Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Väkivallaton avokämmen

Istuin kapakkapöydässä seuraamassa porvarillisesti ajattelevan fiksun ikäiseni naisen ja vasemmistolaisesti ajattelevan fiksun ikäiseni miehen väittelyä markkinataloudesta. Yhtäkkiä, taisin silloin olla sekoittunut jo johonkin toiseen keskusteluun, nainen vetäisee miestä avarilla poskelle. Mies on järkyttynyt ja lähtee pois. Hän ei saata ymmärtää, miten mukava ja tuttu ihminen ilman mitään syytä, vain poliittisen erimielisyyden takia pahoinpitelee häntä. Nainen taas istuu pöydässä vähän pöllämystyneenä, että mistäs se noin nokkiinsa otti, sehän oli vain avari.


Olen minäkin joskus tehnyt saman. Pienessä huppelissa vain jostain kumpujen yöstä on tullut avari, jota olen kyllä vuolaasti itkenyt häpeissäni. En minä haluaisi olla väkivaltainen. Toisin kuin monet muut, osaan tunnistaa naisen avokämmenlyönnin lyönniksi eli väkivallaksi.

Kun mies lyö naista, se ei ole hauskaa. Huumoriperimämme on taas pullollaan sketsejä ja hupailuja, joissa punch line perustuu naisen avariin tai siihen, että mummeli lyö miestä käsilaukulla päähän. Tai potkii nilkoille. Sille kuuluisi nauraa. Naisen läväyttämä avokämmen miehen poskeen on häkellyttävän luonteva osa käsitystämme sukupuolten välisestä suhteesta. Se on ikään kuin oikeutettu ja tavanomainen reaktio miehen huonoon käytökseen. Eivät naiset vetele lämpimikseen toisiaan lättyyn kapakoissa, vaan osaavat pitäytyä sanailussa. Vain miesten kanssa homma karkaa käpälästä.


Yhteiskunnassa on tapana käsitellä tabuja ja muita vaikeita asioita huumorin kautta. Ehkä naisen väkivaltaisuus on jotain niin vaiettua ja epänormaalia, että siitä täytyy tehdä vitsi. Monen naisen kokemus on se, ettei heidän vihaansa oteta vakavasti. Pinnansa polttavan naisen ääni kohoaa ja hänen kasvonsa vääristyvät. Ajatellaan, että nainen menettää kontrollin menettäessään itsehillintänsä ja käyttäytymällä aggressiivisesti.

Raivoava mies ei ole hauska, sillä hän ottaa tilanteesta kontrollin aggressiivisuutensa avulla. Väkivaltaisella miehellä on mielikuvissamme valtaa. Väkivalta ja miehisyys liitetään yhteen jo tulkinnoissa siitä, että mieshormoniksi nimetty testosteroni aiheuttaisi väkivaltaisuutta. Todellisuudessa hormonit eivät lyö, vaan ihmiset. Biologia ei pakota miehiä väkivaltaisiksi, eikä tee naisia kilteiksi hyviksi ihmisiksi. Sukupuolet ovat siinä mielessä tasa-arvoisia, että molemmilla on sama kyky olla väkivaltaisia kusipäitä.


Naisten väkivaltaisuudesta on viime aikoina ryhdytty keskustelemaan. Jotta keskustelu aiheuttaisi sen, että naisten väkivaltaisuus vähenisi, täytyisi ylipäänsä oppia näkemään naisten käyttämä väkivalta väkivaltana. Lisäksi täytyisi oppia suhtautumaan siihen vakavasti. Naisen lyönti ei ole viattomampi, vaikka nainen onkin keskimäärin fyysisesti heikompi kuin keskimääräinen mies. Lasta äidin lyönti satuttaa siinä missä isänkin, eikä väkivalta muutu oikeutetummaksi sillä, ettei nenä murtunut.


Rosa Meriläinen
Kirjoittaja on tamperelainen vihreä feministi, joka on istunut yhden kauden kansanedustajana

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (1)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.
  1. Majsteri Rantaluola (05.03.09, kello 19:00)

    Well, kysehän on siitä, että naiset jäsentävät käytyä keskustelua emotionaalisesti ja kokevat ahdistavana, jos heidän pitää antaa vain "järkeviä" argumentteja. Läimäys poskelle on ääriesimerkki siitä, että nainen ei keksi enää mitään "järkevää" sanottavaa eikä hänen kasvatuksensa ja estrogeenitasonsakaan enää pidä häntä ruodussa. Voisin nimenomaan kuvitella jonkun kirsipihan testosteronitason korkeaksi. Hän menee kahden filtterin läpi harmaalle aluellee, missä lyönti tapahtuu. Miehelle tätä/tämä ei satu, koska hän pyrkii voittamaan keskustelun argumentein ja toisaalta hän on monesti liiankin hyvin sisäistänyt sen, että naista ei saa lyödä. Lyömisen tabu on kuitenkin skandinaavista bullshi**iä monilta osin. Lievä, kosmeettinen väkivalta on perusteltua, jos tunteet ottavat vallan. Tarkoitan tällä sitä, että veri ei purskahda tai että iho ei muutu sinertäväksi.

    Messevässä latinokulttuurissa posliiniware saa kyytiä kun argumentit loppuvat tai käyvät liian kuumiksi ja suosittelisin samaa finneille - hajottakaa baarin astiasto, jos jäätte baarikeskustelussa/-tappeluissa häviölle.




Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto