Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Hajanaista ajankuvaa

Eppu Salminen kertoo teatterikorkeakoulusta melko vähän mutta itsestään sitäkin enemmän

Jouko Turkasta ja hänen johtamastaan teatterikorkeakoulusta on kirjoitettu paljon. Kipeistä muistoista kertovat esimerkiksi Kari Kontion Kausi helvetissä ja Ville Virtasen Menkää mielenhäiriöön. Nyt on Eppu Salmisen vuoro.

Salminen on otsikoinut muistelmansa Lasten ristiretkeksi, joka on Kurt Vonnegutin Teurastamo 5:n alaotsikko. Salmisen kirjassa teurastamo on Jouko Turkan ja Jussi Parviaisen teatterikorkeakoulu, jossa Salminen aloitti opintonsa vuonna 1986.


Salmiselle Teatterikorkeakoulu oli yhtä helvettiä. Salminen kuvaa Parviaisen irstailijaksi, joka yrittää iskeä Salmisen tyttöystävän. Jouko Turkka taas on itse saatana, joka virnuilee vieressä Taisto Reimaluodon rökittäessä Salmista.

Takakannessa Salmisen muistelmia kutsutaan dokumentiksi. Siitä tuskin voidaan puhua. Sen verran subjektiivisesta tekstistä on kyse. Kirjaa markkinoidaan kuvana teatterikorkeakoulun hulluista vuosista, mutta loppujen lopuksi teatterikorkeakoulusta puhutaan kirjassa melko vähän. Turkan opetuksessakaan Salminen ei ollut päivääkään. Ennemminkin kirja on nuoren miehen kasvutarina. Sellaisena se on kuitenkin onnettoman ohut ja hajanainen.

Salminen kirjoittaa paikoitellen ihan näppärästi mutta sortuu turhan usein halpoihin koukkuihin, tuttavuuksilla ylpeilyyn ja narsismiin. Jonkun mielenkiintoisemman henkilön muistelmat saattaisivat hajanaisinakin innostaa, mutta Salmisen ryyppy- ja panoreissukuvaukset tuntuvat hieman turhanpäiväisiltä — siitä huolimatta, että rakkautta on harjoitettu Lahden hyppyrimäessä ja kuppia kallisteltu Erno Paasilinnan kanssa.


Juho Hakkarainen

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (2)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Pertti Virtanen (05.03.09, kello 20:23)

    Olipa kusipäinen arvio. Salmisen kirja on oivaltava ja hauska. Miten niin teatterikorkeakoulusta puhutaan melko vähän? Melkein koko kirja kertoo teatterikorkeasta. Mistä muusta kulmasta Salminen voisi kirjoittaa kuin omastaan? Hän oli paikalla ja kertoo mitä näki. Parviaisen kohdalla pointti ei ole se että hän yritti "iskeä Salmisen tyttöystävän", vaan se että Salmisen tyttöystävä joutui lähtemään pois koulusta Parviaisen seksuaalisen ahdistelun takia. Kiva kaveri ja kiva koulu. Hyvä että joku puhuu mitä 80-luvun teatterikoulutuksessa tapahtui.

  2. Juho Hakkarainen (05.03.09, kello 21:12)

    Kiitos palautteesta, Pertti!

    "Lasten ristiretken" takakannessa Salmisen kirjaa nimitetään "dokumentiksi Teatterikorkeakoulun hulluista vuosista". Ehkä tämä asetti odotukseni turhan korkealle. Tokihan Salminen teatterikorkeastakin puhuu, mutta ennemmin kirja on dokumentti Salmisesta itsestään, eikä se jaksanut riittävästi innostaa.

    Totta kai Salminen joutuu kirjoittamaan omasta näkökulmastaan, muita näkökulmia hänellä tuskin on. Salmisen harrastama "namedropping" kuitenkin häiritsi lukemista ja siitä jäi hivenen falski maku.

    On kai sentään moni muukin puhunut siitä, mitä 80-luvun teatterikoulutuksessa tapahtui? Ei sillä, etteikö siitä saisi ja kannattaisi yhäkin puhua. Kovin oivaltavana en kuitenkaan voi Salmisen kirjaa pitää, eikä se kirjallisilta ansioiltaankaan kummoinen ollut. Salmisen mukavuutta en epäile hetkeäkään.

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto