Debatti: Onko ihmistyöllä tulevaisuutta?

Läntinen talousalue taantuu ja työttömyys kasvaa. Onko kysymys suhdanteesta vai vaikuttaako taustalla teknologinen murros? Voiko sosiaaliturva olla vastikkeellista, jos kaikille ei ole järkevää tekemistä? Onko työ oikeus? Aviisi laittoi kaksi herraa pohtimaan tulevaisuutta.

Jaakko Stenhäll: Teknologia vapauttaa työstä

"Tulevaisuudessa kaikille ei riitä työtä. Teknologia kehittyy, ja robotit tulevat niin kovalla tahdilla ihmistä etevämmiksi, että työtehtäviä katoaa paljon ja nopeasti. Työt eivät katoa vain matalapalkka-aloilta ja teollisuudesta, vaan myös keskituloisilta esimerkiksi toimistotyön automatisoituessa. Nyt tapahtuva teknologinen vallankumous eroaa edellisistä siinä, että hävinneiden työpaikkojen tilalle ei synny uusia.

Verojärjestelmämme perustuu siihen, että palkkatyötä verotetaan. Työn verotukselle perustuva järjestelmä on ongelma, kun yhä harvempi saa palkkaa. Samalla joidenkin harvojen luovien töiden tuottavuus nousee selkeästi muiden yläpuolelle, jolloin harvoja on verotettava enemmän.

Vaikka hyvätuloiset tienaisivat jatkossa isomman osan rahasta, voidaan kakkua tasata verotuksella. Tulevaisuuden yhteiskunnassa verotuksen pitää perustua esimerkiksi haitallisesta kuluttamisesta perittäviin veroihin. Jotta korkeita kiinteistö- ja kulutusveroja voidaan periä, tarvitaan kansainvälistä verosääntelyä.

Teknologinen kehitys pitää ottaa vakavasti.

On positiivista, että työn tuottavuus kasvaa, mutta kasvuun liittyvä palkkatyön katoaminen on otettava vastaan kaikkien vapaa-ajan lisääntymisenä. Elinkeino- ja työvoimapolitiikan tulisi tähdätä työn jakamiseen ja osa-aikatyön mahdollistamiseen. Osa-aikaisia työpaikkoja voisi tulla lisää esimerkiksi palvelualalle. Työ, toimeentulo ja varallisuus eivät voi muuttua harvojen oikeudeksi. Pelintekijöille riittää töitä, mutta kaikki eivät voi olla pelintekijöitä.

On yhteiskuntarauhan kannalta välttämätöntä, että sosiaaliturva varmistaa perustoimeentulon niillekin, joille työtä ei riitä. Tulevaisuuden yhteiskunnassa ihmisarvo ja identiteetit eivät voi perustua palkkatyölle.

Ammattiyhdistysliike tekee hallaa puhumalla työn itseisarvosta.

Vastikkeellista sosiaaliturvaa vaativat konservatiiviset poliittiset voimat lähtevät siitä, että työ on oikeus. Esimerkiksi SAK:ssa vanhakantaisilla teollisuusliitoilla on liikaa valtaa ja SAK on nykytilanteensa vanki, vaikka pienituloiset tarvitsevat etujensa ajajaa.

Vastikkeellinen sosiaaliturva pitää unohtaa, koska ei ole ihmisten syy, ettei palkkatöitä riitä.

Kakkua on jaettava tasaisemmin ja perustulo on keino tähän. "

Jaakko Stenhäll on Vihreiden taloustyöryhmän puheenjohtaja ja toinen Teknologinen murros ja politiikka -pamfletin kirjoittajista.

Ari Wigelius: Työ on arvo itsessään

"Enemmistö ihmisistä haluaa elättää itsensä ja perheensä tekemällä työtä. Lähtökohta on, että ihmisen pitäisi haluta tehdä työtä. On ymmärrettävää, että moni nuori on vieraantunut työmarkkinoista huonon kohtelun vuoksi.

Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus tehdä työtä. Monelle työttömyys tarkoittaa mitättömyyden tunnetta. Työ on enemmän kuin toimeentulon hankkimista ja työporukoilla on sosiaalinen ulottuvuus.

Ennustukset työpaikkojen massakatoamisesta tehdään usein taantumassa, kun rakenteellinen työttömyys lisääntyy hetkellisesti. Suhdanteet ovat vaikuttaneet työllisyyteen ja lopulta parantuneet.

Valtion ja kuntien pitäisi huonossa suhdanteessa palkata ihmisiä. Työpaikkoja voisi luoda esimerkiksi palkkaamalla ihmisiä avustaviin tehtäviin, jolloin asiantuntijat voisivat keskittyä osaamisalueeseensa. Tekemätöntä työtä on aina etenkin, kun viime ajat on julkisella puolella vain säästetty.

Työn jakaminen tasaisemmin ei ole mahdollista, koska työnantajat eivät halua sitä. Työnantajille työntekijät ovat kulueriä ja yhdellä työntekijällä mahdollisimman suuren työmäärän teettäminen on kannattavaa. 30 tunnin työviikko olisi tietenkin hieno asia, jos tällä palkalla tulisi toimeen.

Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi rahoittaa kulutus- ja kiinteistöveroilla. Hyvinvointiyhteiskunnan on perustuttava työn verotukseen ja siksi korkea työllisyys on tärkeää. Kulutus- ja kiinteistöverot sekä arvonlisävero ovat tasaveroja ja niiden lisääminen lisää tuloeroja. Jos pääomaveroja nostetaan liikaa, rikkaat lähtevät veroparatiiseihin. Kansainvälinen verosääntely ei onnistu, koska rikkailla on paljon vaikutusvaltaa kansainvälisessä lainsäädännössä ja taloudessa.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on hyvä, joskin etuuksien hakeminen voisi olla joustavampaa. Sosiaaliturva on tarkoitettu heikommille, eikä sitä tule ulottaa perustulon muodossa kaikkiin. Perustulo alentaisi työllisyyttä, koska motiivi tehdä töitä poistuisi.

Pelkkä teknologian kehittyminen ei riitä ihmistyön korvaavaan teknologian voittokulkuun.

Ihmisten pitää voida luottaa teknologiaan. Robottiautolla pitää olla ihmisten luottamus ennen kuin se voi laajamittaisesti menestyä. Ei riitä, että se on teknisesti hyvä, koska teknologian pitää olla inhimillistä."

Ari Wigelius on SAK:lainen ammattiyhdistysaktiivi ja SDP:n jäsen.

Tiina Heikkilä, teksti & Aino Heikkonen, kuvat