Mönkään menee

Kaksi demariministeriä teki viime viikolla huolestuttavia siirtoja, enkä nyt enää puhu opintojen rajauksista tai lainasubventiosta.

Opetusministeri Tuula Haatainen päätti perustaa työryhmän selvittämään, onko EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten lukukausimaksuille tarvetta. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre taas kirjoitti sunnuntain Hesarissa, että pätkätöitä pitää tukea.

Hallitusohjelmassa tutkintoon johtava opiskelu linjataan maksuttomaksi, eikä vielä lokakuussakaan puhuttu julkisesti mitään lukukausimaksuista. Kun vertaa muihin yliopistoihin liittyviin lakimuutoksiin, nyt kiidetään huimaa ylinopeutta.

Hallituksessa ja myös yliopistojen rehtorien keskuudessa on kauhea hinku lyödä paitsi ei-eurooppalaisten, myös esimerkiksi venäläisten opiskelijoiden opinnoille hintalappu. Järjestelmästä tulisi hyvin epätasa-arvoinen.

Eivät rahat tietenkään riitä kaikkien Suomeen opiskelemaan pyrkivien kouluttamiseen, mutta ei opiskelijamäärää tarvitsekaan nostaa. Valitaan opinahjoihin vain lahjakkaimmat maahan ja mammonaan katsomatta.

Esimerkiksi kiinalaisen ja norjalaisen hakijan laadun mittaaminen on tietenkin vaikeaa, mutta mieluummin ratkaiseva paperi on opintotodistus kuin passi tai seteli.

Onko rehtoreilla takana pyrkimys tehdä opetuksellaan bisnestä? Entä onko valtionhallinnossa halua rakentaa ensimmäinen porras kohti maksullista koulutusta? Porttiteoriassa seuraava vaihe on lätkäistä maksulappu etalaisille, sitten kaikille ulkomaalaisille ja lopuksi suomalaisillekin.

Mönkäreen synti oli olla selittämättä, miten pätkätöitä pitää tukea. Hänen tarkoituksenaan on helpottaa pitkäaikaistyöttömien työllistymistä, mutta seurauksena voi olla paluuta määräaikaisuuksien ketjuttamiseen.

Kompromissi voisi olla, että työttömän kanssa saisi solmia ensimmäisen pätkädiilin ilman perusteita, mutta muuten pysyvä työ edellyttäisi pysyvää työsopimusta. Päivän työttömyys ei kuitenkaan saisi riittää, muuten opiskelijat keskeyttelisivät opintojaan nykyistäkin useammin.