Kohtuuden ja hemmottelun puolesta ympäristötuhoa vastaan

Suomessa vihmoo vettä tammikuussa, saariryhmien pelätään huuhtoutuvan mereen, viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä. Ilmasto lämpenee, ja jotain tarttis tehdä.

Marko Ulvila tarjoaa kahta keinoa estää ilmastonmuutos: ensimmäinen on ekologinen modernisaatio, toinen amaterialisaatio.

Siis amateriamikä?

Otetaanpas alusta. Ulvila, koti-isä ja osa-aikainen tutkija, on ilmastonmuutoskeskustelun pioneereja. 1990-luvulla hän muun muassa oli toimittamassa Kestävä Suomi -kirjaa ja osallistui Tampere 21 -aloitteeseen, jonka vaatimukset kaupungin päästöjen vähentämisestä ja pikaratikasta on sittemmin otettu todesta.

Nykyisin Ulvila tutkii tietopolitiikan kysymyksiä yliopiston hypermedialaboratorion palkkalistoilla. Ilmastokysymyksiä hän ei ole kuitenkaan unohtanut, ja hän on yksi Tamyn järjestämien Ympäristöpäivien puhujista.

Ilmastosta ja sen muutoksesta ovat päivillä puhumassa myös muun muassa dosentti Raino Heino ja kansanedustaja Oras Tynkkynen.

Hemmottelua, ei tavaroita

Vaikka ilmakehän toimintaa ei kokonaan tunneta, huoli ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on koko ajan vankemmalla tieteellisellä perustalla.

Painavimmat argumentit on lausunut hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli ICPP, joka ennustaa maapallon lämpenevän vuosisadan loppuun mennessä 1,4-5,8 astetta. Kukaan ei tarkkaan tiedä lämpenemisen seurauksia.

Ulvilaa harmittaa, että tiedotusvälineissä keskustelu ilmastonmuutoksesta typistyy vieläkin liian usein kinasteluksi siitä, onko muutos todellinen vai ei.

"Itse haluaisin keskustella siitä, miten 80-prosenttinen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen toteutetaan teollisuusmaissa", Ulvila kertoo.

"Suuri muutos on tarpeen, jotta tuhoisa ilmastonmuutos voidaan välttää."

Tässä vaiheessa kuvaan astuu mainittu ekologinen modernisaatio. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa siirtymistä kehittyvän tekniikan avulla aineellisesta kulutuksesta aineettomaan.

Ulvila käyttää termiä hemmotteluyhteiskunta. Tavaroiden sijaan ihmiset käyttäisivät rahansa palveluihin, kuten ulkona syömiseen, erilaisiin hoitoihin ja siivoojan palkkaamiseen. Aineettomat hyödykkeet kuormittavat luontoa vähemmän kuin aineelliset.

"Suomessa tosin ajatellaan, että ei me ruveta laiskoiksi ja hemmoteltaviksi."

Kohtuus on perushyve

Ulvila on itse viehättynyt toiseen tarjoamaansa vaihtoehtoon. Amaterialisaatiolla hän tarkoittaa kohtuuden kulttuuria.

Kohtuus on yleensä mielletty perushyveeksi, ja se oli yksi Buddhan, Jeesuksen ja Muhammedin keskeisiä ajatuksia. Suomessa kohtuuden perinne on elänyt toisaalta uskonnollisissa herätysliikkeissä, toisaalta hippien ja uushippien vaihtoehtokulttuurissa. Nykyajan kulutuskulttuurissa kohtuus vain tuppaa unohtumaan.

"Länsimaissa hyvä elämä tarkoittaa enemmän rahaa ja sen käyttämistä aineelliseen kulutukseen."

Ulvilan mielestä kohtuutta voi kukin toteuttaa omassa elämässään kuluttamalla maltillisesti. Kohtuullisen kokoinen asunto kannattaa valita läheltä työpaikkaa, kaupassa kannattaa suosia lähellä tuotettua ruokaa, ja omaa autoa ei tarvitse hankkia.

Hänen ajatuksissaan muutoksen on kuitenkin oltava perusteellisempi, yhteiskunnan kaikenkattava demokratisointi. Nyt yksityiset intressit määräävät liiaksi niin politiikkaa kuin tiedotusvälineiden sisältöä. Päätösvalta on tuotava jollain keinolla lähemmäksi ihmisiä.

"Uskon, että silloin ihmiset valitsisivat toisin ja hylkäisivät tavarakulttuurin", Ulvila pohtii.

"Toisaalta nykyään Suomessa yksikään puolue ei aja todellista demokratiaa."

Hetkinen. Mitenkäs tämä enää liittyy ilmastonmuutokseen?

Vastaus kuuluu, että ei se suoraan liitykään. Ulvila ei halua eristää ilmastomuutosta muista ympäristön ja yhteiskunnan kysymyksistä.

"Kai olen perspektiiviltäni ääriradikaali, mutta toisaalta mä en harrasta radikalismia vaan reaalipolitiikkaa", hän naurahtaa.

Ulvila on rivijäsen sekä vihreissä että Maan ystävissä. Omassa elämässään hän yrittää soveltaa periaatteitaan kohtuudella. Nelihenkisessä perheessä syödään kasviksia eikä kotona ole televisiota tai autoa.

"Ei mitään asketismia vaan tervettä kohtuuden kulttuuria."

Ulvilan luento 18.3. kello 9.15 ls A4. Tamyn 8. Ympäristöpäivät 14.-18.3. Ohjelmassa lisäksi muun muassa ekskursioita ja dyykkauskurssi. Ohjelma s. 18 ja www.tamy.fi.