Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Sepon suunvuoro

Lehtori Seppo Saloranta, 58, aloittaa perioditauon jälkeen 42. kerran tilastotieteiden perusteet -kurssin. Häntä potuttaa huonosti järjestetyt puitteet opetukselle.

”Kymmenen vuotta olen täällä vielä opiskelijoiden kiusana”, Seppo Saloranta sanoo ja virnistää hyväntuulisesti
”Kymmenen vuotta olen täällä vielä opiskelijoiden kiusana”, Seppo Saloranta sanoo ja virnistää hyväntuulisesti

Kurssi herättää suuria tunteita: kiukkua, pelkoa ja turhautumista. Mikä se on? No SPSS-kurssi tietysti!

Tilastotieteen lehtori Seppo Saloranta opettaa kurssia kahdesti vuodessa pääasiassa yhteiskuntatieteilijöille.

Olen menossa tapaamaan pahamaineisen kurssin pahamaineista opettajaa. Nyt on Sepon vuoro kertoa, miltä kauhukurssin opettaminen tuntuu.

Pinni A:n huone 5049 on täynnä paperipinoja, mappeja ja kansioita. Ikkunalaudalla Jenkki-purukumipussi nojaa karmiin.

"Katsotaan nyt, suostunko tähän juttuun. Kuvia ei sitten voi ottaa, olen väsyneen näköinen", Saloranta tervehtii.

Ei ala hyvin.

Seuraavaksi Saloranta ojentaa minua. Kysymyksessä ei ole mikään SPSS-kurssi vaan tilastotieteen perusteet. SPSS-ohjelma vaan tuppaa viemään aina kaiken huomion, hän harmittelee.

Saloranta kysyy, miten olen opiskelijoiden kurssikokemuksia kerännyt. Kun kerron, että sähköpostilla, hän tuhahtaa: "Harhainen otos." Salorannan mukaan sähköpostikyselyihin vastaavat vain ne, joilla on negatiivista sanottavaa.

Totta. Tilitykset eivät imarrelleet kurssia tai sen pitäjää. Saloranta nappaa pöydältään nivaskan käteensä ja käskee valitsemaan summamutikassa kolme paperia.

Ne ovat kurssipalautteita. Ensimmäisessä ehdotetaan, että SPSS:n käyttöohjeet voisi laittaa nettiin.

"Palaute on virheellinen, koska ne ovat siellä jo", Saloranta sanoo.

Toisessa kurssia kehutaan hyödylliseksi, mutta sen massaluonnetta suomitaan. Kolmannessa paperissa todetaan, että muiden opiskelijoiden harjoitustyöesitysten seuraaminen auttoi oppimaan.

"Miellyttävää kuulla. Se oli minun ideani", Saloranta toteaa.


Harjoitustyö on kuin opinnäyte. Sen sijaan, että se lähetettäisiin sähköisesti opettajalle tarkastettavaksi, työ käydään läpi tunnilla. Siitä saa palautetta - ja lopuksi aplodit.

"Tällaisia nämä palautteet yleensä ovat", lehtori toteaa.

Niin, eivät erityisen negatiivisia.

Opiskelijoiden SPSS-muistoissa maalataan kuvaa opettajasta, joka ei halua opettaa kurssia ja odottelee vain eläkepäiviään. Miksi Saloranta kiusaa itseään opettamalla tätä inhaa opintojaksoa?

Hän sanoo suoraan, että tilastotieteen perusteet on hänen vastuullaan, koska kukaan muu ei sitä halua opettaa. On mukavampaa pitää kurssia pääaineilijoille, jotka ovat motivoituneita. Toisin on usein yhteiskuntatieteilijöiden laita.

Viime syksyn kurssille ilmoittautui 250, ja 200 mahtui kurssille. Heistä 113 sekä suoritti lopputentin että esitteli harjoitustyön. Se on vain vähän yli puolet. Osa tulee uusintaan, osa suorittaa harjoitustyön kesäkurssilla. "Keskeyttäneitä on aina paljon, nytkin siis noin 30. Heiltä ne palautteet pitäisi saada kerättyä", lehtori pohtii. "Kurssin vetäminen on haasteellista, siksi siinä olen."


Olisiko Saloranta sitten halunnut tehdä uran tutkijana?

"Ei ole voinut tutkia, koska on ollut vain opetusta", hän tuhahtaa.

Saloranta selittää, että tietysti hän on tutkinut tilastotieteen osa-alueita, jotka häntä kiinnostavat. Julkaisuihin asti tutkimukset eivät ole päätyneet.

Sitten hän vakavoituu.

"Kyllä tämä opettajan homma on se, mitä haluan tehdä. Jo ennen valmistumista tarjottiin opetustehtäviä ja ne tuntuivat mielenkiintoisilta."

Salorannalla näyttää olevan intoa - ja aikaa. Eläkepäivät eivät koita vielä hetkeen. Saloranta aikoo pysyä yliopistolla niin kauan kuin saa, 68-vuotiaaksi asti.

"Kymmenen vuotta olen täällä vielä opiskelijoiden kiusana", hän virnistää.

Olen yllättynyt. Lehtorihan osaa olla lupsakka. Kuvatkin otetaan myöhemmin.

Mutta on Salorannalla purnattavaa: kurssi on kertakaikkisen huonosti organisoitu!

Saloranta on opettanut tilastotieteen perusteita yli 20 vuotta. Kun tutkintovaatimuksia uudistettiin vuonna 2005, myös TILTY1-kurssi pistettiin uusiksi. Salorannan mukaan metsään meni.

Ja se SPSS. Se on susi Salorannankin mielestä. Hän kertoo listanneensa, että ohjelmassa on noin 50 vikaa tai puutetta.

Saloranta haluaisi opettaa tilastotiedettä Tixel-ohjelman avulla.

"Se on sopivan laajuinen, helppokäyttöinen, suomenkielinen ja ilmainen."

Perusteet voisi oppia tämän selkeämmän ohjelman avulla, ja sen jälkeen tietämystä voisi syventää SPSS:llä, lehtori suunnittelee.


Parannusten tekeminen ei
kuitenkaan riipu Salorannasta. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tilaa kurssin tilastotieteen laitokselta. Tilaajalle on annettava, mitä se haluaa.

"Kurssin tuntimäärä on pienempi kuin ennen, mutta sisältöön on ympätty lisää tavaraa. Tixelistä haluttiin päästä eroon, ja nyt kaikki aika ja tarmo kuluu SPSS:n opetteluun, eikä tulosten tulkinnalle jää aikaa."

Kurssi alkaa aina toisessa ja neljännessä periodissa. Harjoitustyön tekeminen jatkuu joulun ja kesän jälkeen, yhdessä periodissa kun ei molempia ehdi. Tämä on todellinen ongelma, lehtori huokaa. Kurssi pitäisi Salorannan mielestä aloittaa ensimmäisessä ja kolmannessa periodissa, jotta kurssin ja harjoitustyön saisi hoidettua yhden lukukauden aikana, "kun sitten häivytään vaihtoon ja ties minne".

"Eikä tässä vielä kaikki. Luennot on käsketty pitää perjantaisin. On kaikkien pedagogisten ohjeiden vastaista, että opetellaan ohjelman käyttöä viikolla ja teoriaa vasta perjantaisin."

Vähän kuin ensin pistettäisiin ryynit poskeen ja sitten vasta keitettäisiin puuro?

Salorantaa naurattaa. Juuri niin. Hän luennoisi mieluiten maanantaisin.

"Tässä sitä pitäisi olla innokkaana ja innostaa opiskelijoita, kun joutuu tekemään työtään tällaisissa raameissa. Tekisi mieli valittaa lehtoreiden luottamusmiehelle, mutta se olen minä itse", Saloranta sutkauttaa.

Tilastotieteen perusteet siis potuttaa kaikkia. Jotain olisi tehtävä.

Saloranta ehdottaa, että Tamyn koulutuspoliittisen sihteerin Maija Mattilan, yliopiston opetuksen kehittämispäällikön Markku Ihosen ja hänen pitäisi mennä kahville ja keskustella kurssin tulevaisuudesta. Saloranta lupaa tarjota.

Tutkintoa uudistetaan taas 2010. Arpa on heitetty.


Verna Leinonen, teksti
Heli Blåfield, kuva




Miksi SPSS-kurssi on pakollinen?


"Tiedekunnan mielestä maistereilla
on hyvä olla näkemystä myös kvantitatiivisista metodeista. Tilastotieteen opetusta on ollut kautta aikain", selittää Leena Wilkman, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoasiain päällikkö.

Wilkmanin mukaan kurssilla käytetään SPSS-ohjelmaa, koska se on opettajien hyväksymä ja yleisesti käytössä.


Seuraavan lukukauden puolelle jatkuva harjoitustyön tekeminen sen sijaan herättää Wilkmanissa ihmetystä.

"Viiden opintopisteen kurssi pitäisi voida suorittaa yhden periodin tai ainakin saman lukukauden aikana. Tästä voisimme keskustella opettajan kanssa", hän toteaa.

Wilkman arvelee, että sijoittamalla tilastotieteen perusteet kakkos- ja nelosperiodeille on haluttu välttää päällekkäisyyttä muiden yhteisten opintojen kanssa.

Syksyllä 2010 voimaan tulevia uusia tutkintovaatimuksia puuhataan jo nyt. Tiedekunnan ootti Niina Haake kerää opiskelijoilta palautteita yhteisten opintojen kursseista.

Nyt on siis aika avata suu, jos haluaa SPSS-kurssin muuttuvan.

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (4)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Linnan asukki (05.03.09, kello 11:25)

    SPSS-kurssi yliopiston pakkoruotsi? Nyt kaikki perusSSuomalaiset huutamaan!

  2. Majsteri Rantaluola (05.03.09, kello 19:26)

    SPSS koko yliopistolle pakolliseksi! Näin saataisiin vähän jännitystä elämään ja lisää resursseja seppoilemiseen.

  3. Aina ei oo kivaa (12.03.09, kello 21:39)

    Hyvä että joutuvat humanistitkin välillä mukavuusalueensa ulkopuolelle. 5op kurssiin sopii kyllä parikin harkkatyötä mainiosti :)

  4. politologi (19.03.09, kello 16:19)

    seppo on mukava poikkeus harmaassa opettajakaartissa!! ei hänen vikansa ole kurssin toimimattomat järjestelyt tai spss-ohjelman puutteet. ei se ketään tapa, että yksi tällainen kurssi elämään mahtuu.

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto