Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Vaadi opiskelijaruualta enemmän


"Hyi, mitä mömmöjä siellä tarjotaan," kaverini totesi opiskelijaruuasta pikkujouluissa viime vuoden puolella.

Tästä alkoi kiihkeä keskustelu opiskelijaravintoloiden tarjonnasta. Kaveriporukan kesken pohdimme, mistä opiskelijaruoka ihan oikeasti tulee. Veikkasimme, että iso osa ruuasta tulee ulkomailta. Ties mistä teurasjätetehtailta, toiset epäilivät.



Pikkujoulukeskustelu poiki ajatuksen, jonka hedelmää tässä lehdessä kannetaan. Toimittaja Tuomas Ahola otti härkää sarvista ja kysyi Tampereen kolmelta suurelta opiskelijaruokaketjulta, mistä ruoka on peräisin.


Kyselyn tulos yllättää. Sekä Juvenes että Sodexo kertovat, että jopa 80 prosenttia opiskelijaruokaloiden ruuasta on suomalaista.

Läpeensä kotimaisella imagolla varustetun Fazerin ruokayhtiöllä kotimaisuusaste on yllättäen hieman matalampi: 60-70 prosenttia.

Tämäkin kuulostaa enemmältä, mitä etukäteen olisin odottanut. Säästöbudjetilla tehdyn opiskelijaruuan mielikuva ohjaa ajatuksia väistämättä halpamaihin.

Kotimaisuus kiinnostaa siksi, että Suomessa ruokatuotanto on tarkoin säänneltyä. Myös palkanmaksuun ja ihmisten kohtuulliseen kohteluun voinee luottaa paremmin kuin halvan tuotannon maissa.

On mukava tietää, että opiskelijaruokalassa nautittu ateria ei ainakaan suurimmaksi osaksi ole riistetty kenenkään selkänahasta.



Vaikka tulos onkin myönteinen yllätys, ruuan kotimaisuusaste ei kerro kaikkea. Siksi kysyimme ravintoloilta, miten ne huomioivat toiminnassaan eettiset ja ekologiset kysymykset.

Tampereen yliopiston ja TTY:n ylioppilaskuntien omistama Juvenes vastasi kysymykseen tarkimmin. ISO 140001 -ympäristösertifikaatti kertoo ympäristöasioiden huomioimisesta yrityksen toiminnassa. Juveneksen tavarantoimittajilta vaatimat ympäristö- ja vastuullisuusraportit antavat mahdollisuuden tarkkailla tuotteiden elinkaaria myös oman toiminnan ulkopuolella.

On syytä toivoa, että ylioppilaskuntien omistamassa yh­tiössä tämä mahdollisuus myös hyödynnetään.

Epäilyttävää julkisuutta saanut sekä siksi mielenosoitusten ja boikottien kohteeksi joutunut Sodexo tyytyi Aviisin kyselyssä kertomaan, että yhtiö ei osallistu epäeettiseen, laittomaan tai asiattomaan toimintaan.

Valitettavasti vastauksesta puuttuvat käytännön toimet, joilla eettistä ja ekologisuutta edistetään Sodexon ravintoloissa.

Amica kertoo välttävänsä luonnonsuojelujärjestö WWF:n punaiselle listalle joutuneiden kalojen tai äyriäisten tarjoamista. Luomuohjelman avulla pyritään lisäämään lähituotteita. Molemmat näistä ovat käytännön tekoja, jotka huonoimmillaan ovat yrityksen brändin viherpesua mutta parhaimmillaan edistävät vastuullista ruokatuotantoa.



Miksi tämä on tärkeää? Kyse on maailmanparannuksesta mutta myös itsekkäistä päämääristä. Hyvä ruoka edistää jokaisen hyvinvointia, ja siksi ruualta kannattaa vaatia paljon.

Jos mömmöt eivät syystä tai toisesta miellytä, anna palaute jaloillasi ja kävele toiseen ruokapaikkaan.

Aino Heikkonen




| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto