksia.

Hämeen opettajakorkeakoulun opinto-ohjauksen yliopettajan ja Tampereen yliopiston kasvatustieteiden dosentin Jaakko Helanderin mielestä ammattikoulujen opinto-ohjauksessa on puutteita. Myös opettajien tulisi tunnistaa yliopistoaines.

Yliopistosta kiinnostuneet ammattikoululaiset ohjataan useimmiten kaksoistutkintoon. Helander itse suosittelee avointa yliopistoa ja tulevaa opiskelualaa tukevia lukiokursseja.

Myös yliopistot voisivat helpottaa koulutukseen hakeutumista ammattikoulupohjalta.

"Rohkaisisin jokaisen alueen yliopistoja huomioimaan myös ammattikoululaiset potentiaalina ja suuntaamaan informaatiota heidän opinto-ohjaajilleen", Helander sanoo.

Leena Pihkala, teksti

Hakukelpoinen, mutta ulkopuolinen

Valkolakit ainejärjestön vappupiknikillä, Gaudeamus igitur sitsien yhteislauluna ja tittelinä journalismin ylioppilas. Amis on yliopistossa hakukelpoinen, mutta monissa käytännöissä ulkopuolinen. Harva perinteistä koulutuspolkua edennyt edes tietää, että ammattitutkinnolla saa hakea lähes kaikkiin tutkinto-ohjelmiin. Mielikuvissa amis on duunari, joka räkii täysipäiväisesti huoltoaseman pihalla, eikä suinkaan ilman bensalenkkareita luentosaliin saapasteleva akateemikko.

Ongelmiakin on. Tuttavapiirejä on vaikea yhdistää. Näyttötutkintoja tehnyt ei tunne esseevastauksen kaavaa. Ruotsin ja matematiikan kurssit ovat ammattikoulussa suppeita ja käytännönläheisiä. Osa amiksista neuvotteleekin oppi­alansa kanssa vapautuksista, ja kerää opintopisteet muista kursseista. Pikkulinnut kertovat, että vapautus myönnetään helpommin tutkinnon loppumetreillä.

Poikkeavasta taustasta voi olla myös etua. Monipuolisuus ja muuntautumiskyky ovat tämänhetkisen työelämän valttikortteja.

Leena Pihkala

Kirjoittaja tuli yliopistoon tarjoilijan papereilla